Kirjaimellisesti

Marin_silmin-0222

Marin_silmin-0245

Joskus tietyt ilmaisut muuttuvat todeksi. Kirjaimellisesti. Eilen näin kävi monta kertaa, niin monta, että illalla jo niille naurettiin, vaikka pitkin päivää meinasi vähän verenpaine nousta. Eilen muun muassa kusta päässä / kusipää oli kirjaimellisesti juuri sitä, nimittäin Alma pissasi lenkillä Marsan päähän. Lisäksi paskahousu muuttui todeksi, kun Alma kakkasi housuihinsa (juoksut). Ja kun puolisolla oli pitkin päivää veren maku suussa hampaanpoiston jäljiltä, totesin että näitähän tänään riittää. Onneksi missään vaiheessa ei ollut tuli hännän alla – kirjaimellisesti, sillä kiirettä on pitänyt tällä viikolla ihan riittävästi.

Marin_silmin-0226

Marin_silmin-0257

Tänään päällä vaaleita sävyjä, kovin oli nämä yllä kesäinen fiilis. Ja kesähän se kyllä jo täysin onkin. Vuoden odotetuin aika. Ainakin minulla, vaikka tykkäänkin kaikista vuodenajoista. Onneksi kuitenkin sen verran vanhempana ja viisaampana ryntään kesälaitumelle, että olen luopunut jokakesäisistä ”sitku kesällä on aikaa, niin mä teen tän/käyn täällä/chillaan/matkustan/ja teen ne satatuhatta muutakin asiaa, kuten joka kesä yritän.” Mitä sitä luomaan suotta paineita niille neljälle kesälomaviikolle, jolloin on aikaa eheytyä, relata ja nauttia joutenolosta. Jotenkin on sellainen tunne, että juuri tänä kesänä se joutenolon sietämätön keveys tulee täysin tarpeeseen. Päämäärätöntä haahuilua ilman aikatauluja ja suunnitelmia. Se kuulostaa jo täydelliseltä suunnitelmalta. Suunnittelematon kesäloma. Ja sen aion toteuttaa kirjaimellisesti.

Marin_silmin-0274

Marin_silmin-0224

paita Zara / farkut H&M / kengät Chika10 / clutch ja rintakoru Chanel / aurinkolasit Prada / rannekoru Hermès

Oletko sinä suunnitellut paljon kesälomaasi vai menetkö päivä kerrallaan fiiliksen mukaan?

Caminito del Rey – reitti joka salpaa hengityksen

Marin_silmin-2068

Marin_silmin-2077

Marin_silmin-2079

Marin_silmin-2081

Marin_silmin-2083

Tuttu sanonta ”kolmas kerta toden sanoo” piti jälleen paikkansa. Kun muutama vuosi sitten Rondasta junalla poistuessamme ihailimme huikeaa vuoristovaellusreittiä junan ikkunoista pienen hetken ajan, päätin, että tuon polun aion joku päivä vielä kävellä. Silläkin uhalla, että korkeanpaikankammoni on… noh, lievästi sanottuna melkoinen. Ja niin siinä kävikin. Ensimmäisellä kerralla jäimme nuolemaan näppejämme, sillä liput olivat sold out. Viime vuonna saimme kyllä liput ostettua, mutta reitti oli sinä päivänä suljettu huonon sään takia, mutta tällä kertaa pääsimme reitille. Ja onneksi niin. Oli nimittäin melkoisen hieno kokemus, vaikka sekä alussa että lopussa melkein itkin ja hyperventiloin kun pelotti niin hemmetisti.

Caminito del Rey, eli kuninkaan polku, juontaa juurensa 1900 -luvun alkuun (1901-1905), jolloin alkuperäinen reitti rakennettiin El Chorro -rotkolle, jotta saatiin tavaroita ja ihmisiä kuljetettua rotkon molemmin puolin sijaitseville vesivoimalaitoksille ja ylipäätään rotkon yli. Rotkon pohjalla kulkee Guadalhorce -joki. Alkuperäinen reitti kuitenkin rapistui rapistumistaan vuosien myötä ja se suljettiin lopullisesti vuonna 2000, sillä se oli erittäin vaarallinen ja saikin nimityksen maailman vaarallisin vaellusreitti. Reitti kuitenkin päätettiin kunnostaa ja vuonna 2015 se avattiin uudestaan turvallisena, noin metrin leveänä ja turvakaiteilla varustettuna. Se kulkee saman reitin kuin alkuperäinenkin reitti, sillä uusi reitti on hieman korkeammalla kuin vanha alkuperäinen. Täysin turvallinen siis nykyään, mutta meille korkeanpaikankammoisille ehkä vähän pelottava. Suosittelen sitä silti kaikesta sydämestäni, sillä reitti ja näköalat ovat todella vaikuttavat. En ehkä ikinä ole kulkenut noin upeaa reittiä pitkin.

Marin_silmin-2095

Marin_silmin-2106

Marin_silmin-2118

Marin_silmin-2122

Marin_silmin-2129

Liput kannattaa ostaa hyvissä ajoin, jos reitille mielii, paikka myydään aina loppuun. Meillä oli aamun ensimmäinen lähtö ja paikan päällä oli erittäin paljon ilman lippuja olevia ihmisiä kokeilemassa onneaan ja ainakin osa sai lipun samalle päivälle, mutta suosittelen silti pelaamaan varman päälle, kuin kokeilemaan onneaan. Harmittaisi kovasti jäädä nuolemaan näppejään, niin vaikuttava paikka on.

Reitin voi nykyään kulkea ainoastaan yhdestä suunnasta, pohjoisesta etelään, eli Ardalesista Aloran suuntaan. Lippu maksaa 10 euroa ja lisäksi erillinen bussilippu (1,55 e) joka vie loppupisteestä (El Chorron juna-asemalta) takaisin alkupisteeseen autojen luokse pohjoiseen. Jos siis matkustat autolla reitille. Fugesta ajelimme aamulla hieman reilussa tunnissa paikan päälle (Malagasta pohjoiseen, tie A-357 kohti Cartamaa) ja auton jätimme parkkiin El Mirador -ravintolan viereiselle maksulliselle parkkipaikalle (2e). Tien varressa on myös maksuttomia parkkipaikkoja, mutta jo aamulla melkein kaikki olivat täynnä. Autot jätetään siis kauniin tekojärven lähettyville, mutta autojen jättöpaikasta on vielä, riippuen valitsemastasi reitistä, matkaa Caminiton alkuun joko 1,5 tai 2,7 km. Me kuljimme tuon 1,5 km matkan joka alkaa pitkällä, kapealla ja matalalla ja sanoinko vielä, pimeällä tunnelilla. Yyh. Pojat pelottelivat lepakoilla ja rotilla ja jo siinä vaiheessa meinasi mennä pupu pöksyyn. Tuo 2,7 km reitti on luontopolku.

Marin_silmin-2132

Marin_silmin-2138

Marin_silmin-2153

IMG_20180515_114913.jpg

IMG_20180515_114651.jpg

Itse reitti alkaa lippujen tarkastuspisteestä, jossa on vielä vessat, itse reitillä ei sitten ole vessoja, mutta reitin päättyessä wc:t löytyvät taas samasta paikasta minne kypärät jätetään. Lippujen tarkastamisen jälkeen kävelijät saavat kypärät ja hiusverkot päähänsä (pakolliset) ja turvaohjeistuksen jälkeen pääseekin jo matkaan. Ja sitten se kauneus (tai kauheus) alkaa, huh! Reitti on henkeäsalpaavan kaunis. Jylhää kalliomaisemaa, ylhäällä liiteleviä korppikotkia, joen kuohuja, vihreää luontoa ja kaikkea siltä väliltä. Myös Rondaan menevän junankin näimme, kun se sujahti kallion sisään korkeuksissa. Kallioseinämäosuudet ovat myös turvallisia vaikka ne sijaitsevatkin korkeimmillaan n. 100 metrin korkeudessa. Lankut jykevästi kiinni kalliossa, kunnolliset kaiteet ja turvavaijeri kallion puolella, josta pitää halutessaan kiinni (pidin!) ja erittäin puhdas ja siisti. Työntekijöitä tuli useampia vastaan reitin aikana, ja he varmistavat että kaikki sujuu vaeltajilta hyvin. Lisäksi näkyy lähes koko matkan ajan alkuperäistä vanhaa reittiä ja sitä järkyttävää kuntoa missä se on: todella kapea, ilman mitään kaidetta ja isoja reikiä siellä täällä pitkin polkua. Miten kukaan on koskaan uskaltanut kulkea siitä? Minulle koko vaelluksen tiukin hetki oli vaelluksen loppuosa. Tsemppasin itseäni pitkin reittiä että minun on pakko mennä reitin lopussa olevan riippusillan yli (joka huojui ihanasti tuulessa 😉 ) ja sen selvitettyäni luulin olevani ”turvassa”. Kunnes pääsin mutkan taakse ja näin loppukävelyosuuden. Pystysuora kallioseinämä ja portaita ylöspäin jossa jokaisessa portaan välissä iso aukko josta näet ”kivasti” satametriä alaspäin. Ehkä muutaman kyyneleen tirautin ja päästin vähän ärräpäitä ja yritin hengittää rauhallisesti. Syke oli valehtelematta siinä 180 tienoilla kun selvitin ne portaat. Huh. Ja lopuksi El Chorron juna-asemalla nautimme hyvin ansaitut viinit ja oluet ja hyppäsimme bussiin, joka kuljetti meidät takaisin autolle.

Marin_silmin-2166

Marin_silmin-2169

Marin_silmin-2171

Marin_silmin-2175

IMG_20180515_115227.jpg

Marin_silmin-2184

Reitin kokonaisuuspituus on vajaa 8km, joka sisältää siirtymiset reitille ja reitiltä bussipysäkille. Ajallisesti se kestää n. 4 tuntia, jolloin ennättää ottaa hyvin kuvia ja pysähtyä vaikka välillä syömään eväitä ja juomaan vettä. Reitti ei ole muuten vaativa, eli siellä pärjää kyllä kuntonsa puolesta melkein kuka tahansa, mutta jos on erittäin paha korkeanpaikankammo, niin pelottava se varmasti on. Alku- ja loppuosa reitistä kulkee kallionseinämää ja keskiosa on luonto-osuus, joka on myöskin todella kaunis ja vehreä. Autojen jättöpaikassa on muutama ravintola, ja osalla seurueestamme oli niistä huonoja kokemuksia, joten me ajelimme lähellä olevaan Ardalesin kylään lounaalle. Kylä on perinteinen andalusialainen valkoinen kylä, kaunis ja sympaattinen, ehkä vähän unisenkin oloinen. Istuimme Ardalesin kylän aukiolla tapaksilla, kun siellä alkoi mikälie-paikallinen-kyläjuhla. Sekin oli hieno kokemus. Ja ruuat hyviä.

Marin_silmin-2191

IMG_20180515_120916.jpg

Jos suunnittelet matkaa Aurinkorannikolle, suosittelen lämmöllä Caminito del Reytä. Täältä voit ostaa liput ja tutustua paikkaan vielä tarkemmin. Se on kokemus, joka ei ihan hevillä unohdu.

Oletko vaeltanut tämän huikean reitin?

 

Fugemummo is back

Marin_silmin-2232

Marin_silmin-2252

Marin_silmin-2255

Pahoitteluni hieman pitkästä radiohiljaisuudesta.

Palasimme eilen illalla Espanjan reissultamme ja tarkoitus oli paikan päällä kirjoitella blogia, mutta asunnollamme ollut netti oli turkasen huono, joten pääasiassa höpöttelin kuulumisia instastoriesin puolelle. Lomamme oli taas oikein kunnon aktiiviloma ja tuli koettua ja nähtyä taas kaikenlaista ja parhaimmat vinkit jaan blogin puolelle ensi viikon aikana. Jos siis kaipaat vinkkejä kivoille viinitiloille, pikkukyliin tai Caminito del Reylle, niin juttua on tulossa.

Ja mitä tulee asuun. Sainkohan auringonpistoksen kun ostin tuon vihreän kauhtanan itselleni sekä nuo maailman söpöimmät karvakengät? Vihreä kauhtana oli pakko saada, koska sopi niin hyvin vihreään Chaneliini ja olimme viimeisenä päivänä puolisoni kanssa shoppailemassa Miramarissa Fugessa ja eräästä kenkäliikkeestä bongasin nuo söpöliinikengät. Heti kassan jälkeen jalkaan ja ilahduttamaan kanssakulkijoita, oli kuulkaa monella hymyssä pitelemistä kun lompsottelin kengilläni menemään. Tosin, kovin laadukkaat nuo menopelit eivät ole, sillä käveltyäni niillä n. 2 km, oli kummatkin jo rikki, karvaosa purkautunut irti osittain pohjasta, joten nyt kengät odottavat suutarille menoa. Onneksi olivat ihan edulliset lipokkaat. Ja vielä ”raatelivatkin” jalat ihan laastarikuntoon. No, annetaan anteeksi tällä kertaa, kun ovat niin söpöt.

Marin_silmin-2250

Marin_silmin-2242

Marin_silmin-2238

vihreä kauhtana ei merkkiä / silkkihousut Filippa K / hattu Bugatti / laukku Chanel / karvakengät Coolway

Marin_silmin-2258

 

Mitä sinulle kuuluu?

 

Kuka, mitä, häh?

Halusin tulla kirjoittamaan tänään blogin puolelle jotain, mutta en keksinyt mitä, eikä varastossa ollut uusia kuvia odottamassa, joten nappasin upean Marjukan blogista seuraavat kahdeksan kysymystä joihin vastailen ja kuvat on kännykän kätköistä viime päivien räpsyjä.

IMG_20180506_104114.jpg

Mitä teet juuri nyt?

Multitaskaan. Syön, rapsutan Kyllikkiä ja kirjoitan tätä tekstiä samalla. Ja kuuntelen puolella korvalla mitä puoliso minulle puhuu.

Mitä on päälläsi?

Hahaa, juuri tänään mietin päälläni olevaa paitaa, että kuinkahan vanha se on, ehkä 15 vuotta vanha sinivalkoinen raitapaita, jota en malta heittää pois, sillä se on niin pehmoinen ja pumpulinen (ja täynnä reikiä!). Lisäksi Puman collarit ja tukka kiinni, kuten se on aina kotona ollessa.

IMG_20180505_092629.jpg

Mitä ostit viimeksi kaupasta?

Lasagnetarpeiden lisäksi ostin viikonlopun kukat, pionikausi on alkanut taas, jee! Kimpussa on pioni, eustomaa, pientä neilikkaa sekä vihreää, niin herkän kaunis kimppu. Lisäksi ostin aurinkorasvan ensi viikolla alkavaa lomaa varten.

Mitä olet tehnyt tänään?

Toisaalta paljon, mutta toisaalta en mitään. Hieman tulee nyt laiska töitään luettelee -fiilis, mutta menköön. Olen pessyt, föönännut ja trimmannut Marsan, pessyt pyykkiä, syönyt, käynyt tyttöjen kanssa pururadan kiertämässä, pakannut reissukamoja, pakannut myytyjä tuotteita postitusta varten, siivoillut Kyllikin pissejä ja imuroinut ja pyörinyt netissä.

IMG_20180505_105828.jpg

Mitä olet syönyt tänään?

Aamiainen oli munakokkelia, puolisoni tekee siitä maailman parhaan makuista, herranen aika se on hyvää. Lisäksi join kupin luomukahvia, jossa oli Nicolas Vahen makusiirappia joukossa (vanilja) ja lounaaksi söin lasagnea. Ja kourallisen kaiken maailman vitamiini- ja ravintolisäpillereitä.

Mitä päivän ohjelmaasi kuuluu?

En tykkää aikatauluttaa viikonlopuille ohjelmaa, kun arki on niin hektistä, mutta ainakin täytyy käydä vielä ruokakaupassa, viedä ja hakea paketteja samalla reissulla ja koska on niin kaunis sää, täytyy käydä jossain vaiheessa puolison kanssa pitkällä kävelylenkillä. Ja illalla aion löhötä sohvalla ja juoda lasillisen roseeta. Roseekausikin on jo avattu, vielä isompi JEE!

IMG_20180505_163300.jpg

Mitä on to do-listallasi?

Oi voi. Aika paljon työjuttuja, sillä olen jäämässä torstain jälkeen lomalle. Lisäksi reissukamppeiden läpikäyntiä, Alman pesua ja trimmiä ja Kyllikin kynsien leikkausta. Aika paljon sellaisia pieniä juttuja, mitkä pitäisi hoitaa alta pois ennen kuin karkaan Espanjaan fugemummoilemaan parhaassa seurassa ja kiertelemään viinitiloja.

Mitä hyvää ja huonoa tässä päivässä on ollut?

Hyvää on ollut ehdottomasti se, että sain Marsan pestyä ja puunattua. Se on asia mitä Marsa vihaa enkä minäkään tykkää, kun on aina melko työlästä, mutta nyt se on ohi ja tyttö kesätrimmissä ja tuoksuu niin puhtaalta. Hyvää on ollut myös se, että Kyllikki on käynyt omatoimisesti pisuilla sanomalehden päällä eteisessä. Huonoa en keksi millään, keskityn mieluummin niihin positiivisiin juttuihin.

IMG_20180505_143446.jpg

Mitäpä sinun sunnuntaihin kuuluu?

 

 

Kukkahuitula

Marin_silmin-1858

Marin_silmin-1885

 

Marin_silmin-1914

Nyt on maailmankirjat pahasti sekaisin, sillä minulla on kukkakuosia! Ja ihan vapaaehtoisesti vieläpä.

Olin tällä viikolla työreissussa koko viikon ja ajellessani Kuopiosta isäni luokse, pysähdyin Leppävirralla Unnukassa. Unnukassa on nimittäin todella kiva vaateliike nimeltään Aku&Ada, jota pyörittää äiti ja tytär, Ulla ja Riikka. Riikalla oli päällään tämä täysin sama huitula, ja rakastuin siihen heti, ja sellainen oli saatava itsellekin. Nimittäin, kuvitelkaa miten ihana tuo huitula on, kun ensi viikolla suuntaan talvilomalleni Espanjan lämpöön ja biitsilla kuljen tuulenvireessä tuo huitula päällä… No, en ehkä biitsillä kulje, mutta viinitiloja kiertelen ainakin uudessa kukkakuosissani. Luulen, että innostuin tuosta kuosista siitä syystä että pohjaväri on niin tumma ja tuo printti ei ole niin perinteinen kukkakuosi, kun mitä se voisi olla. Uskon kuitenkin, että tässä on tämän kesän suosikkivaate kyseessä.

Huitulan merkki on YAYA, mikä oli minulle täysin uusi tuttavuus. Kyseessä on siis hollantilainen vaatemerkki, jolla on valikoimassaan vaikka mitä ihanaa. Aku&Ada myy tosiaankin tätä merkkiä sekä lisäksi monia muita omia suosikkeja, kuten Balmuir, Samsoe&Samsoe, Mos Mosh, InWear ja vaikka mitä muita. Oli kuulkaa melkoinen aarreaitta tuo Aku&Ada, jossa kannattaa poiketa, mikäli ajelee Leppävirran ohi. Heille on lisäksi aukeamassa ihan lähiaikoina uusi verkkokauppa, josta näitä ihanuuksia voi tilata suoraan kotiinkin.

Marin_silmin-1873

Marin_silmin-1860

huitula YAYA / farkut H&M / tennarit Adidas / laukku Chanel / aurinkolasit Prada

Marin_silmin-1900

Minä olen niin onnellinen, että viikon reissunaisena olon jälkeen saan olla taas kotona. Pyykkivuori on melkoinen ja tällä hetkellä uunissa muhii lasagne. Kun saan puolisoni harrastuksistaan kotiin, haluan hänen kainaloon sohvan pohjalle lepäämään väsymystä pois.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua Sinulle.