Nizza 2 x ravintolavinkki: La Chèvre d’Or + La Rotonde

Kun Nizzan lomamme oli varattu, oli aika aloittaa ravintoloiden scouttaus. Onnekseni ystäväni äiti viettää ison osan vuodestaan Nizzassa, joten häneltä sain pitkän listan ravintolasuosituksia Nizzaan. Haussa oli vähän parempaa ruokapaikkaa ja päädyimme varaamaan pöydät seuraavaan kahteen ravintolaan:

La Chèvre d’Or sijaitsee Ezen kylässä, joka on n. 20-25 minuutin ajomatkan päässä Nizzasta. Ravintolalla on 2 Michelin tähteä ja se sijaitsee todella kauniilla paikalla korkealla kalliolla. Näkymä ravintolan sisältä on henkeäsalpaavan upea, sinistä merta silmän kantamattomiin. Söimme ravintolassa heidän 7 ruokalajin menun ja se oli mieletön. On vaikea sanoin kuvailla sitä makujen ilotulitusta suussa ja kuinka kauniita annokset olivat. 12/10. Minun suosikkeja menusta oli alussa tarjoiltu keitto sekä pääruuan jänis. Alkuun joimme lasit shampanjaa ja ruualle tilasimme todella kattavalta viinilistalta viinipullon. Myös minun keliakiani oli huomioitu hyvin. Pystyin syömään ystäväni kanssa saman menun jälkiruokiin asti täysin samanlaisena. Jälkkärit olivat sitten hieman erilaiset, mutta kummallakin todella maukkaat. Ystäväni ylisti suklaajälkiruokaansa melkoisilla ylistyssanoilla ja minun marjaisa annos oli suussa sulava.

IMG_20170705_194125

IMG_20170705_194134

IMG_20170705_193240

IMG_20170705_223138

Ravintola on melko pieni, ja me istuimme illallisemme keskellä salia. Ravintolan verkkosivuilla on lisäksi kerrottu dresscode jonka saa myös sähköpostiin varauksen yhteydessä. Ymmärrettävistä syistä en todellakaan kuvannut annoksiamme ja nappasimme vain parit pikaiset maisemakuvat kännyköillä kun saavuimme ravintolaan, mutta viereisen pöytäseurueen ihastuttavat senioripariskunnat ottivat kyllä rohkeasti kuvatkin annoksistaan. Me tyydyimme painamaan annokset mieliimme ja makumuistoihimme pysyvästi ilman kuvia. Ja kuten arvata voi, hintataso ei ole edullinen, mutta hintansa väärti.

Muutama sana tämän ravintolan varauskäytännöstä, johon olen jo viitannut alkukesästä, kun varausta ”väänsimme”. Ravintolan varauspyynnön pystyi tekemään netissä, pisteet sille. Kun varausvahvistus saapui sähköpostiini, hypin ilosta, pääsisimme syömään silloin kun olemme Nizzassa. Kunnes luin sähköpostin loppuun ja avasin mukana tulleen liitetiedoston. Suuni loksahti auki. Minun olisi pitänyt lähettää heille luottokorttini kaikki tiedot numeroineen, turvakoodeine ym. täydellisine tietoineen (varaussumman vuoksi). Totesin tämän melkoiseksi turvallisuusriskiksi, ja töissä meidän koodarit nauroivatkin että tämä on kuin sähköpostihuijaus, mutta todellinen ja aito viesti. Kirjoitin heille kauniin viestin etten mitenkään voi antaa luottokorttitietojani sähköpostitse ja perustelin miksi ja kerroin kuinka niin mielelläni tulisimme syömään ja voisimmeko hoitaa tämän jotenkin muuten. Sitten jäin jännityksellä odottamaan kuinka ranskalainen palvelukulttuuri taipuu. Nopeasti sain vastauksen, jossa he sanoivat ymmärtävänsä tilanteen ja toivottivat silti tervetulleeksi, huh.

Suosittelen menemään ravintolaan hyvissä ajoin, sillä hotellin (ravintola toimii hotellin yhteydessä) puutarha on todella kaunis sekä lähellä on myös hajuvesimyymälä/tehdas, jossa käydä visiitillä ennen dinneriä. Meille tuli melko kiire lähtö, joten vasta dinnerin jälkeen, harmillisesti pimeässä, ennätimme vierailla tuossa kauniissa puutarhassa.

IMG_20170704_220717

IMG_20170704_220741

IMG_20170704_220816

Toinen dinneripaikka jonka olimme etukäteen varanneet oli La Rotonde. Ravintola sijaitsee Nizzan legendaarisen Le Negresco hotellin yhteydessä. Itse asiassa hotellissa sijaitsee myös toinen ravintola, kahden Michelin tähden Le Chantecler. Ja jos oikein ymmärsin, näillä ravintoloilla on yhteinen keittiö. No mene ja tiedä. La Rotonde on siis se ”karuselliravintola”, kuten kuvistakin näkyy. Me kuitenkin söimme ulkona terassilla merinäköalasta ihaillen. Myös täällä söimme heidän menun, joka oli 3 ruokalajia ja todella edullinen (39 e). Mutta tämä dinneri oli kyllä hieman pettymys. Ruuat olivat ihan jees, mutta minun pääruokani, tonnikalapihvi, oli aivan ylikypsä. Onneksi sentään ystävällä se oli niinkuin kuuluukin. Tältä dinneriltä odotin enemmän kuin mitä saimme. Onneksi sentään viini oli hyvää. Nauroinkin, että ainakaan täällä ei mennyt pää pyörälle ruuasta, enemmänkin sisustuksesta. Oli myös melkoiset juhlat meneillään Le Negrescon aulassa mennessä ja tullessa, sillä siellä vietettiin häitä. Oli ihanan näköiset juhlat hääparilla ja varsin railakas meno.

Lisäksi näistä ravintoloista meille vinkattiin, ja joissa emme ehtineet käydä:

Onko edellä mainitut ravintolat sinulle tuttuja?

 

Kotona

Marin_silmin-0632

Marin_silmin-0687

Marin_silmin-0623

Marin_silmin-0647

hattu Bugatti / toppi Theory / culottespants Michael Kors / laukku, aurinkolasit ja espadrillokset Chanel

Vihdoinkin olen kotona Vaasassa. Reilut 3,5 viikkoa olen viettänyt reissu-Kyllikin elämää ja olipa ihana eilen illalla saapua pitkästä aikaa kotiin.

Tällä hetkellä taistelen pyykkivuoren kanssa, käyn läpi satoja valokuvia ja iltapäivällä käyn treffaamassa ihania naisia ja samalla pakko päästä Marco Polon pizzalle (on ollut ikävä niitä pizzoja!!) sekä hakea Anemonesta kukkia kotiin. Ruokakauppaankin olisi mentävä, sillä jääkaapissa on tällä hetkellä ainoastaan valo ja voipaketti.

Pahoitteluni siitä että blogi on ollut kovin hiljainen. Mökillä jouduin taistelemaan läppärini kanssa kuvien käsittelyssä, milloin kone kaatui, milloin värisävyt muuttuivat ihmeellisiksi, joten päätin, että postailen sitten vasta kotoa, kun on hyvä kone millä käsitellä kuvat. Postauksia on jonossa vino pino, kuvia useita satoja, joten nyt niitä postauksia sitten alkaa tippua. Iso osa ruokaan liittyviä, sillä en ole oikein lomalla muuta tehnyt kuin syönyt. Huomenna postaan niistä Nizzan ravintoloista ja sitten hypätäänkin jo Tallinnan ruokatarjontaan. Olin nimittäin edeltävät viisi päivää Tallinnassa syömässä hyvin ja hemmottelemassa itseäni. Maanantaina olin yli viisi tuntia erilaisissa hoidoissa kun puolisoni oli töissä ja oli melko rentoutunut nainen niiden hoitojen jälkeen. Sitä ennen oli nimittäin kävelty joka päivä n. 20.000 askelta, joten kyllä kaipasi jo vähän hierontaa ja hoitoja.

Marin_silmin-0637

Marin_silmin-0673-2

Marin_silmin-0657-2

Marin_silmin-0689

Asukuvat ovat myös Tallinnassa otettuja. Heti erään ihanan laukkuostoksen jälkeen nopeasti napattuja. Laukusta on muuten kuva instassa (@marinsilmin) ja esittelen sen vielä blogissa erikseen, on se niin kaunis ja uniikki löytö.

Gabrielle Chanel

IMG_20170714_111919

Nizzan reissun paras ostos oli tämä uusi Gabrielle Chanel tuoksu . Ja ehdottomasti myös reissuamme parhaiten kuvaavin hetki, kun tuoksuttelimme tätä mielettömän hyvän tuoksuista hajuvettä. Tämä oli tullut samana päivänä myyntiin ja Chanelin myyjä toi tämän testattavaksi, kun odottelimme, että ostoksiamme laitettiin pakettiin. Siinä sitten ihastelimme ja totesimme, ettemme osta jos tuoksu maksaa yli satasen. Kun kuulimme hinnan, joka oli yli satasen, kiljaisimme yhteen ääneen, että otetaan kaksi…  Mutta tuosta tuoksusta muistan ikuisesti meidän hurjan ihanan shoppailumatkan Nizzaan.

Tuoksu on kevyen kukkainen ja siinä on neljää eri valkoista kukkaa: ylang-ylang, tuberose, jasmine ja orange blossom. Chanelin sivuilla onkin erittäin osuva kuvaus tuoksusta:

”Olivier Polge crafted this Eau de Parfum as an imaginary flower — a radiant and sparkling, purely feminine Chanel blossom based on a bouquet of four white flowers: a rich, enveloping heart of exotic Jasmine shimmers with the fruity green notes of Ylang-Ylang, while fresh and sparkling Orange Blossom shines through, offering a glimpse of Grasse Tuberose captured at its finest. Four points of light that recall the four corners of the bottle.”

Olen tuoksujen suhteen todella ronkeli, koska olen migreeniherkkä. Olen käyttänyt jo vuosia muutamaa Hermèsin tuoksua sekä uusimpana Jo Malonen tuoksua reilun vuoden, mutta tämä kiilasi ehdottomasti ykköseksi. Tuoksu on suorastaan huumaava. Sopivan kevyt, mutta kestää iholla pitkään. Ei yhtään raskas, kuten monet muut Chanelin tuoksut, vaan leijailevan herkkä ja raikas, valloittava suorastaan. Ja pullokin on designiltaan tyylikkään yksinkertainen. Minä tykkään!

IMG_20170714_111828

Tuoksua löytyy tällä hetkellä myynnistä Chanelin liikkeistä ja 9.9. lähtien sitten laajemmin, mm. Stockmannilta. Hintaa 100 ml pullolla on 137 euroa.

Suosittelen!

 

 

Lomanaisen arkiasu

_DSC0528 (2)

_DSC0548 (2)

_DSC0550 (2)

Mistä tietää että Mari on lomalla?

Kun hän ei meikkaa ollenkaan eikä muista harjata aamuisin edes hiuksia.

Olen ollut nyt viikon mökillä Nizzan reissun jälkeen, enkä taida edes tietää missä beauty boxini on. Hiusharjan olen nähnyt jossain, vielä kun muistaisi että missä… Puolisoni oli kuulemma satavarma, että en olisi pystynyt olemaan koko viikkoa saaressa koirien kanssa keskenään, mutta kyllähän me erakot vaan oltiin. Hitsi, olisi pitänyt lyödä tästä jotain vetoa, esim. uuden käsilaukun verran. Kerran kävimme eläinlääkärissä kaupungissa, kerran isän kyydillä ruokakaupassa ja kaksi kertaa kävelin koirien kanssa mummolaan. Mutta kyllä on kiva kun sain autoni takaisin, niin pääsee taas huristelemaan minne mieli tekee. Ensi viikolla lupasin viedä mummoni Savonlinnan torille syömään lörtsyjä ja ehkä Kuopiossakin voisin ajella käymään. Sitten lähdenkin loppuviikosta ex-tempore Tallinnan reissulle, kun puolisoni lähtee sinne töidensä takia, niin hyppäänkin mukaan pienelle lomamatkalle. Jos sinulla on hyviä ravintolasuosituksia Tallinnaan, niin otan ilolla vastaan, en ole siellä hetkeen käynyt. Tämä food junkie kiittää jo etukäteen kovasti.

_DSC0530 (2)

_DSC0549 (2)

_DSC0535 (2)

Ja muutama sana asusta. Huivi on myös Nizzan Chanelin alelöytö, enkä ihan varma ole siitäkään, piti ostaa kun halavalla sai. Säästin taas ihan hirveästi. Ja brooch on tällä kertaa kengässä, kikka jonka Nizzan Chanelin johtaja minulle näytti, ennen kuin kaatoi kolmannen lasillisen shampanjaa. Ostopäätös oli sinetöity sekä kenkien että broochin osalta juuri sillä hetkellä. Asu on muuten erittäin perus ja kiva mökille, mutta riittävän siisti myös kaupunkivisiitille. Vanhat Filippa K:n silkkihousut, paikallisesta Tokmannista bongattu Pola -merkin neulostakki ja nuo Chanelin härpäkkeet ja Hermèsin Evelyne, tämän kesän suosikkilaukkuni. Pola vaatemerkistä tulikin mieleeni, onko se vielä kotimainen, niinkuin joskus ennen muinoin?

Niin, pakko vielä hehkuttaa ruokajuttuja, kun se on elämäni suurin ilo, syöminen. Meillä on mökillä isossa montussa kassleria kypsymässä, rosvopaisti tyyliin. Jestas, miten hyvää pulled porkia siitä tuleekaan. Alma vahtii montun vieressä, ettei vaan siat karkaa parempiin suihin. Ja illalla on lettukestit. Ja kohta tulee kummityttö ja hänen vanhemmat. Ihan itkettää ilosta.

_DSC0538 (2)

Seuraavaksi on minun sikavahtivuoro, joten palataan. Mukavaa viikonloppua!

 

 

Kesäkeitto

_DSC0501 (2)

_DSC0493 (2)

Käsi ylös kaikilta, ketkä tykkää kesäkeitosta?

Minä, yllätys yllätys, rakastan sitä. Ei ole  kesää ilman kesäkeittoa. Olette ehkä huomanneet etten ole kovin ronkeli mitä ruokaan tulee, yleensä syön kaiken mitä eteen kannetaan ja vielä hyvällä ruokahalulla.

Kesäkeittoon liittyy lisäksi eräs rakas tarina parisuhteemme alkuajoilta ja varmaan siitäkin syystä joka kerta kun teen kesäkeittoa, se tuntuu jotenkin spesiaalilta. Aikoinaan, nuorena tyttönä asuin torin laidalla ja kesäaamuisin tykkäsin käydä torilta hakemassa tuoreet vihannekset ja kasvikset. Eräänä aamuna kipaisin taas torille ja puolisoni, silloinen poikaystäväni, oli omassa kotonaan nukkumassa kesätyön yövuoron jäljiltä. Olimme vasta ruenneet seurustelemaan ja olin tavannut hänen vanhempansa vasta muutamia kertoja. Puolisoni vanhemmilla oli tuolloin vielä puutarha ja he olivat myymässä torilla vihanneksia ja kasviksia muiden kauppiaiden joukossa. Minä reippaana tyttönä kesäkeittohimoissani menin anoppini kojulle ostamaan vihannekset ja kasvikset ja kun anoppini kuuli että aion tehdä kesäkeittoa ja tarjota sitä myös hänen pojalleen, hän laittoi korini niin täyteen kasviksia ja vihanneksia, että siitä olisi riittänyt varmasti koko kerrostaloni asukkaille kesäkeittotarpeita. Muistan kuinka minua jännitti tarjota kesäkeittoa puolisolleni, jonka olin oikein kutsunut syömään, sillä hän ei ollut siitä aikaisemmin oikein tykännyt anoppini mukaan (kuten ei kaalilaatikostakaan, minun lempiruuasta!), mutta kun hän maistoi tekemääni keittoa ja sanoi tykkäävänsä siitä todella paljon, tiesin, ettei hän valehdellut. Hän taisi syödä koko kattilallisen kerralla. Huh. Nykyään hän myös rakastaa kaalilaatikkoa 😉 . Ja salaisuus maukkaaseen kesäkeittoon on koskenlaskija juusto. Sen avulla kesäkeitosta tulee täydellinen, ja uskaltaa tarjota jopa uudelle poikaystävälle 😉 .

_DSC0504 (2)

Kesäkeitto

4-5 uutta perunaa
3-4 naattiporkkanaa
1-2 kesäsipulia
pieni kukkakaali
pieni parsakaali
herneitä
suolaa
pippuria
voita
vettä

koskenlaskija n. 2/3 pakettia (viherpippuri tai voimakas)

Pilko kasvikset sopivan pieniksi suupaloiksi ja irroittele herneet palkoistaan (syö itse samalla muutamia). Kuullota sipulia aluksi kattilassa voissa, lisää pieneksi pilkotut porkkanat ja perunat ja anna kuullottua hetki. Lisää vettä ja anna kiehua hetki. Lisää perään kukkakaali ja parsakaali ja anna taas kiehua hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Kun kasvikset alkavat olla kypsähköjä, lisää koskenlaskija sulamaan keittoon, ja lisää samalla herneet. Yleensä laitan koskenlaskijaa n. 2/3 pakettia, riippuen keiton määrästä. Eniten tykkään viherpippuri mausta ja voimakkaasta. Kun juusto on sulanut ja keitto kiehahtanut (+kasvikset kypsiä), keitto on valmis nautittavaksi tuoreen leivän kera, jonka päälle reilusti kirnuvoita ja kermajuustoa. Nam.

_DSC0502 (2)

Meille onkin tulossa mökille kesän odotetuin vieras, nimittäin rakas kummityttömme vanhempineen. Joten siitä syystä laitetaan aamulla rosvopaisti tulille.

Herkullista viikonloppua! Kesäkeitolla tai ilman.