Gluteeniton lasagne

Marin_silmin-0141-3

Marin_silmin-0137-3

Lasagne on viikonloppuruokien aatelia. Toki, kyllä se olisi minulle myös arkiruokien aatelia, mutta viikolla, arjen hullun myllyssä, sitä ei oikein ennätä tehdä.

Tänä viikonloppuna päätin syödä kaikkia mahdollisia herkkuruokia, ”viimeinen ehtoollinen” -teemalla, sillä ensi viikolla minut leikataan ja siitä alkaa vellikuuri, enkä tiedä milloin pääsen seuraavan kerran kiinteiden ruokien makuun. Ja lasagneakin oli pakko saada, joten tänä aamuna käärin aamutakkini hihat ylös ja rupesin töihin.

Lasagne on ehkä hieman isotöinen, mutta toisaalta ei taas ollenkaan. Vähän vaivaa se vaatii, mutta on kaiken tekemisen arvoinen, sillä lopputulos on niin herkullinen, että ähkyä ja ruokakoomaa ei voi välttää. Ei tälläkään kertaa.

Resepti on mukaelma Safkaa kirjasta ja sitä olen tehnyt kirjan reseptin mukaan ensimmäisen kerran 10.1.2015, eli aika tarkkaan 3 vuotta sitten. Minä nimittäin merkitsen reseptikirjoihin päivämäärät milloin reseptejä on tehty.

Lasagne

Jauhelihakastike:

2 porkkanaa
(2 sellerinvartta)
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
sieniä oman maun mukaan
öljyä tai voita
600-700g naudan jauhelihaa
lasillinen punaviiniä (n. 2 dl)
2 tölkkiä (400g/tölkki) säilyketomaatteja tai tomaattimurskaa
suola
mustapippuri
timjami
(chiliä)
laakerinlehti

Lisäksi:

gluteenittomia lasagnelevyjä (meillä menee isoon vuokaan 1,5 pakettia Semperin levyjä)
mozzarellaa reilusti (n. 250g)

Bechamel eli valkokastike:

1 – 1,5 litraa luomu täysmaitoa
50g – 75g voita
perunajauhoja
suolaa
valkopippuria
muskottipähkinää

Aloita jauhelihakastikkeesta. Kuori ja pilko vihannekset ja sipulit (minä yleensä raastan karkeaa ”isoa” raastetta porkkanoista enkä laita aina selleriä, esim. tänään en laittanut). Freesaa sipuleita ja kasviksia isossa padassa tai paistokasarissa öljyssä tai voissa. Seuraavaksi lisään joukkoon sienet, tänään käytin suppilovahveroita, jotka olin ottanut aikaisemmin veteen, koska olivat kuivattuja, mutta olen käyttänyt myös tuoreita herkkusieniä. Määrän laitan aina mutulla, joskus enemmän, toisinaan vähemmän. Lisää jauheliha ja ruskista kevyesti. Tämän jälkeen lisään pienen  Kartio lasillisen punaviiniä, 2 tölkkiä Muttia (säilyketomaatteja), suolaa, mustapippuria, timjamia, laakerinlehden ja ripauksen joko chiliä tai chiliöljyä. Mausteita saa olla reilusti, älä pelkää lisätä suolaa. Kansi päälle ja hautumaan ja porisemaan ainakin tunniksi, mielellään vähän pidemmäksi aikaa. Tänään keittelin ja hauduttelin jauhelihakastiketta miedolla lämmöllä noin puolitoista tuntia. Ja kun viinipullo on avattu, voit nauttia lasillisen, ehkä kaksikin, ruuanlaiton lomassa.

Marin_silmin-0085-3

Kun jauhelihakastike alkaa olla valmista, teen bechamel kastikkeen. On makuasia, teetkö kastiketta litran annoksen, vai puolitoistakertaisen annoksen, minä teen milloin mitenkin. Tänään tein litran annoksen, sillä unohdin ostaa 2 litraa luomumaitoa. Sulatin n. 50 g voita kattilassa jonka päälle kaadoin litran maitoa. Lämmitin maidon kiehuvaksi ja sen jälkeen lisäsin perunajauhopaketin ohjeen mukaan n. 2 ruokalusikallista perunajauhoja sekoitettuna kylmään veteen ohuena nauhana kiehuvan maidon joukkoon. Tämän jälkeen otin liedeltä virran pois ja maustoin valkokastikkeen suolalla, valkopippurilla ja muskottipähkinällä.

Sitten alkaa kasaaminen. Voitele lasagnevuoka (meidän vuoka kokoa 35 x 27 cm). Laita pohjalle ohuesti valkokastiketta ja sen päälle lasagnelevyjä ja levyjen päälle kolmannes jauhelihakastikkeesta. Jälleen lasagnelevyt, valkokastike ja jauhelihakastike. Vielä yksi setti levyjä, valkokastiketta ja loput jauhelihakastikkeesta. Päällimmäiseksi vielä lasagnelevyjä ja niiden päälle reilu kerros valkokastiketta (tästä syystä teen joskus valkokastikkeen reilumpana määrältään, jotta riittää pinnalle reilusti vielä) sekä valkokastikkeen päälle mozzarella juustoa. Tänään laitoin mozzarellaa n. 250g.

Marin_silmin-0125-3

Lasagne uuniin n. 200 asteeseen 40-45 minuutiksi. Gluteeniton lasagne vaatii hieman kovemman lämpötilan ja pidemmän paistoajan, kuin tavalliset lasagnelevyt, mutta mielestäni hieman päälle 200 asteella ja 45 minuutilla tulee erittäin hyvä lopputulos. Kun lasagne tulee uunista, anna sen vetäytyä hetken aikaa. Me lähdimme happihyppelylle reiluksi 45 minuutiksi ja sen jälkeen hyökkäsimme ruuan kimppuun.

Lasagnea tulee reilusti, tämä on ehkä n. 10 hengen annos, eli meillä kaksi hyväruokaista aikuista ihmistä syö tuon vuoan viikonlopun aikana tyhjäksi.

Marin_silmin-0138-2

Tykkäätkö sinä lasagnesta?

 

 

Marin sininen huivi

Marin_silmin-9074

Marin_silmin-9069

Minun on pitänyt jo ties kuinka kauan laittaa nämä kuvat jakoon uudesta huivistani. Voitteko kuvitella, työkaverini on virkannut tämän huivin minulle? Hän on todella kätevä käsistään ja virkkaa mitä ihanimpia juttuja itselleen ja töissä kerran kysyin, että ”jos ostan langat niin teetkö minullekin huivin”, ja niinhän hän teki. Tuubihuivin itse asiassa.

Lankakaupassa, Ahkeraliisa Laihialla, meinasi mennä sormi suuhun, sillä kauppa oli täynnä mitä ihanimpia lankoja, erilaisissa materiaaleissa ja väreissä. Olisin halunnut ostaa ainakin kolmea erilaista lankaa, mutta asiantuntevan myyjän kanssa päädyttiin tuohon upeaan ”Marin siniseen” mohair lankaan, joka on ihanan pehmoinen ja pörröinen.

Ja oikeastaan sen lankakaupan ja tottakai upean lopputuloksen takia minä päätin opetella virkkaamaan ja ehkä jopa neulomaan. Jonain päivänä. Voi kunpa osaisinkin virkata näin kauniita juttuja itselleni tai jopa neuloa itselleni neuleita. Se olisi suorastaan jättipotti tällaiselle neuleiden ja huivien rakastajalle. Ideoita on pää täynnä, mitä kaikkea tekisin niistä upeista langoista, mitä tuolla kaupassa oli. Jotenkin olin aina ajatellut, että kaikki langat on sellaisia ”tylsiä” ja kutittavia 7 veljestä lankoja (mitä ruokakaupoissa näkee), enkä ollut ajatellutkaan mitä herkkuja tuollaisista lankakaupoista voikaan bongata.

Marin_silmin-9072

Kuinka taitava sinä olet käsistäsi? Sujuuko virkkaaminen ja neulominen käden käänteessä vai oletko kaltaiseni tumpelo, joka haaveilee osaavansa, mutta ei uskalla edes yrittää? Ja minähän olen niin huono näissä käsityöjutuissa, että en osaa tehdä edes niitä aloitussilmukoita (onko se oikea termi?), enkä ymmärrä edes mitä ne ohjeet tarkoittavat. Aikoinani sain ala-asteella vapautuksen ”rättitöistä” ja siirryin puukäsityötunneille poikien kaveriksi, kun ei minun tekeleet valmistuneet koskaan vartta pidemmiksi. Ja niistäkin mummoni taisi tehdä aina puolet. Eli täällä todellakin lähtötaso pyöreä nolla.

Kaksi pöllöä

Marin_silmin-9287

Marin_silmin-9340

Marin_silmin-9321

Marin_silmin-9338

Kun näin kuvissa näkyvän pöllö broochin Chanelin kevään 2018 valikoimassa, saatoin hieman innostua. ”Hieman” tarkoittaa siis sitä, että kiljuin ilosta ja laitoin salamannopeasti myyjälleni viestiä Nizzan Chanelille, että tuo pöllö on pakko saada. Onneksi heillä oli se ja haluamassani värissä.

Olen nimittäin vähän ”pöllönainen”, ihan jo nimenikin perusteella ja onhan käsivarteenikin tatuoitu isohko pöllön kuva. Lisäksi minusta pöllöissä on jotain kiehtovaa, mystistä ja tietenkin viisautta. Senhän meille kertoo jo Nalle Puhin tarinatkin. Rakastan muuten Nalle Puhia, ihan mahtava tyyppi joka ottaa elämän sopivan rennosti.

Tässä kohtaa onkin pakko siteerata Nalle Puhin mietekirjasta erästä kohtaa:

”Pöllö”, sanoi Kani lyhyesti, ”sinulla ja minulla on Älyä.
Muiden päässä on puruja.
Kun tässä Metsässä tarvitaan ajattelua – ja kun sanon ajattelua,
tarkoitan ajattelua – se jää sinun ja minun tehtäväksi.”
”Niin”, sanoi Pöllö, ”minä ajattelin.”
-Nalle Puh rakentaa talon-

Nalle Puhin mietekirja on ihana hyvänmielen kirjanen. Se on ollut minulla jo 20 vuotta ja vieläkin aika ajoin lueskelen sitä. Osaan myös monia lainauksia ulkoa.

Marin_silmin-9306

Marin_silmin-9335

takki Hettemarks / pipo ja laukku Balmuir / kaulahuivi Hemaiseva / neuletakki J.Crew / t-paita By Malene Birger / nahkahousut Massimo Dutti / brooch ja tennarit Chanel

Marin_silmin-9345

Mutta muutama sana kuvista. Eikö olekin paljon lunta? Meillä Savossa oli kyllä todellakin valkoinen joulu. Lumitöitä sai tehdä ihan urakkatyönä, mutta mukavaa hyötyliikuntaahan se on. Kivaa vaihtelua näppäimistön hakkaamiselle. Harmi, kun kameramme temppuili, niin ei tullut kovin paljon ikuistettua noita lumimaisemia. Luonto oli kyllä todella kaunis ja oli mukava saada valkoinen joulu.

Mitäs olet mieltä pöllöstäni?

Marin_silmin-9350

 

 

Vuosi 2018?

btf

cof

Kirjoitin vuosi sitten mietteitäni vuoden vaihtumisesta, lupauksista ja tavoitteista. Olen edelleenkin samaa mieltä, etten edelleenkään aio tehdä mitään lupauksia, koska suorittamiseksihan se elämä sitten menee. Ainakin tällaisella höyryveturilla, joka vauhtiin päästessään ei osaa pysähtyä ja puskee vaan eteenpäin.

Onnellinen ja tasapainoinen arki, siihen pyritään myös vuonna 2018. Minulla on muutamia ajatuksia sen osalta, minkälaisia muutoksia elämääni täytyy tulla, jotta arkeni olisi tasapainoisempaa ja onnellisempaa. Ihan päänsisäisiä asioita, sillä ei onni tule ulkoisista asioista, vaan järjestelemällä päänsisäistä kaaosta parempaan balanssiin.

Tälle vuodelle ollut mottoni, vähemmänkin on riittävästi, epäonnistui kyllä todella pahasti. Haalin ja kahmin kaikkea elämääni varmasti enemmän kuin koskaan ja se tulee näkymään myös tulevana vuonna arjessani, että olen monessa mukana. Kuitenkin jostain täytyy myös osata luopua, jotta balanssi säilyy ja pyhien aikana olen työstänyt asioita pääni sisällä järjestykseen, mistä vanhasta luovun, jotta uusille asioille jää riittävästi aikaa. Ei nimittäin ole mikään salaisuus, että olen ollut todella väsynyt koko syksyn ja esimerkiksi blogille ei ole ollut juurikaan aikaa. Olen tehnyt sen sata asiaa yhtä aikaa, kuvitellut olevani korvaamaton, mutta eihän asia niinkään ole. Itse olen itselleni tämän kiireen luonut ja siitä täytyy nyt luopua. Kiireestä ja korvaamattomana olosta. Kyllä ne asiat pyörii ilman minuakin päsmäröimässä.

IMG_20171226_191949.jpg

IMG_20171221_140506.jpg

En jää kaipaamaan vuotta 2017, rehellisesti sanottuna se on ollut aivan kamala. Vaikkakin työrintamalla erinomainen. Mutta en sitä myöskään halua unohtaa tai lakaista maton alle, koska vuosi 2017 on ollut todella opettavainen. Se on muistuttanut terveydestä, elämän rajallisuudesta ja läheisten merkityksestä ja siitä että kovalla työnteolla saa aikaan paljon, ehkä jopa ihmeitä. Vuosi on näyttänyt myös sen, että unelmatkin voivat toteutua, eivät tosin omani tällä kertaa, mutta on ollut ilo seurata muiden unelmien täyttymistä vierestä ja saada iloita mukana. Ehkä tämä vuosi ei sittenkään ollut niin huono?

Vuodelta 2018 en uskalla odottaa mitään. Salaa toivon, että leikkaukseni menisi tällä kertaa hyvin ja sen myötä starttaisi huikean ihana vuosi. Ainakin reissuja hyvässä seurassa on jo varattu, festarit odottamassa, ensi syksynä pääsen myös Lappiin muutaman vuoden tauon jälkeen. Lisäksi toivon, että saisimme vielä paljon yhteisiä päiviä Marsan ja Alman kanssa. Elää onnellista ja tasapainoista arkea. Sopivasti laiskotellen.

Mitä sinä odotat vuodelta 2018?

IMG_20171230_130831.jpg

Kuvat ovat kännykän kätköistä vuoden lopulta. Jostain syystä kamera on temppuillut melkoisesti mökillä ollessa ja unohdin piuhat kotiin, niin en ole päässyt käsittelemään kuvia tai siirtämään niitä koneelle. Palataan siis asukuviin ensi vuonna.

 

 

Vuosi 2017, mitä tuli tehtyä?

Miten sinun joulusi sujui? Me olemme ottaneet todella rennosti. Syöty ainakin neljän ihmisen edestä, nukuttu päikkäreitä, katsottu leffoja, pelattu korttia ja yatzya ja nautittu loikoilusta. Eli emme ole tehneet yhtään mitään ja se on ollut ihan parasta.

Ennen kuin mennään ajankohtaisiin asioihin, niin ajattelin tehdä koostepostauksen tästä vuodesta asukuvien kera, ja vähän muistellen, että mitä kaikkea sitä tuli tänä vuonna oikein touhuttua. Minusta nämä koostepostaukset ovat aina todella mielenkiintoista luettavaa.

Tammikuu

Tammikuussa oli nieluleikkaukseni ja sen myötä koko vuosi oli vähän mollisuhtanteinen leikkauksen jälkeen alkaneiden refluksivaivojen takia. Onneksi uusi leikkaus tulossa taas ensi tammikuussa, ja toivottavasti saadaan täti kuntoon. Kuvassa näkyy alemyynnistä bongaamani sininen villakangastakki, josta onkin tullut yksi suosikeistani. Oli loistava ostos.

marin_silmin-4659_tammi

Helmikuu

Helmikuussa suunnattiin Espanjan aurinkoon fugemummoksi veljeni puolison luokse ja samalla reissulla käytiin myös viikonloppu Madridissa. Reissu oli jälleen kerran loistava! Katkaisi talvea hyvin, naurettiin paljon, syötiin hyvin ja nautittiin elämästä. Ja taas ensi vuonnakin mennään, tosin vasta lähempänä kesää. Pääsee taas fugemummot valloilleen, sillä luvassa on ainakin viinitilakierroksia.

marin_silmin-5599_helmi

Maaliskuu

Maaliskuu oli perusarkea. Kokkailin paljon, kokeilin uutta luonnonkosmetiikkasarjoja ja käytin paljon värikkäitä huiveja. Ja ostin tämän tyrmäävän kauniin beigen mekon. Tämä kuvasarja on varmaan suosikkini koko tältä vuodelta. Niin, ja ostin myös maaliskuussa suosikki boyni, sen upean hieman chevron kuosisen pojan, jonka jälkeen mikään ei ole tuntunut miltään, Boy rintamalla siis.

marin_silmin-6358_maalis

Huhtikuu

Huhtikuussa, ihan kuun lopussa, blogi täytti vuoden. Ja tottakai järjestin blogiarvonnan. Lisäksi kokkailin paljon ja kävin viimeisen viisaudenhampaan poistoleikkauksessa, jonka jälkeen naama oli kaksi viikkoa turvoksissa ja musta. Olin myös Nuorkauppakamarin kansallisessa vuosikokouksessa Lahdessa yhden viikonlopun. Ja asut oli kovin nahkahousuvoittoisia.

marin_silmin-6823_huhti

Toukokuu

Toukokuussa kävimme puolisoni kanssa Damissa vähän lomailemassa. Lisäksi toukokuussa kerroin teille hieman enemmän työjutuistani, mitä oikein päivätyökseni päivät pitkät teen. Ja innostuin culottes housuista ihan kunnolla. Pidin niitä todella paljon keväällä ja kesällä.

marin_silmin-7424_touko

Kesäkuu

Kesäkuussa vietimme naisten kesken kesäjuhlia ja teetätin oikein kukkaseppeleenkin sitä varten. Muuten kuljin koko kesän mustissa ja farkkupaidassa. Vietimme aikaa aika paljon mökillä ja suunnittelin kesälomaani.

marin_silmin-0112-4_kesä

Heinäkuu

Heinäkuu oli lomakuukauteni ja se alkoi näyttävästi Gunnareiden keikalta ja samantien lähdin ystäväni kanssa Nizzaan pienelle shoppailulomalle ja sitä tulikin sitten shoppailtua ihan sielunsa kyllyydestä (joku saattaa vielä muistaa sen hupsista saatana insta kuvankin..). Muuten erakoiduin tyttöjen kanssa mökille puolisoni ollessa töissä ja nautin kiireettömyydestä ja joutenolosta. Kuun vaihteessa lähdimme vielä Tallinnaan vajaaksi viikoksi.

Ja Nizzaan lähdetään uudestaan ensi keväänä, 17 naisen voimin 😀 . Suattaa olla Chanelilla vilinää.

marin_silmin-0758-2_heinä

Elokuu

Elokuussa juhlittiin hääpäiväämme, kahdeksatta sellaista. Paluu erittäin kiireiseen arkeen, jonka jälkeen rauhallista hetkeä ei ole oikeastaan löytynytkään. Myin tuotteitani Zadaassa ja harjoittelin uppomunien tekoa. Lisäksi elokuussa tuli surullisia uutisia, sillä saimme tietää Alman pahasta sydänsairaudesta ja sen jälkeen arki on muuttunut paljon perheessämme. Nykyään eletään hetkeä, päivä kerrallaan, 12 tunnin sykleissä, lääkityksen vuoksi. Elokuussa mieli karkasi jo syksyyn ja syksyn vaatteisiin: nahkahousuihin ja neuleisiin.

marin_silmin-8046_elo

Syyskuu

Syyskuu meni rehellisesti sanottuna täysin sumussa. Oli ainakin omat synttärit, ja töissä superkiirettä. Onneksi saatiin uusia projektipäälliköitä remmiin mukaan ihan kaksin kappalein. Näköjään kuitenkin ennätin kuvata blogin puolelle kolmet asukuvat.

marin_silmin-8085_syys

Lokakuu

Lokakuussa tapahtui paljon. Pidin Vennsdayn ravintola VENN:n kanssa. Lisäksi kävin viikonlopun Helsingissä pitämässä Chanel leideille brunssin ja se oli yksi vuoden parhaita viikonloppuja. Kyllä tuli silläkin reissulla naurettua ja syötyä taas melkoisen paljon.

Ja lokakuussa sain teettämäni kashmirvillavaatteet Hemaisevalta ja siitä lähtien rouva onkin lähestulkoon asunut kashmirvaatteissaan. Tiedän, että moni nainen hullaantui minun laillani Hemaisevan kashmiraamutakkiin ja näitä tailormade neuleitakin on moni itselleen teetättänyt, samanoloisia kuin minulla tässä kuvassa. Nykyään minulta löytyy myös Hemaisevan kashmirolohoousutkin. Voitte uskoa, että ne kun laittaa työpäivän jälkeen jalkaan, ei niistä meinaa malttaa luopua. Kävin niillä yhden tyttöjen illankin olemassa…

marin_silmin-8454_loka

Marraskuu

Marraskuussa risteilin Tukholmassa ja huojuin sen jälkeen monta päivää ja kävelin seiniä myöten. Lisäksi ihmettelin blogiotsikkoja ja tein vuosisadan takkilöydön kirpparilta. Takista on tullut suosikkini, kuljen se päällä harva se päivä, sillä se on erittäin lämmin. Kokkailin myös paljon, mm. gluteenittomia karjalanpiirakoita.

marin_silmin-8763_marras

Joulukuu

Nyt joulukuussa olen lähinnä hämmästellyt miten ihmeessä voi jo olla joulukuu. Mihin tämä vuosi katosi?

Joulukuun aikana puolisoni leikkasi hiukseni, innostuin shoppailemaan VC:stä, vaikka alku ei näyttänyt lupaavalta. Sain puolisoltani lahjaksi cardholderin keyholderin sijasta, mutta holder kuin holder. Lisäksi pöllönainen osti itselleen joululahjaksi pöllöbroochin, sen me kuvaamme tänään, jos ennätämme vielä valoisan aikaan.

marin_silmin-9085_joulu

Nyt näin koosteena katsottuna, kovin samanlaisia nuo minun asut tuntuvat olevan. Mustaa, nahkaa, neuleita ja tennareita ja vähän väriä esim. huivin avulla. Ja niin omanoloista ja sehän se on tärkeintä.

Mikä asu on eniten sinun mieleesi?