Mustavalkoinen

Marin_silmin-7926

Marin_silmin-7939

Marin_silmin-7932

Marin_silmin-7961

Sen lisäksi että olen kulkenut koko kesän mustavalkoisissa, tuntuu että ajatusmaailmanikin on mustavalkoistunut, ainakin viimeisen viikon osalta. Jatkuvasti mennään ääripäästä ääripäähän ja kaikki harmaan vivahteet ovat jääneet jonnekin unholaan. Tallautuneet suorittamisen ja pelon jalkoihin.

Kun pelko astui kuvioihin viime viikolla, ennen kaikkea menettämisen pelko, on ollut vaikeaa yrittää vain parhaansa. Kun haluaisi vaan suorittaa ja tehdä kaiken täydellisesti, ja mahdollisimman pian. Koska silloinhan kaiken pitäisi onnistua ja mennä hyvin, parantua ennalleen. Sitten kun kaikki ei menekään oppikirjan mukaisesti, hakkaan päätä seinään epäonnistumisen merkiksi ja syyttelen itseäni. Tuntuu että on vaikea edes hengittää, kun pelottaa niin paljon omat virheet ja tulkinnat. Siitä syystä on ollut helpompi olla mustavalkoinen, joko-tai ihminen.

Täällä on siis menty todellakin vuoristorataa mitä tulee Alman vointiin ja omiin tuntemuksiin. Olen varmasti rasittavuuteen asti soitellut eläinlääkäriin ja kysellyt kaiken mahdollisen ja hermostunut, kun en ole saanut vastauksia.  En oikein tiedä kyselenkö edes mitään, kaipaan vaan tukea ajatuksiini ja siihen minkälaista sydänsairaan koiran arki oikein on, siitä kun ei ole ennestään mitään tietoa. On vaikea luottaa omiin tuntemuksiin ja valintoihin, kun kyseessä on parhaan ystävän terveys ja elämä. Ystävän, joka ei kerro onko kipua ja miltä tuntuu. Ystävän, jota ennen luin kuin avointa kirjaa ja nyt en enää tunnista mitään merkkejä. Kyseenalaistan sekä omia, että lääkärin valintoja ja diagnooseja.

Mutta kai tähän epävarmuuteenkin joskus tottuu ja uskallan taas nähdä niitä harmaan sävyjä ja hengittääkin välillä. Pakkohan se on. Sen ystävän vuoksi. Ja oman itsenikin vuoksi. Että voikin pieni reilu viisikiloinen nappisilmä laittaa koko elämän ylösalaisin ja hänen hyvinvointinsa aiheuttaa näin suuria tunteita. Epätoivosta tuskan kautta toivottavasti iloon. Mustasta harmaan kautta valkoiseen.

Marin_silmin-7957

Marin_silmin-7951

Marin_silmin-7948

Ja keventäköön tekstiä tänään otetut asukuvat, mustavalkoisia tottakai. Vähän punaisella höystettynä, ehkä elämässäni sittenkin on vielä väriä.

Kiira/Klaara, Flow ja Alma

Marin_silmin-0709

Marin_silmin-0710

Myrsky ja Flow, viikonlopun some-feedieni eniten nähty sisältö. Myrsky ei yltänyt Vaasaan asti ja ilmeisesti kukaan ei osannut päättää onko myrsky Kiira vai Klaara, kun tuntui samat lehdet puhuvan sekä Kiirasta että Klaarasta sujavasti sekaisin. Olipa kumpi tahansa leidi, niin tuntui tekevän pahasti tuhojaan.

Ja Flow, tuo festari josta en saa otetta, en sitten millään. Hirveästi hehkutettu ja hypetetty, mutta rehellisesti sanottuna ei ole kiinnostanut minua koskaan. Liekö syynä mualaisuuteni vai se, että olen enemmän Tuska -tyttöjä (tai rokkimimmejä enemmänkin, mutta jos pitäisi valita Tuska vai Flow, niin ehdottomasti Tuska), niin tuo hipsterijuhla ei ole herättänyt minkäänlaisia fiiliksiä koskaan. Esiintyjistäkään en tunnistanut nimen perusteella kuin Lana Del Reyn ja Alman.

Marin_silmin-0721

Marin_silmin-0711

mekko Carin Wester / huivi, kengät ja laukku Chanel / aurinkolasit Prada

Marin_silmin-0736

Mutta sen sijaan fiiliksiä on herättänyt meidän Alman kohtuullinen kunto. Tyttö on väsynyt (epäilen johtuvan lääkkeistä), syö ihan ok (ainoastaan lempiruokiaan), on öisin levoton, juo ja pissaa kuin hevonen ja haastaa leikkimään. Olemme siis kai paremmalla puolella, mitä tulee paranemiseen, mutta en uskalla vielä hengähtää täysin. Liian monta kysymysmerkkiä on kuitenkin vielä ilmassa. Meillä elämä jatkuu 12 tunnin sykleissä, aamukuudelta herätys ja aamulääkkeet, siitä tunnin päästä muut aamutoimet tyttöjen kanssa ja iltakuudelta uusiksi sama rumba. Siihen päälle vielä Marsan lääkkeet (koipi kipeä) niin on mummoja talo täynnä. Enää puuttuisi vaan se, että puolisoni rikkoisi selkänsä taas siihen kuntoon mitä se joskus oli, niin olisi minulla hoivattavia talo täynnä.

Mutta hei, sinulle toivotan ihanaa sunnuntaita. Minä jatkan kirjojen lukemista ja tyttöjen paijaamista. Kuvat ovat vielä viimeiset Tallinnan reissun asukuvat, kun mitään uutta ei olla ennätetty nyt tässä hässäkässä kuvata.

New in: Chanel korkkarit

Marin_silmin-7877

Marin_silmin-7870

Marin_silmin-7875

Marin_silmin-7872

Marin_silmin-7874

Imelda Marcos täällä hei!

Ai ostinko monet kengät Nizzasta? No ostin. Kauniita kenkiä kun ei vaan voi vastustaa, varsinkaan tällaisia herkkupaloja. Alennuksellakin vielä ja tarvekin oli olemassa. Nämä olivat Nizzan Chanelin alen ainoa pakko saada ostos. Mustaa nahkaa, sopiva korko ja sopivan rock. Ei rokkimimmi voi enempää toivoa.

Nyt tarvitaan enää isompi vaatehuone. Täytyy yrittää luopuisiko puoliso työhuoneestaan/vierashuoneestamme ja tehtäisiin siitä rouvan vaate- ja kenkähuone. Minä kannatan sitä ideaa ja naisethan on tunnetusti aina oikeassa.

Marin_silmin-7878

Marin_silmin-7879

Marin_silmin-7860

Ihanaa lauantaita. Minä sukellan vaatehuoneeni uumeniin ja jatkan siivousurakkaani.

Silkkihuivista vyö

Marin_silmin-7782

Marin_silmin-7803

Usein en jaksa kikkailla mitenkään kummemmin vaatteilla, vaan vaatekappaleita käytetään juuri siten kuin niiden käyttötarkoitus on. Mutta tämä kuvissa näkyvä silkkihuivivyö oli jotain mitä minun oli pakko testata, vaikkakaan minun garderobissa silkkihuivit eivät ole vyön roolissa.

Nizzassa ja Monacossa ollessamme Hermèsin myyjillä oli suurimmalla osalla silkkihuivi vyönä mustia asuja piristämässä ja ne suorastaan kruunasivat heidän vaatteensa. Nizzan Hermèsin myyjä oli todella miellyttävä nainen ja hän esitteli oman silkkihuivivyönsä ja millaisella huivirenkaalla hän oli vyön tehnyt. Hän lisäksi näytti erilaisia tapoja käyttää juuri kyseistä huivirengasta. Ja sehän olikin sitten melkoisen monikäyttöinen, joten nappasimme ystäväni kanssa sellaiset itsellemme. Muistatteko muuten, että olen aikaisemminkin kirjoittanut huivirenkaista ja Hermèsin vinkeistä huivien käyttöön? Sen postauksen löydät täältä.

Marin_silmin-7789

Marin_silmin-7807

Olen nyt tällä uudella huivirenkaallani kikkaillut huiveja todella eri tavoin ja se taipuu kyllä moneen, joten suosittelen lämpimästi tällaisen huivirenkaan ostamista. Se antaa paljon uusia ideoita huivien käyttöön.

Käytätkö sinä huiveja myös vyönä?

P.S. Nämä kuvat otettiin tietysti silloin kuin Vaasassa tuuli aivan järkyttävän kovasti. Sen lisäksi että hiukset suorastaan lensivät miten sattuu, ei meinannut mekkokaan kestää päällä millään. Suurin osa kuvista oli sellaisia missä pitelen joko mekkoa, hiuksia tai molempia.

Marin_silmin-7814

mekko Samsoe & Samsoe / huivi, huivirengas, rannekoru ja sandaalit Hermès / laukku Stuudio Nahk / aurinkolasit Prada

 

Mukavuus ensin

Marin_silmin-7913

Marin_silmin-7896

Olen palannut jo arjen pariin ja toista päivää toimistolla on jo ihmetelty mikäs paikka se oikein olikaan. No, rehellisesti, täällä ollaan jo ihan täysillä työn touhussa, ei tarvinnut kauaa ihmetellä mitä sitä tekisi, kun avasi työsähköpostin.

Lauantaina olin kuitenkin vielä lomalla ja ystäväni kanssa syömässä ja päivittelemässä kuulumisia kesäloman ajalta ja kuvan asu on lauantai-illan auringonlaskun aikaan otettu. Kauniin valon aurinko maalasi kuviin. Pitäisi ehdottomasti enemmän hyödyntää ilta-aurinkoa kuvaamiseen.

Kuvissa näkyvä paita oli Minun/Min putiikin alennusmyyntilöytö. Olin katsonut tuota Whyredin hihatonta paitaa jo normihintaisena, mutta en raaskinut sitä ostaa, sillä vajaa 200 euroa polyesteripaidasta tuntui liian suurelta (silkkisenä olisin kyllä ostanut). Kun kävin Neaa moikkaamassa liikkeessä viime viikolla, siellä nökötti vielä yksi paita jäljellä, -70% aletarra hintalapun vieressä ja jäljellä minun koko. Arvaatteko mitä tein? No, sheikkasin vähän pyllyä ja tanssahtelin samalla kun kävelin sen kanssa kassalle. Ja hymyilin kuin Hangon Keksi. Ja toki pyysin Neaa kertomaan minkälaatuista tuo polyesteri paidassa oli, se kun tuntui käteen kivaan laskeutuvalta ja sellaiselta vähän ”raskaalta”. Paita ei tunnu rypistyvän millään ja sitä on helppo pestä, kun keinokuitua on, joten annetaan sille mahdollisuus. Ehkä kaikki keinokuidut eivät ole ihan kuraa.

Marin_silmin-7893

Marin_silmin-7902

Ja mitä tulee asuun muuten, mukavuus kunniaan. Väljiä linjoja, jotka eivät kiristä, eivät purista. Korottomat kengät, että kävely on helppoa mukulakivillä, joskin nuo Oranit ovat melko liukkaat pelit. Lisäksi laadukkaat materiaalit, niin muuta sitä ei tarvita mukavaan ja rentoon kesäasuun. Jos joskus näette minut sellaisessa makkarankuori minimekossa killer heelseillä, niin tulkaa nykäisemään roiskeläpän helmasta, niin lupaan tarjota kaljan. Tai vaikka kuohuvapullon. Kumpaa nyt tykkäättekään juoda. Olen nimittäin satavarma, että sellaista ihmettä ei kukaan tule ikinä todistamaan. Nimittäin sellaisesta asusta on mukavuus kaukana ja tyylikään ei ominta itseäni. Lisäksi kävelyvauhtini on sellaista pikakävelyä, ettei siinä kestäisi minimekot vauhdissa mukana.

Palatakseni vielä takaisin tuohon paitaan. Olen superiloinen, että löysin sen alesta niin hyvään hintaan. Se on todella kaunis ja monikäyttöinen. Syksyllä aion yhdistää (vihaan sitä, kun moni kirjoittaa, että aikoo parittaa vaatteita keskenään. Minusta se kuulostaa vähän iljettävältä ja saan kohta jo siitä näppyjä) hihattoman bleisereiden ja neuletakkien kanssa ja liittää mukaan vielä jonkun kivan huivin.

Marin_silmin-7905

Marin_silmin-7909

biker Balenciaga / toppi Whyred / culottespants Michael Kors / hattu Bugatti / laukku Stuudio Nahk / sandaalit Hermès / aurinkolasit Prada

Ja huiveista puheen ollen. Kävin eilen illalla pitkästä aikaa Hermèsin verkkokaupassa. Oli todella kauniita silkkihuiveja valikoimassa tällä hetkellä. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa. Ja jos seuraatte minua instassa (@marinsilmin), niin siellä ihailemaani uutta Evelyne mallia on tällä hetkellä myynnissä myös verkkokaupassa. Kyllä nyt selkärankaa koetellaan. Joskin tällä kertaa se ei taivu. Olen nimittäin taas ihan kurkkua myöten täynnä laukkuja ja tavaraa (ja ihmisiä!). Lähtee hyllyt tyhjenemään elokuun loppupuolella, mutta siitä kerron lisää sitten vähän myöhemmin.