Chanelia Madridissa

marin_silmin-5562

marin_silmin-5572

marin_silmin-5567

Madrid, kaupunki johon koko kolmikkomme rakastui. Ja minä tyhjensin pankkitilini. Upeita rakennuksia vieri vieressä, paljon nähtävää, koettavaa, syötävää ja juotavaa. Ja sitä shoppailtavaa. Sitä riitti. Madridin Chanelin valikoima oli erittäin hyvä. Liike on kolmessa kerroksessa ja ollut nykyisissä tiloissaan myyjien mukaan n. 1,5 vuotta. Todella kauniit tilat heillä liikkeessä olikin, olisin voinut jäädä sinne vaikka asumaan kaikkien upeiden laukkujen ja asusteiden (ja vaatteiden) keskelle.

Madridissa heittäydyttiin myös kunnolla turisteiksi ja hyppäsimme fugemummoni kanssa hop on-hop off -turistibussiin, minä elämäni ensimmäistä kertaa. Puolisoni ei suostunut enää tähän turreiluun, vaan karkasi katsomaan jotain paikallisen ”pikkuseuran” jalkapallopeliä ;)..

Muutama pikku tärppikin jaettavaksi Madridiin: Circulo de Bellas Artesin kattoterassilta oli huikeat maisemat Madridin kattojen ylle. Ja taivaallisen hyvää suklaakakkua. Sin glutenkin oli vielä, joten minäkin pääsin kakun makuun. Ja sitten muille pikkuputiikki intoilijoille seuraava vinkki: Ruuhkaisen Gran Via -ostoskadun pohjoispuolella on aivan ihania pikku putiikkeja, joissa myydään niin taidetta, vaatteita, kuin sisustustuotteitakin. Mitä enemmän kuljeskelimme noilla pikkukujilla, sitä ihanempia uniikkeja putiikkeja löysimme. Olisin halunnut vierailla niissä kaikissa.

marin_silmin-5644

marin_silmin-5594

marin_silmin-5642

Tälläkään matkalla ei ollut stressiä vaatteista, sillä matkustin pelkästään käsimatkatavaroilla, joten kaikki mukana olleet vaatteet olivat mietitty etukäteen toimiviksi kokonaisuuksiksi. Nahkarotsi ja samat Chanelin tennarit olivat päällä reissun jokaisena päivänä. Huivit ja korut toivat asuihin kaivattua vaihtelua.

Nautin nykyään siitä tunteesta, kun reissuissa on mukana hyvin vähän tavaraa, ja tietää että kaikki toimii, eikä tarvitse pähkäillä paikan päällä mitä sitä pukisi tänään päällensä. Tosin, tällä reissulla olisin ollut pulassa paluumatkalla. Sen verran nimittäin tuli shoppailtua Madridissa ja Puerto Banuksessa, että pelkillä käsimatkatavaroilla en olisi saanut kaikkea kotiin tuotua. Onneksi puoliso pelasti isolla matkalaukullaan ja antoi rouvan laittaa kenkänsä omiin tavaroihinsa.

marin_silmin-5595

marin_silmin-5626

marin_silmin-5605

marin_silmin-5666

marin_silmin-5599

Asuna tuttua ja turvallista mustaa nahkaa, valkoista silkkiä ja harmaata kashmiria. Ja räväkän sininen silkkihuivi. Rotsi Balenciagan ikisuosikkini, harmaa kashmirponcho Balmuirin, silkkipaitis reissusta ostettu Massimo Duttilta (pitäisi käydä joskus Suomen liike tsekkaamassa), nahkapöksyt Michael Korsin, tennarit ja laukku Chanelin, silkkihuivi Hermèsin (muistatteko tämän postauksen?) ja aurinkolasit Pradan. Same old, same old, mutta niin on nainenkin.

marin_silmin-5708

marin_silmin-5606

marin_silmin-5721

marin_silmin-5610

Ihanaa alkavaa viikonloppua. Ihana viettää se lumisessa Vaasassa kotona.

Voit seurata blogiani instagramissa (@marinsilmin), bloglovinissa sekä blogit.fi:ssä

(Asu)kuvia Alorasta

marin_silmin-5324

marin_silmin-5329

Aloran pikkukylä oli Espanjan reissumme yksi yllättäjistä. Puoliso sinne halusi ja kun sinne pääsi erittäin helposti Fuengirolasta lähijunalla, päätimme viettää siellä yhden päivän. Lähijunalla, joka kulkee väliä Malaga-Fuengirola, pääsee kätevästi myös Aloraan, kun Fuengirolan suunnasta mennessä vaihtaa C2 linjalle Victoria Kentin asemalla, tai Malagasta mennessä ottaa suoraan C2 linjan Aloraan. Alora on C2 linjan päätepysäkki. Matka kesti Fugesta n. 45 minuuttia ja maksoi hurjat 2,70 euroa.

marin_silmin-5318

marin_silmin-5331

marin_silmin-5336

Itse kylä on pieni ja sympaattinen kukkulalla oleva perinteisen oloinen valkoinen espanjalaiskylä. Kukot kiekuivat, koirat juoksentelivat ja aurinko paistoi kun kipusimme juna-asemalta ”oikoreittiä” kukkulan laelle. Bussillakin olisi kukkulalle päässyt, mutta me päätimme reippailla ylös, arabi linnalle asti. Kannattaa kyllä varautua, että nousu on melkoinen, varsinkin hellesäällä, jos joskus haluaa Alorassa käydä katsomassa millainen kylä oikein on ja päättää meidän tavoin kivuta ylös kävellen. Eksyä siellä ei oikein pysty, on se sen verran pieni.

marin_silmin-5339

marin_silmin-5364

marin_silmin-5368

marin_silmin-5344

marin_silmin-5373

marin_silmin-5376

Arabilinnalla olimme ainoat turistit, siellä oli lisäksemme kaksi paikallista miestä keräämässä sitruunoita ja heidän koiransa leikkivät pitkin linnan tiluksia. Saimme siis tosiaankin olla rauhassa. Linnan kiertelyn jälkeen laskeuduimme kylän keskustaan aukiolle syömään tapaksia ja nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Meidän lisäksi taisi olla yksi vanhempi turistipariskunta ja loput olivat paikallisia. Kahdelta alkoi sitten siesta ja koko kylä muutamaa tapasbaaria lukuunottamatta sulki ovensa. Mekin suuntasimme sitten pikkuhiljaa kylään johtavaa ”päätietä” alas takaisin junalle, katselimme matkalla kun lapset pääsivät koulusta ja suuntasimme lopuksi kotia kohti.

marin_silmin-5358

marin_silmin-5333

marin_silmin-5380

marin_silmin-5377

marin_silmin-5398

Jos olet Aurinkorannikon suunnalla, niin suosittelen kyllä Alorassa käyntiä. Me ihastuimme tuohon hieman uinuvaan ja tunnelmalliseen pikkukylään, jossa tuntui aito espanjalainen elämä ja kiireen tuntu hävisi heti kylään saavuttua. Arabilinnan lisäksi me emme kiertäneet muita nähtävyyksiä, en tiedä edes olisiko sellaisia, mutta kylä itsessään oli kaunis. Turistiaikaan en osaa sanoa kuinka paljon turisteja siellä käy, mutta nyt oli ainakin todella rauhallista. Englanninkielen taso oli olematon, onneksi puolisoni espanja on edes kohtuullinen, niin pärjäsimme ja saimme ruuat ja juomat tilattua.

marin_silmin-5352

neuletakki ja farkut Zara / trikoopaita By Malene Birger / tennarit Chanel / laukku Hermès / aurinkolasit Prada

Vähiin käy ennen kuin loppuu

Matkalla kotiin, mahtavaa. Tosin kotona ollaan vasta joskus kahden jälkeen yöllä ja aamulla kutsuu arki. Loppuu lorviminen, siestat, tapakset ja viinin litkiminen. Mutta odotan arkea silti innolla, nyt on taas energiaa.

Loma oli jälleen kerran onnistunut ja seniorikerhon reissut ikimuistoisia. Laskimme eilen, että reissun aikana tuli käveltyä 11-21 kilometriä per päivä, joten keskimäärin tuli vedettyä joka päivä yli 14 kilometrin lenkki.

Vietimme viimeisen viikonlopun Madridissa, jossa olimme kaikki ensimmäistä kertaa ja rakastuin kyllä kaupunkiin kovasti. Upeita rakennuksia, paljon nähtävää, hyvää ruokaa ja jestas miten paljon ostosmahdollisuuksia. Näistä kännykkäni uumenista olevista kuvista näettekin, että vähän lipsahti Chanelilla. Mutta laukkulakko pitää edelleen 😉 . Vaikkakin pääsin tsekkaamaan sen ihanan small Boyn (josta kirjoitin taannoin), jäi se kuitenkin koristamaan Chanelin hyllyjä koska minulla ei olisi mitään käyttöä niin pienelle laukulle. Upea se kuitenkin oli, siitä ei pääse mihinkään.

Jäin tässä lentokoneessa pohtimaan kuvissa näkyviä uusia sinisiä farkkujani, että voiko tuollaisia Suomessa käyttää, kun ovat vähän repaleiset, mutta menköön kesäfarkkuina. Ihastuin niihin kovasti ja koska hintakaan ei ollut todellakaan paha, päädyin ne ostamaan heräteostoksena reissuhousuiksi. Ne olivat löytö Fuengirolan Miramarin Zarasta.

Olen teille ennenkin kertonut, etten oikein ole koskaan ollut mikään Zara -fani. En ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä Zara hypetystä, jota tuntuu monilla olevan, sillä varsinkin Suomessa minusta hinnat ovat kovat verrattuna laatuun. En suostu maksamaan muovista kovinkaan montaa euroa… Ja Helsingin liikekin on mieleeni aika sekava. Mutta Espanjassa olen tehnyt valtavan monia hyviä löytöjä ko. liikkeestä ja minusta hinnat ovat verrattain edulliset verrattuna Suomeen.

Seuraavan kerran kuullaankin Suomesta. Ihana päästä kotiin tyttöjen luokse. 

Hola!

_dsc5223-3

_dsc5468-2

Hei pitkästä aikaa. Kaikki hyvin Espanjassa. Lomamoodi on vienyt täysin mennessään, enkä ole ennättänyt edes ajatella blogia, sillä jokainen päivä on tallattu aamusta iltaan eri kohteissa, vähintään 14 kilometriä päivässä. En ole edes jaksanut instaa päivittää, joten fugemummojen seikkailut eivät ole päivittyneet muualle kuin omiin muistoihin ja sydämiin. Ja sehän se on tärkeintä, aina ei tarvitse somettaa. Itse asiassa meillä on ollut kyllä vähän huono nettiyhteyskin, joten liekö se osasyynä tähän radiohiljaisuuteen… Tänään on ollut kuitenkin ensimmäinen hengähdystauko ja huomenna nokka kohti Madridia. Aktiivilomat ovat parhaita.

_dsc5216-2

_dsc5544-2

Kuvia on kuitenkin otettu paljon ja jahka kotiudun, niin laitan niitä bloginkin puolelle. Se kauan odottamani Caminito del Rey -vaellus jäi meiltä väliin sääolosuhteiden takia, mutta ei annettu senkään harmittaa hetkeä pidempää, vaan nautittiin sitten sekin päivä toisaalla. Ja käytiin vähän lohtushoppailemassa Puerto Banúksessa 😉 .

Mutta nyt täytyy jatkaa pakkaamista, joten palataan viimeistään kotimaasta ellei sitten Madridin hotellin nettiyhteys yllätä meitä positiivisesti.

Toivottavasti siellä päin kaikki hyvin.

_dsc5293-2

_dsc5524-2

Fugemummot

img_20160213_160451

img_20160213_155530

Talvilomani lähestyy kovaa vauhtia. Itse asiassa tällä viikolla suuntaamme puolisoni kanssa veljeni puolison luokse Fuengirolaan seikkailemaan pitkin Andalusiaa. Viime vuonna tein samanlaisen reissun (puoliso jäi koiravahdiksi) ja silloin kiersimme veljeni puolison kanssa puolentoistaviikon aikana todella paljon, taisin yhden kokonaisen päivän olla Fugessa…

img_20160214_135517

img_20160214_111402

Tällä kertaa varasin meille kolmelle mm. Caminito del Rey -vaelluksen ontuvalla espanjankielen taidollani (siis en osaa ollenkaan espanjaa), mutta niin se vain saatiin varattua muutaman puhelinsoiton ja google translatorin avustuksella. Maksukin meni läpi, joten täytyy toivoa että sääjumalat ovat tuolloin puolellamme ja pääsemme vaellukselle ihan oikeasti. Olen  nimittäin haaveillut tuosta vaelluksesta siitä lähtien kun vuosi sitten Rondasta junalla palatessani näin ikkunasta vilauksella tuota reittiä. Vaellukselle pääsee x-määrä ihmisiä per päivä ja päivät ovat loppuunmyytyjä, ja säästä/tuulisuudesta riippuen reitille joko pääsee tai sitten ei. Joten pidetään peukut pystyssä että pääsemme näkemään nuo huikeat maisemat.

img_20160215_113713

img_20160215_120938

Päiväreissuja teemme varmasti myös Rondaan viinitilojen merkeissä, sillä haluan näyttää puolisolleni tuon upean rotkokaupungin (ja erään viinimuseon jonne jämähdimme vuosi sitten…), Malagaan, Marbellaan ja ehkä Gordobaan. Lisäksi käymme vielä Madridissa vähän pidemmän pätkän.

hdr

img_20160220_115937

Odotan tulevaa reissua kyllä taas innolla. Ensinnäkin se, että viime vuonna meillä oli hulvattoman hauskaa ja seikkailut olivat melkoisia ja ennen kaikkea koska tänä vuonna myös puoliso lähtee mukaan jakamaan noita hauskoja ja ikimuistoisia hetkiä. Viime vuonna nimesimme parivaljakkomme fugemummoiksi, ja varmasti myös tänäkin vuonna seikkailuitamme voi seurata instasta #fugemummot kautta. Tänä vuonna tosin on myös yksi fugepappa mukana, mutta eiköhän myö selvitä! Kunhan vaan aurinkoa ja viiniä riittää, niin kaikki on hyvin!

Ja ehkäpä blogikin päivittyy reissun aikana, siihen pyritään. Varmaa on ainakin se, että minä alan olla jo terve. Ja se on hyvä se.

img_20160220_142715

(kuvat viime vuoden reissulta kännykästäni)