Tämä juhannus muistutti monesta asiasta. Ole armollinen itsellesi, kukaan meistä ei ole 24/7 suorittava kone. Olemme ihmisiä, kaipaamme lepoa ja stressitöntä aikaa. On hyvä opetella sanomaan välillä ei. Ein vastaanottanut taho ei siihen kuole etkä sinäkään. Aina ei tarvitse jaksaa. Priorisoi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Muistin taas kuinka onnellinen ja kiitollinen olen ympärilläni olevasta perheestä ja siitä tuesta ja rakkaudesta mitä heiltä saa. Mikään työ ei mene koskaan perheen edelle. Ystävien ja perheen kanssa vietetyt hetket ovat niitä muistoja joita tulevaisuudessa vaalit, ei mitkään tavarat. Naura, iloitse ja nauti, ympäröi itsesi positiivisella energialla ja karsi kaikki energiasyöpöt, epäluotettavat ja negatiiviset ihmiset ja asiat elämästäsi pois. Älä anna negatiivisuuden voittaa. Sinun elämäsi on sinun oma värityskirjasi ja vain sinä itse valitset mitä värejä siinä käytät ja minkälaisia kuvia maalaat. Kävin Kysissä asti näitä asioita miettimässä ja ottamassa perspektiiviä. Elämä on hyvä.

Kirjoitin tuon ylläolevan tekstin juhannuksen loppumainingeissa instaani, kun olin joutunut ambulanssilla juhannuksen aatonaattona Kysiin. Sain valtavan kipukohtauksen, jonka seurauksena en pystynyt enää kävelemään ja Kys reissuhan siitä tuli. Kroppa muistutti että silläkin on rajansa. Varsinaisesti 100%:sti varmaa syytä ei ole vielä löytynyt, mutta hyvä epäily meillä on missä vika on ja jossain vaiheessa se varmastikin operoidaan. Mutta kaikki on ihan hyvin nyt ja minun vaivani eivät varsinaisesti ole tämän tarinan pointti, vaan se, mitä se sai minussa aikaan.

Kulunut vuosi on ollut hyvin raskas. Henkisesti ja fyysisesti, mutta henkisesti eniten. Valtavasti kiirettä ja stressiä, erittäin huonosti nukuttuja öitä ja taustalla tieto, että kroppa ei ole ihan 100%:sti kunnossa. Olen tiedostanut koko ajan, että stressiä on liikaa ja kaiken kaikkiaan valtavan paljon asioita hoidettavana. On niin helppo lupautua kaikkeen mukaan, että mä hoidan mä hoidan, mutta siinä vaiheessa kun ei oikein ylikuormittuneesta tilasta johtuen pysty rauhoittumaan tai jos jokainen viikonloppu menee koomassa nukkuessa, niin pitäisi osata hellittää hieman. Pitäisi, mutta en osannut. Nyt opettelen ja kohta osaan.

Tuon ”juhannuskeikan” seurauksena tein itselleni pienen muistilistan, jonka avulla laitoin ja laitan heti omaa elämääni mielekkäämpään suuntaan:

-Opettele sanomaan ei.
Jos jatkossa kieltäydyn kutsustasi, pyynnöstäsi tai muusta asiasta, älä loukkaannu, minä vain opettelen tekemään asioita, mihin minulla oikeasti on aikaa ja voimavaroja.

-Lepää ja eheytä itseäsi asioilla jotka tuottavat sinulle iloa.
Olen nukkunut pitkiä yöunia ja puuhastellut omiani. Nauttinut hetkistä ja tehnyt omaan tahtiin asioita, jotka tuottavat suunnatonta iloa. Ja levännyt. En voi korostaa levon merkitystä. Nuku, jos siltä tuntuu. Minä nukun ainakin lomallani juuri niin paljon kuin hyvältä tuntuu, satoi tai paistoi.

-Pyydä apua.
Asia missä olen äärettömän huono. Onneksi töissä pojat huomasivat, että nyt on liikaa kaikkea ja ottivat kaikkein eniten stressiä aiheuttavat työt pois ja jättivät jäljelle sopivasti. Nyt opettelen pyytämään apua ajoissa.

-Priorisoi.
Mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä ja mihin haluan panostaa ja minulla riittää niihin aikaa, voimavaroja ja innokkuutta. Tässä kohtaa myös perheen ja työn tasapaino tulee kysymykseen minulle. Perhe on aina perhe ja menee muun edelle.

–Nauti, iloitse ja naura.
Huumori on ihmeellinen lääke moneen asiaan. Kun nauraa, iloitsee ja nauttii, se tarttuu myös ympärillä oleviin. Elämä on paljon mukavampaa positiivisten linssien läpi katsottuna. Elämän pienistä hetkistä nauttiminen ja niiden huomaaminen on erityisen tärkeää, koska onni on tässä ja nyt, kuten meidän elämäkin. Kerään muistojeni pankkiin onnellisia ja iloisia hetkiä elämäni varrelta.

-Karsi negatiivinen pois.
Minä olen ainakin pitkään kantanut mukanani, ja aivan turhaan, kaikkea negatiivista. Asioita, ihmisiä ja kaikenmaailman energiasyöppöjä. Hus pois. Poistin mm. instaseuraajistani ihmisiä, joiden tiedän puhuneen minusta pahaa, samoin fb kavereistani. Poistin sellaisia instatilejä omalta seurattavien listalta, joista en saanut hyviä fiiliksiä. Minun elämä, minun säännöt. Positiivisuuden kautta. En ymmärrä miksen ollut tehnyt tuotakaan aikaisemmin.

-Jätä aikaa joutenololle.
Kalenteri ei saa olla liian täysi enää tästä lähtien, vaan täytyy olla aikaa myös joutenololle ja niille omille puuhasteluille. Viikonloppuisin ei enää nukuta koomassa toipuessa arjen hullunmyllystä. Kesälomalleni on kaksi kalenteroitua asiaa: kampaaja ja tyttöjen viikonloppu Helsingissä. Kaikki muu aika on vapaata tekemään miltä sillä hetkellä parhaalta tuntuu, eläen hetkessä ja nauttien Suomesta, sen luonnosta, ystävien ja perheen seurasta. Aika jännääkin olla näin lomalla, kun ei yhtään tiedä, että mitä sitä huomenna tekisi. Lähtisikö roadtripille vai soutelemaan järvelle.

-Liiku.
Liike on lääke, niin se vaan on. Kuluneen muutaman vuoden aikana liikuntani on ollut minimissään kiireen ja stressin vuoksi. Lupasin itselleni että nyt lomalla liikun ja nautin liikunnasta mahdollisimman paljon. Käyn kävelyillä luonnossa, retkeilen, soudan, melon, pyöräilen ja ehkä juoksenkin. Ja mikä sen parempaa, kuin liikkua kauniissa luonnossa. Se jos mikä eheyttää. Luontoon on helppo jättää huolet ja murheet ja saada valtavan paljon positiivista energiaa takaisin.

Nyt on sitten neljä viikkoa aikaa hengähtää ja nauttia ja mennä päivä kerrallaan sinne minne nenä näyttää ja ihmetellä elämää ja sen kauneutta. Joskus täytyy opetella asioita kantapään kautta, mutta jääpähän ainakin paremmin muistiin miksi toiset asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset.

Muista sinäkin olla armollinen itsellesi. Lepää, nauti ja tee asioita jotka tuottavat sinulle iloa.

Nämä kuvat on otettu eilen valtavan kauniissa Sommarössä. Sovimme puolison kanssa, että pian takaisin kunnon piknik eväiden ja bikineiden kanssa. Tuo oli Kyllikin ensimmäinen retkipäivä ja kyllä tyttö nautti, kuten Marsa ja Almakin.