Trouble maker

_DSC1738

_DSC1735

_DSC1749

Otsikko sopisi kuvailemaan hyvin tämän perheen naisia, etenkin Kyllikkiä, mutta se juontaa juurensa kylläkin tuohon hienoon vappupalloon, minkä sain puolisoltani tulevan vapun kunniaksi. Kyllä jokaisella aikuisella naisella kuuluu vappupallo olla, jos siltä tuntuu.

Miten sinä vietät vapun? Onko sinulle vapputraditio jota noudatat? Me päätimme puolison kanssa, että tämän vapun pyhitämme levolle ja syömiselle. Olemme kumpikin todella väsyneitä ja arjen kiireet on puristaneet kyllä kaikki mehut irti meikäläisestä. Joten suuntasimme Savoon, mökille ja lepäilemme täällä. Huomenna laitamme possua monttuun muhimaan jotta saamme pulled porkia ja muuten taidamme katsoa ainoastaan leffoja sohvalta käsin. Ja ehkä paistamme lettuja. Ja minä vähän salaa toivon, että olisi vähän huonot säät, niin saisi hyvällä omallatunnolla nukkua vähän väliä päikkäreitä ja löhöillä sisällä. Aurinkoisella säällä siitä tulee huono omatunto, kun mökillä riittää aina pientä ja suurempaakin puuhasteltavaa. Toki maanantai on ihan normaali työpäivä. Ja kahden viikon päässä häämöttää talvilomani ja sitä myötä Espanjan matka hulvattoman hyvässä seurassa. Lähdemme puolisoni kanssa veljeni, hänen puolisonsa ja tämän kummitytön (aikuinen) kanssa taas fugemummoiksi ja kiertelemään viinitiloja. Ah, en malta odottaa. Tietää taas että tuolta reissulta ei naurua puutu.

Asusta muutama sana. En jaksanut ottaa rönttätakkia pois päältä, mutta alla siis Marimekon jätti-iso jokapoika paita nahkahousuilla höystettynä ja Chanelin silkkihuivi kaulaan kiedottuna. Takki on puolisoni vanha parka takki, joka päätyi minulle, sillä se on puolisolleni hieman liian pieni ja minulle taas tuollainen jätti. Mutta ei se mökillä ole niin nöpönuukaa. Ja laukkuna uusin Chanelini, taidatte nähdä sitä vielä kyllästymiseen asti.

_DSC1744

_DSC1757

_DSC1751

takki puolison vanha / paita Marimekko / nahkahousut Massimo Dutti / laukku, huivi ja kengät Chanel / aurinkolasit Prada

_DSC1768

Ja voi hyvänen aika. Tätä kirjoittaessa tajusin, että blogikin täyttää ylihuomenna 2 vuotta. Apua, olen unohtanut koko asian!

 

 

 

Mustaa ja vihreää

Marin_silmin-1702

Marin_silmin-1666

Marin_silmin-1717

Näissä kuvissa näettekin uuden laukkuni in action. Kuvasimme sen sekä valkoista että vihreää taustaa vasten, sillä halusin nähdä miten tuo väri vaihtelee eri taustoilla. Fiilikset vaihtelee laukun suhteen edelleenkin päivittäin, mutta parastahan tässä naisena olossa on se, että voi vaihtaa mieltä vaikka joka toinen tunti, jos siltä tuntuu. Yritin oikein tiiraamalla tiirata kuinka nuo kultaiset metallit loistavat näissä kuvissa kun koko muu asu on mustaa ja muut metallit hopean sävyisiä. Liekö itseni aivopesu mennyt hyvin, sillä ei nuo kultaiset metallit nyt niin pahalta näytä. Laukun koko on mielestäni aika passeli, sinne menee avainkotelo, kännykkä, lompakko ja huulipuna oikein helposti ja hihna asettuu hyvään kohtaan crossbodyna. Joten kyllä pluslistalla on enemmän merkintöjä kuin miinuslistalla.

Ensi viikolla on vappu, apua! En edes ala taivastella mihin ja kuinka nopeasti tämä aika juoksee. Enkä aio marmattaa kiireistä elämänjaksoa, kaikilla meillä on omat kiireemme. Sen sijaan aion toivottaa sinulle ihanaa alkavaa viikonloppua. Me suuntaamme jälleen mökille, Savoon. Viime viikon mökkireissun helppoudesta innostuneena päätimme suunnata nytkin viikonloppuna mökille, kun sekä ajomatka että itse mökillä hengailu sujui Kyllikiltä kuin vanhalta tekijältä konsanaan.

Marin_silmin-1675

paita Cos / nahkahousut Massimo Dutti / kengät Gucci / laukku ja brooch Chanel / rannekorut Hermès / aurinkolasit Prada

Marin_silmin-1720

Marin_silmin-1681

Chanel mini rectangular emerald green

Marin_silmin-1653

Marin_silmin-1665

Mistä aloittaisin?

Siitä etten ole aikaisemmin juurikaan tykännyt vihreästä? Vai siitä etten tykkää Chanelin klassikkomallin laukuista? Siitä etten voi sietää caviar nahkaa? Vai siitä etten voi sietää myöskään kultaisia hiluja?

Tänä keväänä, kun vähän jokaiselle foorumille alkoi ilmestyä tätä uutta Chanelin vihreää, emerald green, mallistoa, sitä mukaa naiset hullaantuivat ja liikkeet myivät ei-oota. Ja minä aloin pikkuhiljaa, hyvin hitaasti lämmetä. Kun myyjäni laittoi viestiä ennen Nizzaan menoa, että ”täällä olisi Mari ihan sinun näköinen laukku, vaikkakaan ei millään sinun antamilla spekseillä”, olin jo myyty ja varasin liikkeeseen kaikki tuon väriset vihreät laukut ja muut asusteet. Olin lähes sataprosenttisen varma, että joku niistä lähtee mukanani kotiin. Ja halusin, että saamme Suomeen meidän naisille myös tuota vihreää mallistoa, koska se suorastaan vietiin käsistä, niin haluttu tuo väri oli/on.

Niin, sanomattakin on selvää, että kaikki yllämainitut aikaisemmat mielipiteeni lensivät romukoppaan kun näin tuon laukun livenä. Ei haitannut enää vihreä väri, ei klassikkomalli, eikä varsinkaan caviar nahka. Ainoa mistä hieman nikottelen vielä, on nuo light gold metallit, eivät tunnu vielä minulta. Vielä. Rakastan tuota vihreän syvää sävyä, joka on muuten todella vaikea vangita kameralla. Mielestäni caviar nahka sopii sävyyn täydellisesti ja tuo laukun pieni koko tekee siitä kompaktin ja kivan väriläiskän. Mutta nuo kultaiset metallit, voi jospa ne olisivat olleet hopeat, silloin tämä olisi ikuisesti keeper laukku. Nyt vielä mietin onko meillä sittenkin ryppyjä rakkaudessa. Ainakin tämä rakkaus alkoi huumaantumisesta ja silkasta hullaantumisesta. Tätäkö tämä rakkautta ensisilmäyksellä on? Huumaa, joka ei välttämättä kestä? Hullaantumista, ja harkintakyvyn katoamista? Silkkaa sekoamista? No, mene ja tiedä, mutta minä toivon, että rakkauteni tätä vihreää nahan palaa kohtaan jatkuu ja huuma ei katoa koskaan.

Marin_silmin-1642

Marin_silmin-1657

Marin_silmin-1659

 

Kevät keikkuen tulevi

Marin_silmin-0093

Marin_silmin-0145

Marin_silmin-0097

Jestas mikä viikko takana. Melko kokonaisvaltaista on pennun kanssa eläminen, sen olin ainakin 11 vuodessa unohtanut, huh. Kyllikissä on kaksi vaihdetta: on ja off, ja onnilla ollessaan sitä vauhtia ja sen myötä vaarallisia tilanteita on tuon tuosta edessä. Milloin on pelastettu pennun hyppysistä Chanelin tennareita, milloin kuvissa näkyvän Balen laukun nauhoja, milloin huonekasveja ja milloin mitäkin. Eniten hän haluaa tuhota erästä lampaanvillatyynyä, jonka perään hän osaa jo oikein komentaa ja käskeä, kun haluaisi pöllyttää menemään sitä. Jos pienten vauvojen äideillä on baby brain, niin minulla on varmaan puppy brain. Sanoinkin yksi aamu puolisolleni, että onkohan se vauvojen kanssa eläminen näin rankkaa kuin koiranpennun kanssa, ja hän lohdutti minua, että Kyllikki sentään nukkuu yöt. Ja hyvin nukkuukin, onneksi. Puolisoni sanoikin, ettei muista milloin viimeksi olisi nauranut niin paljon kuin nyt, Kyllikin juoksennellessa ympäriinsä ankkansa kanssa. Se touhottamisen ja sitä kautta ilon määrä on valtava.

Mutta yksi asia olisi kyllä kova juttu. Se että tyttö oppisi tekemään edes osan pisuistaan paperille tai että joku talouspaperi- tai puhdistusliinafirma haluaisi tehdä blogini kanssa just nyt yhteistyötä. Menee nimittäin jonkun verran talouspaperia ja puhdistusliinoja meidän huushollissa tällä hetkellä. Mutta se Kyllikistä.

Marin_silmin-0110-2

Marin_silmin-0150

Tässä tuoretta päivän asua, keltaisella höystettynä. Kyllä se kevät sieltä kovasti tekee tuloaan, kevään tuoksun voi jo haistaa. Aurinko lämmittää jo ihanasti ja lintujen laulu soi lakkaamatta ulkona, ihanaa. Ensi viikolla odottaakin kevään odotetuin juttu. 14 naisen shoppailumatka Nizzaan. Reissu on varattu jo viime syksynä ja sitä on suunniteltu huolella ja hartaudella ja ensi viikolla koittaa tämä ihana ja odotettu matka. Reissumme kasvoi kahden naisen heitosta tosiaankin noin suuriin mittoihin ja nyt meitä lähtee iso porukka. Yövymme samassa hotellissa kuin ystäväni kanssa viime kesänä, ja hotellissa on itse asiassa suomalainen johtaja. Voisinkin kertoa hotellista enemmän reissumme jälkeen. Lisäksi Chanelin väki pitää meistä kyllä todella hyvää huolta, he ovat varanneet meille kaikille meikkaustuokiot ennen shoppailuamme, skumpat ovat kuulemma jo odottamassa ja kaikki valmiina meitä varten. Olen todella otettu kuinka paljon myyjäni ja liikkeen johtaja ovat nähneet vaivaa meidän eteen, mieletöntä asiakaspalvelua. Lisäksi olen varannut seurueellemme Le Chanteclerista dinnerin lauantai-illalle. Ravintolalla on kaksi Michelin tähteä ja odotan tätä dinneriä ehkä eniten koko reissulta, mukava päästä syömään hyvin. Muistatteko kun viime kesän reissulta kirjoitin siitä heidän toisesta ravintolasta, La Rotondesta? Jutun voit lukea täältä. Muutenkin ensi viikolla on paljon työmenoja ja omia menoja, joten voi olla että menojani kannattaa seurata eniten instan kautta. Kameran otan kyllä reissuun mukaan ja nakitan jonkun 14:sta naisesta kuvaamaan asuja.

Marin_silmin-0083

neule Samsoe & Samsoe / housut Suistudio / rannekorut ja vyö Hermès / kello, brooch ja tennarit Chanel / laukku Balenciaga / aurinkolasit Prada

Marin_silmin-0143

Ihanaa sunnuntaita sinulle, minä parantelen flunssaani Kyllikki kainalossa sohvalla. Jos se Almakin jo uskaltaisi samaan kainaloon myös.

Never say never

Marin_silmin-1496

Marin_silmin-1518

Jos jotain luulisi tähän ikään oppineen, niin se olisi se, että älä koskaan sano ”en koskaan”. Mutta ehei, vieläkään en ole oppinut, joten pääsin syömään sanani. Taas.

Kun kaksi ja puoli vuotta sitten laitoin vanhan työpaikan oven viimeistä kertaa kiinni, pakkasin loput kimpsuni ja kampsuni autooni ja ajoin pysyvästi Vaasan kotiimme, menin vannomaan etten ikinä enää käytä jakkupukuja. Hautasin ne vaatehuoneeni perälle piiloon katseeltani. Ja tähän päivään asti jaksoin pitää tuon lupaukseni. Sitten eksyin lukemaan ihanan Anna-Sofian tämän postauksen ja huomasinkin mittailevani itseäni mittanauhalla (jota puolisonikin ihmetteli) ja alle puolessa tunnissa olin tilannut itselleni uuden jakkupuvun tai housupuvun, kummin vain nyt haluaa kutsua. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja tiedättekö mitä?! Palan halusta päästä käyttämään tuota taidokkaasti leikattua ja laadukasta uutta uniformuani. Eli näköjään noin reilussa kahdessa vuodessa viimeistään ennättää mieli muuttua ja tämä nainen oli valmis kääntämään takkinsa. Ja aika hienon takin pääsinkin kääntämään.

Marin_silmin-1505

housupuku SuiStudio / silkkitoppi Theory / silkkihuivi Balmuir / vyö ja laukku Hermès / nilkkurit Terhi Pölkki

Marin_silmin-1507

Marin_silmin-1536

Merkki on Suistudio, ilmeisesti vasta viime vuoden puolella perustettu ja laadukkaan oloinen brändi. Itse tuotteet tulivat todella kauniissa paketeissa, pukupussiin viimeisen päälle laitettuna, että olisi voinut kuvitella tilanneensa jotain paljon kalliimpaakin. Tässä linkki firman sivuille, mutta varoitan etukäteen menemään sivuille omalla vastuulla, sillä sinulle saattaa käydä kuten minulle kävi. Huomaat tilanneesi todella kivan housupuvun. Minun pukuni on tämä, jos kiinnostuit samasta.

Mitä mieltä olet uudesta puvustani?

Ihanaa sunnuntaita sinulle. Minä alan pakata Rovaniemen reissuani varten. Ravintolat onkin jo scoutattu, ja syöntijärjestys päätetty. First things first.