Kirjoittaja: marinsilmin

Kaikkea muuta voi vastustaa mutta ei kenkiä

~ marinsilmin ~ 3 kommenttia

_DSC0508 (2)

_DSC0512 (2)

_DSC0521 (2)

Nizzan reissulla tuli kuulkaa ostettua kenkiä, aika monta paria itse asiassa. Yhdet ostin jopa tarpeeseen, järisyttävän upeat Chanelin korkkarit, sillä olin unohtanut korkokengät kotiin ja halusin Chevre d’or dinneri-mekon kanssa pitää ehdottomasti korkkareita. Ne täytyy ehdottomasti kuvata tänne blogiin sen dinnerimekon kanssa, koska ne korkkarit ovat sanoinkuvaamattoman kauniit ja todella hyvät jalassa. Sellainen kombo mitä en olisi uskonut ihan heti saavani.

Mutta nämä kuvissa näkyvät klassikot, Hermésin Oran sandaalit, eivät koskaan ole kuuluneet ostoslistalleni. Olen niitä ihastellut muiden jalassa ja onhan ne kauniit, mutta koin etteivät ne olleet minun tyyliset. Kävin niitä kuitenkin heti Nizzaan saavuttuamme sovittamassa ja totesin ystävälleni että ei ehkä kuitenkaan minun juttu. Keskiviikko aamuna herättyämme oikein korostin aamiaisella että ”niitä Oraneita mä en todellakaan enää osta”, tiistaina kun oli tullut tehtyä vaikka mitä löytöjä. Noh, kuinkas ollakaan päädyimme sitten kuitenkin jonkun ihmeellisen mutkan ja päähänpiston takia takaisin Hermésille, jossa sama edellisillan ihana myyjä oli meitä vastassa ja niin minä sitten ne menin ostamaan. Liekö ilmastonmuutoksen tai auringonpistoksen syytä tai sitten ihan vaan liikaa kuohuvaa nautittu ennen ostopäätöstä, mutta nyt ne sitten minulla on. Ja ilmeisesti pysyy.

_DSC0515 (2)

_DSC0524 (2)

_DSC0518 (2)

Olen kenkiä sovitellut ahkerasti mökillä erilaisten asujen kanssa ja vaikka yhteinen taipaleemme ei alkanut rakkautta ensisilmäyksellä -tyyppisesti, olen alkanut tykkäämään näistä yksinkertaisen kauniista ja graafisista kengistä todella paljon. Jopa niin paljon, että kävin kurkkaamassa Hermésin verkkokaupassa että missä kaikissa väreissä kenkiä myydään. Tulevaisuutta ajatellen tietenkin. Käyttökokemusta ei ihan hirveästi siis kengistä vielä ole, mutta varmasti tulette näkemään niitä erilaisissa asuissani, mutta mukavilta ne tuntuvat jalassa. Ovat kauttaaltaan nahkaa (myös pohja) ja malliltaan kapeat, mikä sopii hyvin kapeaan jalkaani. Ja koon otin ihan oman koon mukaan, jos joku miettii kengän tilaamista verkkokaupan puolelta.

Kyllä se niin taitaa olla, että kaikkea muuta voi vastustaa mutta ei kenkiä.

Päivä Monacossa

~ marinsilmin ~ Jätä kommentti

_DSC0418 (2)

_DSC0403 (2)

_DSC0408 (2)

_DSC0407 (2)

Reissumme viimeisenä kokonaisena päivänä matkustimme Nizzasta junalla Monacoon. Nizzan juna-asemalta lähtee junia Monacoon todella usein ja lippuja sai ostettua sekä automaatista, että tiskiltä. Junamatka on myös todella lyhyt, n. 20 minuuttia. Omat meno-paluu lippumme kävimme ostamassa suoraan tiskiltä, sillä sinne oli lyhyempi jono kuin automaateille. Yhteen suuntaan matka taisi maksaa 3,90 euroa, joten ei kyllä kalliista lystistä ole kyse. Kunnes pääset Monacoon 😉 .

Olimme kumpikin Monacossa ensimmäistä kertaa, ja todella väsyneitä edellisen illan dinneristä ja kuohuvan maistelusta. Ystäväni nauroikin minulle, kun en edes jaksanut puhua, normaalistihan alan puhua heti aamusta kun silmäni saan auki. Tästä syystä emme tehneet mitään etukäteissuunnitelmaa, emmekä tutkineet etukäteen missä haluamme käydä ja mitä nähdä, päätimme vaan kävellä ja luuhata kaupungilla ja tehdä asioita fiiliksen mukaan.

Monacon juna-asemalta lähdimme kävelemään rantaan ja Monte-Carlon kasinolle päin ja ensimmäinen fiilikseni Monacosta oli, kuinka tiuhaan asuttu se on, sekä kuinka paljon siellä oli keskeneräisiä rakennuskohteita (ilmeisesti parannustöitä?). Joka puolella tuntui olevan jotain keskeneräistä ja minua se häiritsi kyllä todella paljon.

_DSC0410 (2)

_DSC0412 (2)

_DSC0417 (2)

Kävimme katsomassa kaunista satamaa ja sen hulppeita jahteja ja siitä jatkoimme matkaa Monte-Carlon kasinoa ihmettelemään, ja josta ryntäsimmekin sitten kasinoa vastapäätä oleville ”kuplarakennuksille” ostoksille (ja kuohuvalle). Kun siellä oli saatu koneet käyntiin, iskikin jo nälkä ja lounaalle päädyimme pienen haahuilun jälkeen Rampoldi nimiseen paikkaan. Ruoka oli oikein hyvää, mutta kyllähän se oli hinnakasta. Jäimme lounaan ajaksi istumaan ulos, josta oli ihana bongailla tyylikkäitä naisia ja laskea kuinka monta Birkiniä menee ohi. Olin muuten varma, että Monacon reissullamme näkisimme Himalaya Birkinin, mutta haaveeksi jäi sen näkeminen. Kymmeniä muita erivärisiä ja -nahkaisia Birkineitä bongailtiin kyllä, mutta tuo Holy Grail laukku jäi kyllä näkemättä, harmi.

Lounaan jälkeen päädyimme kauniiseen japanilaiseen puutarhaan, jossa esim. minun asukuvani otettiin. Puisto oli todella kaunis ja siellä oli hyvin rauhallista, vaikka muuten tuo lilliputti -valtio kuhisi turisteja. Tuolta rauhan tyyssijasta suunnistimme takaisin Monte-Carlon kasinoa päin tarkoituksenamme mennä katsomaan kasinoa sisältä päin ja kuinka glamouria tihkuva se sitten olisikaan. Jämähdimme kuitenkin kasinon viereiseen Cafe de Paris -kahvilaan istumaan melko moneksi tunniksi (ja viinipulloksi) ihailemaan jälleen kerran niin tyylikkäitä naisia ja bongailemaan käsilaukkuja, ettemme koskaan muistaneet käydä kasinon sisällä. Nimittäin viereemme istui todella näyttävät äiti ja tytär (aikuisia kumpikin) sekä tyttären suloinen pikkukoira Lily ja juttelimme heidän kanssaan pitkät tovit ja tytär vinkkasi meille hänen upeista aurinkolaseistaan, joten kiireen vilkkaa lähdimme vielä ostamaan sellaiset ennen paluuta Nizzaan.

_DSC0423 (2)

_DSC0430 (2)

_DSC0433 (2)

_DSC0446 (2)

_DSC0449 (2)

_DSC0437 (2)

Kaiken kaikkiaan meillä oli oikein mukava päivä Monacossa, väsymyksestä huolimatta. Aurinko paistoi, oli kaunista, mutta silti minulle jäi fiilis, että tämä on nyt nähty.

Niin, ja niitä hienoja autoja oli paljon.

Ja huomasitko muuten että sama brooch, mikä oli tämän postauksen asun rinnassa, onkin näissä kuvissa hattuni koristeena? Kyllä minä taidan taipua sittenkin siihen, että kyseessä oli hyvä ostos.

Onko Monaco sinulle tuttu paikka? Tykkäätkö siitä?

Maailmaa nähnyt mekko

~ marinsilmin ~ 1 kommentti

_DSC0374 (2)

_DSC0351 (2)

_DSC0370 (2)

Tämä Nizzassa kuvatun asun tunika/mekko on vanha ja rakas, ja täällä bloginkin puolella ennenkin vilahtanut, välillä jopa kirppis kasassa. Olen todella monesti laittanut tuon mekon kirppiskasaan, ja sittenkin sen sieltä aina pelastan ja otan käyttööni ja tykkään siitä aina vaan enemmän ja enemmän. Ja välillä ilmeisesti en, kun olen myyntipuuhissa toisinaan.

Olen tainnut teille ennenkin kertoa, että ko. mekko on kovastikin maailmaa nähnyt. Se päällä on istuttu hikisenä Central Parkissa Norah Jonesin keikalla (puolison toiveesta) sekä katsottu muutaman miljoonan ihmisen seassa 4. heinäkuuta ilotulituksia New Yorkissa keskellä moottoritietä. Muistan myös sen hetken, kun kävin pesemässä mekon Key Westin vaatepesulassa enkä laittanut kuivausrumpuun riittävästi aikaa, joten kuivattelimme loput vaatteet hotellihuoneessamme loppuun asti… Sen lisäksi lukuisissa Euroopan kaupungeissa mekko on mukana kulkenut. Jännä, miten sitä muistaa todella tarkasti erinäisiä asioita vaatteiden kautta. Muistan nimittäin myös erään dinnerinkin mitä olen tuo kolttu päällä syönyt. Kummallinen on kyllä toisinaan ihmisen muisti, kun sitten taas tänään yritin miettiä uunipelti -sanaa puolisolle sekä piti soittaa että mikä se sana on, kun poltetaan paljon puita ja niistä tulee sellaista harmaata tomua (tuhka…). Jestas, taisi tulla loma ihan tarpeeseen.

_DSC0361 (2)

_DSC0357 (3)

_DSC0365 (2)

_DSC0358

_DSC0359

Mutta mökillä ollaan vielä ihan elossa. Yö valvottiin aika tehokkaasti, kun Alma oli sitä mieltä että on todella pelottavaa yöpyä saaressa ilman isiä  (eli puolisoani) ja puhisi vähän jokaiselle äänelle. Kunnon vahtikoira. Ja Marsa menee pitkin seiniä lääketokkurassa kun käytiin tänään pienessä kynsioperaatiossa eläinlääkärissä. Perusarkea siis lomallakin.

Ja nyt minä rupean saunomaan ja lukemaan uusinta Harry Holea. Palataan.

 

Nizzan jälkeistä asua

~ marinsilmin ~ 1 kommentti

_DSC0464 (2)

_DSC0477 (2)

_DSC0469

Reissusta selvitty hengissä. Ihan hirveästi ei kuvamateriaalia kyllä matkalta kertynyt, sillä kyllä se vaan tahtoo tyttöjen reissuilla kamera unohtua kokonaan. Insta kyllä päivittyi matkan aikana, joten toivottavasti seurailit sitä (@marinsilmin).

Takana on erittäin vauhdikas lomamatka, jonka aikana on syöty erittäin hyvin, juotu rosee -kiintiö täyteen ja shoppailtukin ihan riittämiin. Ja syöty sanatkin monta kertaa, aika selkärangatonta touhua tuntui välillä olevan. Kuinkahan monta kertaa sanoin reissun aikana, että ainakaan tuota minä en enää osta ja loppujen lopuksi sitten ostin. No, aika monta kertaa, hups. Kuohuvalla saattoi olla osuutta asiaan.

_DSC0453 (2)

_DSC0470 (2)

_DSC0479 (2)

Käyn ensi viikolla paremmalla ajalla reissukuvia läpi ja teen niistä ainakin pari postausta (asukuva, Monaco ja muutama dinnerisuositus), joten sitä ennen tämänpäiväistä asukuvaa, kun kävin täyttämässä mökin jääkaapin ruualla. Sillä nyt on todellakin vaihtunut kivat dinnerit, mekot ja korkkarit sitten ihan johonkin muuhun. Olen nyt tyttöjen kanssa ihan keskenään (ensimmäistä kertaa ikinä, jännittää!) mökillä seuraavan viikon ja teen mökkitöitä. Maalaan, teen puutöitä, pesen mattoja ja ikkunoita. Se siitä glamourista, hiki päässä saa töitä tehdä verkkarit jalassa. Ja nautin ihan jokaisesta hetkestä, siitä että saan olla erakkona yksin saaressa ja siitä että saan tehdä ruumiillista työtä ja nähdä kätteni jäljen samalla. Edes autoa ei minulle jätetty, vaan yksin hylättiin tänne saareen. Tai noh, vene sentään jäi minulle, että rantaan pääsen tai jospa vaikka soutaisin kaupunkiin ensi viikolla.

Ja asussa muutama uusi juttu, uudet tiimikengät Nizzasta ja rinnassa brooch. Kumpainenkin Chanelin alennusmyynnin tiimellyksessä löytyneitä. Ko. paikan johtajalla oli kyllä niin loistava kyky löytää omanoloisia juttuja ja ihan huikea tyylitaju oli kyllä hänellä itsellään. Huh, mikä daami oli hän.

_DSC0468 (2)

_DSC0459 (2)

alupaita Samsoe&Samsoe / farkkupaita Levis / silkkihousut Whyred / kengät, brooch, kello Chanel / laukku ja rannekoru Hermès / aurinkolasit Prada

Mutta nyt minä rupean ruokkimaan tytöt ja paketoimaan Marsan jalkaa taas pakettiin. Meillä on aamulla tiedossa eläinlääkärireissu. Toivottavasti ei tarvitse sinne sentään soutaa.

 

 

Vauhdikas loman aloitus

~ marinsilmin ~ 1 kommentti

_DSC0326 (2)

Huhheijaa ja terveisiä Helsinki-Vantaan Hiltonista.

Oli melkoisen vauhdikas loman aloitus eikä taida olla jälkipolville kerrottavaa, tosin eihän sitä meillä olekaan, huh. Perjantaina kun toimiston oven painoin kiinni, suuntasin uljaan ratsuni nokan kohti Jyväskylää rakkaan serkkuni luokse, josta lauantaina jatkoimme matkaamme kohti Tamperetta. Tampereelta kohti Hämeenlinnaa ja tietenkin Gunnareiden keikkaa.

Sen verran täytyy kyllä omalta osaltamme sanoa, kun lehdissä on kirjoitettu niin paljon niin jonotus- kuin kaljaraivostakin ko. keikan osalta, että meillä meni kaikki erinomaisesti! Jonotimme alueelle sisään vajaa puolituntia ja jonot liikkuivat hyvin. Siitä suunnistimme suoraan anniskelualueelle, jonne unohduimme koko illaksi. Vessajonoja ei ollut ollenkaan koko illan aikana, kun ei jäänyt ensimmäisiin vessoihin ja yhdessä vaihdeessa juomapisteille kertyi pitkä jono. Senkin ratkaisin niin, että jonon hänniltä kävelin jonon ekaksi ja ystävällisesti kysyin jonon ensimmäisiltä mitä he haluavat ja kuittasin heidän juomat ja tilasin omat siinä samalla. Ehkä vähän kalliita juomia tuli, mutta ei tarvinnut jonottaa ollenkaan. Itse keikka alkoi kuulemma tunnin myöhässä mitä en tajunnut ollenkaan, koska aika suorastaan lensi hyvässä seurassa. Keikka itsessään oli erittäin hyvä, olin positiivisesti yllättynyt miten hyvin Axl veti vielä biisejä ja hyvässä vireessä tuntui koko bändi olevan. Ruokaakin sain suoraan kävelemällä tiskille ja se oli hyvää. Ainoa raivo mitä itse todistin, oli keikan jälkeen kun jonotimme Tampereen Onnibus -jonossa. Helsingin jono tuntui olevan täynnä tyytymättömiä ihmisiä ja tuntui todella pahalta kuunella sitä raivon ja haukkumisen määrää mitä he suolsivat Onnibussin henkilökuntaa kohtaan. Tampereen jonossa vallitsi hyvä tunnelma ja kotimatkalle pääsimme sitten aikanaan, ja sillehän ei kukaan voi mitään jos lähtö myöhästyi (koska mm. keikkakin venyi). Eli osaltamme kaikki hyvin, mitä nyt unohdimme serkkuni Hämeenlinnaan kun itse menimme Tampereelle, mutta sekin tarina päättyi loppujen lopuksi onnellisesti.

Eilen muutaman tunnin yöunien jälkeen suuntasimme yhdeksi yöksi mökille ja näin vihdoin tytöt viikon erossa olon jälkeen ja tänään matkustin sitten jo Helsinkiin ja aamulla hyppään Finnairin sinivalkoisille siiville kohti Nizzaa.

_DSC0331

_DSC0322 (2)

Ja unohtakaa kaikki ne postaukset mitä olen kertonut käsimatkatavaroilla matkustamisesta. Kuten kuvista näkyy, rouvalla on tavaraa ihan kahden matkalaukun verran ja perillähän ollaan peräti perjantaihin saakka. En vaan saanut alkuperäistä plania toimimaan käsilaukkujen suhteen, joten jouduin pakkaamaan reissuun lähtevät käsilaukut käsimatkatavaralaukkuun, koska en uskaltanut pakata niitä ruumaan menevään laukkuun. Joten nyt on tilaa shoppailla Chanelin alemyynneissä 😉

Kuullaan seuraavan kerran Nizzasta. Jos en ennätä blogia päivittämään (kuvaan ainakin paljon materiaalia), niin seuratkaa instaa, päivitän sitä varmasti ahkerasti (@marinsilmin).