30 kysymystä

Marin_silmin-2604

Terveisiä mökiltä. On pitänyt ottaa hiukan happea viime viikonlopun jäljiltä. Jos sitä jotain taas oppi, niin nöyryyttä elämää kohtaan. En mene sen kummemmin tapahtumiin, mutta kokousviikonlopun lisäksi tuli melkoisia pommeja kolmin kappalein ja taas sitä on himpun verran vahvempi ihminen.

Tämä 30 kysymystä on kiertänyt monissa blogeissa ja minusta on ollut ihana lukea vastauksia kysymyksiin, siinä on oppinut tuntemaan monia suosikkibloggareitaan lisää ja enemmän, joten päätin minäkin vastailla kysymyksiin. Joten tässä tulee vastaukset, olkaa hyvä.

Avioliittoja?

Kerran olen naimisiin mennyt ja siinä liitossa edelleen olen. Maistraatissa kävimme sanomassa pikaisesti tahdon, ja vihkijälle annoin luvan lausua lyhyen runon ja lyhyt se olikin. Jätettiin välistä kaikki jonninjoutavat lätinät, ja lähdettiin reissuun. Muistaakseni facebookissa ilmoitimme, että mentiin vihille ja sitä kautta kaikki saivat tietää, myös perheemme.

Kihloissa?

Kerran olen kihloissakin ollut, puolisoni kanssa. Ennätimme olla kihloissa reilut 3,5 vuotta ennen kuin meidät vihittiin.

Lapsia?

Ei ole. Olemme (vapaaehtoisesti) lapseton pariskunta. En ole koskaan haaveillut äitiydestä ja elämäntapamme on ollut vuosikausia vähän tavanomaisesta poikkeava, sillä asuimme useita vuosia eri maissa ja Suomessa myös monta vuotta eri kaupungeissa ja aina kaikki muu (työt, harrastukset ja ura) on ajanut perheen perustamisen edelle. Olemme kuitenkin puhuneet, että jos joskus haluaisimme lapsellisen perheen perustaa, voisimme adoptoida lapsen, mutta taidamme olla siihen jo liian vanhoja.

Lemmikkejä?

3 koiraa, Marsa, Alma ja Kyllikki, meidän tyttötrio. Minulla  on lapsesta asti ollut lemmikkejä, kaneja, kissoja, hamsteri ja koiria. Vaikea olisi kuvitella elämää ilman lemmikkejä, vaikkakin meidänlaisessa kiireisessä arjessa kaikista helpointa olisi, ettei lemmikkejä olisi.

Leikkauksia?

Niitäkin on elämässäni ollut, sillä olen onnistunut saamaan melkoisen huonot sisuskalut. Olin ilmeisesti väärässä jonossa, kun sisuskaluja jaettiin.

Tatuointeja?

Löytyy useita. Koko selkä on tatuoitu sekä oikean käden sisäsyrjässä on isohko pöllö ja harjakoira. Seuraava kuvaprojekti pitäisi laittaa aluilleen.

Lävistyksiä?

Ei ole. Lapsena korvissani oli reiät, mutta ne tulehtui heti, joten ikinä en ole korvakorujakaan käyttänyt. Kerran nuorena tyttönä festareilla heräsin aamulla napakoru navassani, mutta sitäkään en pystynyt pitämään tulehduksen takia.

Muuttoja?

Lukumäärää en muista, mutta  ei niitä kovin montaa ole. Ehkä 6 kertaa koko elämäni aikana?

Ampunut aseella?

Jo vain. Niin haulikolla, ilmakiväärillä, erilaisilla käsiaseilla kuin Desert Eaglellakin. Enkä edes tauluun osunut.

Ottanut lopputilin?

Jos olen työpaikkaa vaihtanut, olen irtisanoutunut edellisestä työpaikasta. Näitäkään ei kovin montaa kertaa ole tarvinnut elämäni aikana tehdä, sillä työsuhteeni ovat olleet aina melko pitkiä, en vaihtanut työnantajaa koskaan puolivuosittain tai vuosittain. Nykyään osakkaana omassa firmassa, ja toivottavasti mahdollisimman pitkään.

Marin_silmin-2587

Ollut saaressa?

Heh, tälläkin hetkellä ja elämäni aikana varmasti satoja kertoja. Nimittäin omistamme puolisoni kanssa saaren, meidän mökkisaaremme. Pikkuinen saaremme on meidän henkireikä ja ihan ikioma, sillä siellä on ainoastaan meidän mökki.

Autosi?

Taloudessamme on kaksi autoa, enkä osaa nimetä kumpi olisi minun. Toinen on plug-in hybrid Volvo ja toinen A6 Audi. Olen hurahtanut täysin sähköautoiluun ja tavallinen ”bensa-autoilu” tuntuu vähän vanhanaikaiselta.

Ollut lentokoneessa?

Kyllä. Elämäni aikana lukuisia kertoja, ja mitä enemmän lentokertoja tulee, sen enemmän välillä ahdistaa. Ilmastonmuutoksen takia tietenkin. Päätin, että Suomen sisällä en lennä, vaan suosin julkisia, jos tarvitsee esim. Helsinkiin mennä.

Onko joku itkenyt vuoksesi?

En tiedä, ehkä? Varmaan ainakin äitini teinivuosieni aikana on vuodattanut kyyneleitä, että tuleeko tuosta tytöstä koskaan mitään. Terveisiä sinne pilven reunalle: Älä huoli äiti, ihan hyvin tässä kävi!

Ollut rakastunut?

Kyllä.

Ollut ambulanssissa?

Kyllä. Viimeksi juhannuksena. Eläköön surkeat sisuskaluni!

Ollut sairaalassa?

Juu, useastikin. Välillä pienemmistä syistä ravannut siellä, välillä suuremmista syistä ja toki olen vieraillut tapaamassa läheisiäni sairaalassa, jos ovat sinne joutuneet.

Luistellut?

Kyllä, mutta en kyllä muista milloin viimeksi.

Surffannut?

En ikinä. Vesi ei ole elementtini. Hieman pelkään vettä, vaikka uida osaankin.

Ollut risteilyllä?

Perinteiset Suomi-Ruotsi -risteilyt kuuluivat lapsuuteeni tiiviisti, ja käytiin sitä laivalla Saksassakin lapsena. Aikuisiällä on tullut harvemmin risteiltyä, mutta mielelläni lähtisin esimerkiksi Päivä Tukholmassa -risteilylle puolisoni kanssa.

Marin_silmin-2593

Ajanut moottoripyörällä?

Juu. Taloudessamme on tällä hetkellä kaksi moottoripyörää, tosin toinen taitaa olla museorekisterissä.

Ratsastanut hevosella?

Olin innokas ratsastaja lapsena ja vietin paljon aikaa tallilla. Aikuisiällä olen muutaman kerran käynyt issikalla ratsastamassa. Pelottavaa touhua.

Suosikkihedelmä?

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ettei sellaista ole. En oikein pysty syömään mitään hedelmiä, sillä niistä aiheutuu aika paljon vatsavaivoja ja kipuja. Jos joku pitää nimetä, niin vesimeloni, sillä sen syöminen ei aiheuta oireita.

Aamu vai ilta?

Aamu, sillä olen aamuihminen. Silloin olen tehokkaimmillani ja viikonloppujen kiireettömät aamut ovat mitä parhainta vastapainoa kiireiselle arjelle. Illat ovat minulle kovin lyhyitä, sillä yleensä kömmin sänkyyn jo yhdeksän jälkeen illalla ja olen sikeässä unessa jo ennen iltakymmentä. Terv. mummo.

Lempiväri?

Musta, mutta jos mustaa ei saa valita, niin silloin harmaa 😉 .

Kahvi vai tee?

Kahvi, ehdottomasti. Juon joka päivä yhden, maksimissaan kaksi kuppia laadukasta luomulaatuista tummapaahtoista kahvia, ja kahvikone jauhaa kahvipavut tekovaiheessa. Kahvista olen tarkka ja meillä töissäkin ollaan ja siellä on aina laadukasta hyvää kahvia.

Paras piirakka?

Oma tekemä sieni-pekonipiirakka.

Kissa vai koira?

Tämä on helppo. Kissa. No ei vaineskaan. Tietysti koira.

Paras vuodenaika?

Syksy. Kirpeät aamut, kuulas sää, hieman lämmittävä aurinko, pimenevät illat ja värien ilotulitus. Ja sienet. Oi jospa aina olisi syksy.

Viimeisin puhelu?

Isäni kanssa.

Viimeisin viesti?

Ystäväni kanssa, vastasin hänelle, että ”soitellaan toki <3” ja sovimme soittotreffit tälle illalle. Joskus pitää vaan puhua, ei viesteillä saa kerrottua kaikkea.

Marin_silmin-2586

Marin_silmin-2597

Tällaiset 30 asiaa tuli kerrottua. Osa varmasti tuttuja juttuja, osa ehkä uusiakin. Kuvat ovat Köpiksestä. Oli pakko käydä ottamassa pinkin seinän edessä asukuvat, kun puoliso hymyili ja ilmoitti että on löytänyt minulle täydellisen spotin asukuville. Tietää minun suuresta rakkaudesta pinkkiä kohtaan 😉 .

Ihanaa viikonloppua. Muista levätä ja ottaa aikaa itsellesi. Minä aion nukkua koko tämän illan (flunssa jyräsi kaiken kukkuraksi uudelleen) ja huomenna jos sää ja kunto suo, lähden sieneen.

Harmaan mustaa matkustusasua

Marin_silmin-2509

Marin_silmin-2514

Marin_silmin-2505

IMG_20181005_184754.jpg

Jatketaan vielä hetki Kööpenhaminan asukuvilla. Itse asiassa näiden kuvien taustalla näette Kööpenhaminan Meatpacking District aluetta, jossa on todella hyviä ravintoloita. Sellaiseen rentoon makuun hyvää ruokaa ja juomaa. Suuntasimme heti hotelliin saavuttuamme syömään ko. alueelle ja jäimme hengailemaan koko illaksi ja kaljoittelemaan. Kyllä, kaljoittelemaan. Warpigs nimisessä panimossa sattui olemaan gluteenittomia oluita myynnissä ja kyllä join. Yhden oluen. Sen jälkeen siirryin sujuvasti takaisin valkoviinin pariin. Olemme ennenkin käyneet tuolla syömässä, mutta oli ilo huomata kuinka muutaman vuoden tauon jälkeen kaupunginosaan oli tullut valtavasti lisää uusia kivoja ja rentoja ravintoloita. Olen jo jonkun verran kasannut kuvia ravintolapostausta varten, joten pääsen kirjoittelemaan niistä pian. Olen taas viikonlopun reissussa, Helsingissä tällä kertaa. Nuorkauppakamari -viikonloppu edessä ja viimeistään paluumatkalla junassa on aikaa kirjoittaa ravintolasuosituksia. Huomenna ei vielä ennätä, kun täytyy tehdä töitä vielä tiiviisti junamatkan ajan.

IMG_20181005_182347.jpg
Valkoista tänne näin!

Marin_silmin-2516

Marin_silmin-2512

Asu koostuu tutuista ja turvallisista paloista ja oli matkustusasuna mennen tullen. Kaulasssa on Balmuirin kesällä ostettu silkkihuivi, Franciana -malli. Todella kiva ja helppokäyttöinen huivi joka on malliltaan sellainen että istuu kauniisti kaulalle. Tuo Karl Lagerfeldin strap tuo kivaa ja vähän hassuttelevaa ilmettä Fendin peekaboo -laukkuun. Niin, ja kengät. Ne ovat ne Budapestin löytö. Ihan mahtavan hyvät jalassa. Talsin niillä melkein koko viikonlopun ja ne eksyy jalkaan harva se päivä. Itse asiassa kengät herättivät paljon katseita Kööpenhaminassa ja moni tuijotteli kenkiäni hymyissä suin. Kai kun ovat tuollaiset kiiltävät kusiluistimet.

Marin_silmin-2520

neuletakki Hálo from North / nahkahousut Michael Kors / huivi Balmuir / college Karl Lagerfeld / laukku Fendi / kengät Dyan

 

Liehuvat lahkeet a’la Chanel

Marin_silmin-2573

Marin_silmin-2560

Marin_silmin-2542

Huhuu, onko siellä ketään?

Mari on mennä viilettänyt sellaista kyytiä, että blogi on ollut tauolla. Olimme juuri 4 päivää Kööpenhaminassa puolisoni kanssa lepäilemässä ja syömässä hyvin. Erittäin hyvin. Nyt on energiaa millä juoksennella ympäriinsä.

Ajattelin tulla jakamaan yhdet asukuvat Köpiksestä, ennenkuin alan listaamaan kivoja ravintoloita ko. kaupungista. Kööpenhamina on yksi suosikki kaupungeistani ja ai että oli taas ihanaa vaellella ympäriinsä ja pysähtyä vähän väliä napostelemaan jotain tai ottamaan lasi viiniä. Nimittäin Kööpenhamina on kyllä keliaakikon unelma. Aina järjestyi ruuat gluteenittomana, jos eivät sitä ennestään olleet, huh. Joten olen tosiaankin syönyt, syönyt ja maistellut. Itse asiassa kaikki meni erinomaisesti ruokien suhteen lentokentän (Kööpenhamina) loungeen asti, jossa sitten tulikin märkä rätti vasten kasvoja. Ainoastaan riisikakut olivat gluteenittomia, mutta onneksi hyvä vasikka elää juomallakin. En antanut asian pikku harmistusta lukuun ottamatta häiritä. Mutta tosiaankin ravintolavinkkejä tulossa, kunhan ennätän käydä kuvat läpi.

Marin_silmin-2531

Marin_silmin-2577

Marin_silmin-2558

Asusta muutama sananen. Takki/neuletakki on lahja puolisoltani. Sain synttärilahjaksi valita itselleni Minun/Ministä vaatteen ja valitsin tuon kotimaisen Hálo from North -merkin Huurre neuletakin. Ai että se on ihana! Menee syyskeleillä ihan takista ja talvella saan sitten käpertyä toimistolle sen sisään neuletakin ominaisuudessa. Housut ja paita ovat Chanelin, kuten myös tennarit ja silkkihuivi. Olen viihtynyt tänä syksynä väljissä linjoissa ja nuo todella leveälahkeiset Chanelin housut ovat olleet kovassa käytössä. Kävin itse asiassa tsekkaamassa Kääpenhaminan Chanelin, joka on vastikään avattu ja oli kivan skandinaavisen oloinen putiikki. Tutustuin putiikin johtajaan, joka esitteli liikkeen minulle ja taisimme sopia jo shoppailu-eventin ensi keväälle, kun lähden ehkä taas ihanien Chanel naisten kanssa reissuun. Mutta tarkoituksena heillä siis valita Chanelilta sellaisia skandinaaviseen makuun olevia tuotteita valikoimasta ja ainakin nyt näytti hyvältä omaan silmääni. Kannattaa siis pistäytyä tsekkaamassa Chanelin valikoima, mikäli Kööpenhaminassa liikkuu.

Mutta nyt en malta kirjoittaa tämän pidemmälti. Minulla on mehiläisvahakynttilätehdas käynnissä kotona. Tilasin itselleni mehiläisvahaliuskoja ja kynttiläsydännarua ja askartelen itselleni kynttilöitä talveksi. Ihanan rauhoittavaa touhua ja helppoa. Kannattaa kurkistaa instastoriessin puolelta kun niitä väkerrän. Ehkä saatan jakaa ohjeen blogissakin jos puoliso ennättää ottaa kuvia kesken tekemisen.

Marin_silmin-2549

Marin_silmin-2555

Marin_silmin-2565

neule, housut, huivi ja tennarit Chanel / neuletakki Hálo from North / laukku Fendi

Mitä sinulle kuuluu?

 

Vaasan Imelda Marcos

Vaasan Imelda Marcos täällä huutelee, moi. Budapestista kotiuduin jo tiistai-iltana, mutta sain samantien jonkun kamalan kulkutaudin ja vieläkin olen puolikuolleena sängyn pohjalla ja mietin, että tällainenkö se miesflunssa oikein on. Kun ei jaksa muuta tehdä kuin valittaa huonoa oloaan. Mietin vielä kirjoittelenko Budapestistä mitään, sillä yhden kokonaisen kiertelypäivän jälkeen ei voi kovin paljon sanoa, paitsi että palvelukulttuuri oli pahimmillaan aivan järkyttävää, parhaimmillaan ihan jees. Ja englanninkielentaito tosi huonoa.

Mutta mistä kirjoitan nyt, ja mistä jo vähän instan puolella hihkuin, on tämä uskomaton kenkäonni, joka lykästi noin viikon sisällä 4 kertaa. Kyllä, ostin viikon sisällä 4 kengät, mutta kuulkaapa tarinat, ai jai. En voi käsittää miten oikeassa asennossa sattuivat kuut ja tähdet olemaan reilun viikon ajan, sillä tulipahan haalittua melkoisia löytöjä ja murto-osalla oikeasta hinnasta. Oih, tarjoushaukka hyrrää onnesta.

Nämä Alexander Wangit esittelenkin jo viime postauksessa, eikä mennä niihin sen syvemmin, kuin toteamalla että älyttömän hyvä löytö.

Marin_silmin-0855

Marin_silmin-0857

Ja nämä toiset Alexander Wangit, huh. Olen ihastellut näitä ”tupakkatossuja” siitä asti, kun ne tuli myyntiin ja miettinyt että raaskinko ostaa itselleni. Noh, en onneksi raaskinut, sillä nämä tupsahtivat sitten eteeni Zadaa appissa ja hetken aikaa seurailin kenkiä ja kun myyjä tiputti niistä roimasti hintaa, tataa, klik klik ja matkalla Marin luo. Maksoin alle viidesosan niiden ovh-hinnasta ja mikä parasta, kengät ovat täysin uudet ja käyttämättömät. Munkkien munkki, sanon minä.

Marin_silmin-0864

Marin_silmin-0866

Ja entäpä nämä Bottega Venetat? Luojan kiitos en myynytkään tuota sinistä Evelyneä, en yksinkertaisesti raaskinut ja hyvä niin. Ne nimittäin sopivat täydellisesti yhteen, Hermès ja Bottega Veneta, ihan mahtava kombo. Ne tuli erään laukkututtuni kautta. Rakastuin jälleen kirkkaan siniseen palavasti.

Marin_silmin-0874

Marin_silmin-0875

Ja sitten nämä Budapestin tuliaiset. Päätimme maanantaina, kaupunkipäivänä, työkaverini kanssa, että haluamme ostaa paikallista designia ja googlailimme paikallisia putiikkeja ja muutaman kuvan perusteella aina suunnistimme paikasta toiseen. Nämä kengät löytyivät ”hipsterialueelta” osoitteesta Klauzál tèr 1, Budapest 1072. Putiikki oli mielettömän kaunis. Upeiden kenkien lisäksi siellä oli ihania koruja, erikoisia nahkalaukkuja ja mitä ihanimpia vaatteita ja itse liiketila oli mielenkiintoinen. Yksi upea kierrätysmateriaalista tehty villatakki jäi kovasti polttelemaan mieltäni. Paikkaa piti kenkäni suunnitelleen naisen isä ja hän oli tosi mukava ja kertoi että heidät oli kutsuttu Helsinkiin sustainable fashion weekille, mutta työkiireiden takia eivät päässeet osallistumaan. Kenkien merkki on Dyan ja heidän verkkosivun löydät täältä.

Marin_silmin-0858

Marin_silmin-0861

Ja mitä tulee lempinimeeni Imelda Marcos, olen sen ehkä joskus bloginkin puolella kertonut. Äitini aikanaan nimitti minut Imelda Marcokseksi, sillä olen aina rakastanut kenkiä. Kun toiset tykkää tennareista, toiset korkkareista, niin minä yksinkertaisesti tykkään kengistä. Ja sen kyllä huomaa meidän huushollissa, sillä kenkiäni on kaikkialla. Näillä aarteilla kelpaa kävellä pitkään ja aivan varmasti tulevat näkymään blogissa.

Oletko sinä tehnyt hyviä löytöjä lähiaikoina?

Keltaisen lumoissa

Marin_silmin-0810

Marin_silmin-0822

Marin_silmin-0845

Tiedän, jälleen keltaista. Joku on nyt pahasti vialla, sillä olen alkanut tykätä väreistä pukeutumisessa. Minä, mustan palvoja, rakastankin yhtäkkiä näitä kirkkaan keltaisen sävyjä ja kesältä muistatte kirkkaan vihreän kauden, joka on nyt muuttunut syväksi ihastukseksi smaragdin vihreää kohtaan. Huomaan katselevani kauniita syksyisiä vihreän sävyjä sillä silmällä vähän väliä. Olen aina jotenkin välttänyt murrettuja sävyjä enkä ole koskaan viehättynyt syyskauden sävypaletista, sillä olen aina kuvitellut että murretut sävyt eivät sovi minulle. Kuitenkin tällä hetkellä syksyinen metsän vihreä ja tumma smaragdin vihreä vetää kovasti puoleensa.

Syksyisen vihreää itse asiassa löytyykin jo tällä hetkellä yhdestä silkkisestä Balmuirin huivistani, jonka sain viime viikolla lahjaksi ja olen tykännyt sävystä erittäin paljon. Se lähtee mukaani Budapestiin ehdottomasti. Saa nähdä, jos sieltä löytyisi jotain kivaa vihreää tälle syksylle. Lähdemme siis työporukalla, koko henkilökunta, lauantaina Budapestiin. Sekä tekemään töitä, että juhlistamaan hyvin mennyttä viime vuotta. Minusta on erittäin tärkeää että koko henkilökunta pääsee mukaan ja voimme yhdessä skoolata hyvälle viime vuodelle, sillä jokainen meistä on tehnyt sen tuloksen eteen erittäin paljon työtä. Olen järjestänyt meille työn lisäksi vähän vapaa-ajan ohjelmaa ja hotellissamme on myös spa, joten on ehkä pakko mennä suolahuoneeseen, ottaa rentouttava hieronta ja käydä kasvohoidossa. Ah.

Kuvissa on muuten mahtava löytö DC:n huutokauppaviikonlopulta. Olen ihastellut pitkän aikaa jo näitä Alexander Wangin nilkkureita, ja nimenomaan tällä lyhyellä nilkkurivarrella ja tataa, sattui olemaan huutokaupassa juuri minun koossa. Ja lähti kuulkaa halavalla. Tanssin sellaista voitontanssia pitkin asuntoa kun nämä nappasin, että siinä olisi jäänyt moni pyllynsheikkaaja kakkoseksi.

Marin_silmin-0831

Marin_silmin-0812

Marin_silmin-0839

silkkipaita COS / nahkahousut Michael Kors / nilkkurit Alexander Wang / laukku ja silmälasit Balenciaga / kaulahuivi Samsoe&Samsoe

Mitä sinulle kuuluu? Oletko tehnyt hyviä löytöjä?