Kynsisaksilla leikattu otsatukka, lampaita, mummokalsarit ja kiihdytyskaistoja

Marin_silmin-6756

Mitä tapahtuu kun laitetaan 700 innostunutta, aktiivista ja itsensä kehittämisestä kiinnostunutta ihmistä Lahteen viikonlopuksi?

No vaikka mitä!

Jestas mikä viikonloppu takana. Eipä tiennyt tyttö mihin lupautui mukaan kun lähti Nuorkauppakamarin vuosikokoukseen elämänsä ensimmäistä kertaa. On kuulkaa koettu niin paljon kaikkea ettei meinaa kestää pää mukana. On ollut mielenkiintoisia seminaareja, juhlagaalaa, juhlia, ruokaa, juomaa, hieman niukasti nukuttuja yöunia, uusia ystävyyksiä, epätasainen uusi otsatukka (leikkasin ystäväni kynsisaksilla kesken lauantain seminaaria) ja vaikka vallan mitä! Ei muistakaan enää mitä kaikkea. Mutta ennen kaikkea, kaikkea hyvää ja positiivista ja nauramista (itselleen ja vähän muillekin).

Marin_silmin-6765

Marin_silmin-6775

”Olen ennemmin mulkku kuin lammas.” Näin luki Ferroplan Oy:n toimitusjohtajan Minna Patosalmen lauantaisen esityksen yhdellä slidella, mulkku-kortti -otsikon alla. Vaikka tämä suorasukaisuus niin paljon naurattikin (firman metallimiehet arvostavat varmasti enemmän suorasukaisuutta kuin pinkkiä ja happyhappyjoyjoyta) kuulijoita, ajatus tuon lauseen taustalla on harvinaisen selvä. Täytyy olla valmis ottamaan ja kantamaan vastuuta ja tekemään tiukkoja ja vaikeitakin päätöksiä heti, eikä joskus tulevaisuudessa. Koska lampaat eivät saa mitään aikaiseksi. Sain siis vahvistusta jatkaa omalla hyvällä linjalla myös tulevaisuudessa 😉 . Instagram seuraajani taisivatkin huomata tämän vilahtavan myös instafeedissäni (@marinsilmin). Nykyään aika harvoin erilaisten puheenvuorojen jälkeen alkaa hyrrä pyöriä päässä tällä intensiteetillä kuin mitä se nyt tekee. Tämänhetkiseen ajankohtaan ja omaan maailmaan erittäin osuva sisältö. Nyt vaan täytyy työstää pääni sisäinen kaaos järjestykseen ja viedä tietyt asiat käytäntöön. Heti.

Lauantai-illan juhlagaala oli upea ja hieman kiireellisellä aikataululla tilattu iltapukukin saapui ajoissa ja oli just eikä melkeen. Tilasin siis pukuni pääsiäisenä ja onneksi se saapui keskiviikkoaamuna, kun perjantaina oli lähtö Lahteen. Tuli lisäksi tanssittua jalat kipeiksi livebändin tahdissa, joten melko onnistunut ilta. Ja perustimme myös bändin, MC mummokalsarit. Keikkoja voi alkaa alustavasti buukata vaikka tämän blogin kautta. Musagenre on vielä vähän auki. Ehkä suomiräpin ja rockin yhdistelyä?

Marin_silmin-6750

Marin_silmin-6758

poncho Balmuir / kauluspaita ja nilkkurit Samsoe & Samsoe / nahkahousut Massimo Dutti / huivi, rannekorut ja laukku Hermès / aurinkolasit Chanel

Eilen kotimatkalla olikin sitten melkoisia naurukohtauksia ja muiden ajosuoritusten arvostelua. Oli kuulkaa ohituskaistoilla melkoiset kiihdytyskilpailut meneillään. Ennen ohituskaistaa ajettiin selkeää alinopeutta, mutta kun kiihdytyskaista alkoi, samaiset teiden ritarit kiihdyttivät roimaan ylinopeuteen… Yritäpä siinä sitten ohi. Onneksi ei ollut minnekään kiire eikä omassa ajotavassa ollut mitään huomauttamista :).

Pakko vielä kertoa että nämä kuvat tulivat minulle todella kalliiksi. Puolisoni lupasi kuvata nämä kuvat, jos suostuisin kesällä melomaan kajakilla jonkun reissun hänen kanssaan. Hädän hetkellä suostuin. Viime kerralla kun vastaavaa yritettiin, heittelin melat menemään järveen, kun hermostuin jatkuviin ohjeistuksiin. Saa nähdä miten käy ensi kesänä, täytyy varautua uimaan rantaan.

Aivan mahtavaa viikkoa kaikille! Tällä viikolla juhlitaan blogin 1-vuotissynttäreitä.

Rento työasu

Marin_silmin-0052-4

Marin_silmin-0064-2

Minulla oli aivan ihanan rentouttava viikonloppu ja tuntuu että pää lyö vieläkin tyhjää viikonlopun jäljiltä, vaikka mennään jo tiistai-illassa. Aloitin lauantain kasvohoidolla ja jestas että oli upea tapa aloittaa viikonlopun vietto. Lisäksi kävin ihastelemassa Minun putiikin kevätjuttuja ja ehdottomasti vaasalaiset nyt kipin kapin ostoksille Minun / Min putiikille. IHANIA keväisiä vaatteita ja sisustusta tytöillä myynnissä, minä olisin halunnut ihan kaiken sieltä. Voisikohan sinne muuttaa asumaan? Liekö tytöt huomaisivat että majailisin siellä…

Ja tiedättekö mitä? Lauantaina haistoin ensimmäisen kerran kevään tuoksun, sen sellaisen kuivan ruohon ja auringon lämmön tuoksun. Se on kyllä aina niin varma merkki keväästä. Leskenlehtiäkin yritin tyttöjen kanssa bongailla, mutta niitä emme vielä löytäneet. Täytyy jatkaa etsimistä.

Pääsiäisviikkokin on käynnistynyt ja me menemme pääsiäiseksi jälleen rakkaaseen Savoon ja mökille. Luvassa hillitöntä ylensyömistä, nukkumista, ulkoilua ja suvun pilkkikisat. Huh, ne onkin kyllä melkoisen railakkaat tsempalot joka vuosi. Suurimmalla osalla on ohiuintia koko kisojen ajan ja tankkauksesta pidetään hyvää huolta. Minä ajattelin tänä vuonna ihan oikeasti pilkkiäkin, koska viime vuonna olin kovassa kuumeessa, enkä päässyt mukaan naisten sarjaan. Olen nimittäin melkoinen kalastaja, yhtenä vuotena voitin jopa suvun suurin ahven -kiertopalkinnon 😀 . Kaloihin en kyllä suostu koskemaan kuin paksuilla nahkarukkasilla…

Kuvissa rento työasu, joka on helppo muuttaa kenkiä vaihtamalla ihan salonkikelpoiseksi. Usein käyn asiakkaissa nahkahousu-bleiseri kombolla ja riippuen siitä kuinka tuttu asiakas on kyseessä, jalassa on joko korot tai tennarit. Omaan silmään tuollainen tennari – bleiseri -yhdistelmä on ehdottomasti paras. Rento, mutta riittävän skarppi omaan työympäristöön.

Marin_silmin-0066-3

 

Marin_silmin-0047-2

bleiseri Tiger of Sweden / nahkahousut Massimo Dutti / t-paita Samsoe & Samsoe / tennarit Chanel / laukku ja rannekoru Hermès

Mitä mieltä olet rennosta työasustani, koroilla vai tennareilla?
Ja mitä sinä aiot tehdä pääsiäisenä?

Ai niin, pakko vielä lopuksi kertoa. Sain äsken puhelun puolisoltani. Lähetti terveisiä tällä kertaa Briteistä, vankilasta. Olivat heittäneet hänet yöksi vankilan puolelle… Hih, jostain vanhasta vankilasta oli tehty hotelli ja halusi säikytellä minua…

Viitta kahdella eri tavalla

Marin_silmin-5983

Marin_silmin-5975

Marin_silmin-5981

Rakastan viittoja. Niissä on mielestäni jotain dramaattista ja koska olen draamantajuinen ihminen, tykkään käyttää viittoja usein. Draamantajustaan huolimatta ne ovat myös turvallisia, niiden lämpöön ja suojaan on ihana käpertyä. Siitä syystä minulla on niitä useassa eri mallissa ja värissä (kuten ponchojakin) ja usein pidän toimistolla yhtä lämmikkeenä ja pahan päivän varalta. Siis sellaisen päivän varalta kun tuntuu että kaikki menee pieleen. Silloin heitän viitan niskaan ja elämä tuntuu taas vähän lohdullisemmalta, varsinkin jos viitta on oikein pehmeää ja lämmintä villaa.

Viittoja on myös helppo varioida eri tavoin käyttämällä asussa vyötä, broocheja tai ylipäätään mielikuvista. Postauksessa olevissa kuvissa sama viitta on kietaistu kiinni vyöllä ja osassa kiepautettu etuosat harteiden yli. Muuten sama asu, mutta täysin eri fiilis.

Marin_silmin-6009

Marin_silmin-6012

Marin_silmin-6016

Marin_silmin-5988

viitta Balmuir / nahkahousut ja silkkipaita Massimo Dutti / kengät Samsoe & Samsoe / laukku ja vyö Hermès / aurinkolasit Prada

Käytätkö sinä viittoja?

Ripaus keltaista

marin_silmin-5869

marin_silmin-5856

marin_silmin-5866

Kerroinkin viime postauksessa että aloitan värien metsästyksen. Aloitin sen aluksi ihan omasta vaatehuoneesta ja kuten kuvista näette, kirkas keltainen laukku ja silkkihuivi toi valoa niin synkkään perus uniformuuni.

Ja enpä olisi uskonut miten vaikeaksi voi mennä yksien värikkäiden Chanelin espadrilloksien metsästys. Käynnissä on ollut todellinen jahti ympäri Eurooppaa useiden ihmisten avustamana (iso kiitos teille!) ja kaikkialta kuuluu sama vastaus: ei-oo. Olen saanut jo niin kamalan pakkomielteen luotua itselleni niistä pirun kengistä, että ne on löydyttävä! Muutama jahti on vielä meneillään ja täytyy toivoa että kohta tärppää. Ihmiselle, joka on niin malttamaton kaikki-tänne-heti-nyt persoona, viimeiset päivät ovat olleet hieman kärsivällisyyden kasvattamista. Mutta toisaalta, jos kenkiä ei löydy, niin sitten niitä ei löydy. Olkoon se merkki sitten siitä, että ei ne värikkäät kengät olisi olleet minun juttu sittenkään…

marin_silmin-5857

marin_silmin-5880

marin_silmin-5863

Tänään olen viettänyt koko aamupäivän keittiön puolella. Innostuin tekemään siemennäkkäriä, punajuurisosekeittoa ja pinaattilettuja, gluteenittomia kaikki tottakai. Tällä kertaa jopa muistin kokkailun lomassa kuvatakin, joten huomenna tulossa sitten joku edellämainituista resepteistä. Pinaattiletut olivat parhaita.

Sen lisäksi siivosin vielä asustekaappini/hyllykköni ja vitsi mitä löytöjä tein! Oman vaatehuoneen löydöt on kyllä parhaita. En muistanutkaan, että minulla on todella kauniit ja hyvälaatuiset Pradan nahkahanskat ja heti nappasin ne käyttöön kun talvea on vielä jäljellä. Sen lisäksi tein huomion, että minulla on aivan liikaa rannekoruja. Ajattelin myydä osan pois, koska en kuitenkaan ennätä kaikkia käyttää. Voisin ehkä laittaa niitä myyntiin tänne blogin puolelle, jos kiinnostuneita riittää.

marin_silmin-5888

marin_silmin-5877

marin_silmin-5878

huivi ja rannekorut Hermès / poolo Rils / housut Marimekko / laukku Baleciaga / kengät Terhi Pölkki / aurinkolasit Versace / kello ja sormukset Chanel

Mitä sinulle kuuluu? Miten sinun viikonloppu on sujunut?

”Minusta ei koskaan tule samanlaista kuin äitini…”

marin_silmin-5806

marin_silmin-5791

marin_silmin-5828

marin_silmin-5829

Eipä tiennyt tyttö, kuinka helposti se käykään…

Moni on varmaan nuorena toivonut ettei tulisi olemaan äitinsä kaltainen. Niin ulkoisesti kuin sisäisestikään. Minä kapinoin nuorena kovastikin, ja toivoin etten koskaan olisi äitini kaltainen luonteeltani, saatika pukeutumistyyliltäni… Hämmästelin muun muassa miten ihmeessä jokaiseen asuun tarvitsee laittaa joku huivi mukaan, enkä mitenkään voinut ymmärtää kun äitini sanoi, että se tuo eloa yksinkertaisiin asuihin. Se kruunaa asun, hän tapasi sanoa. Keski-ikäistä, sanoin minä.

Ja kuinkas sitten kävikään. Jokunen vuosi eteenpäin ja tytärkin on huivihullu. Kun ne nyt vaan kruunaa sen asun. On ne äidit vaan fiksuja. Tai minä tukevasti keski-ikäinen.

Kuvissa näkyvä huivi on uusi ja löysin sen Madridin Chanelilta. Olen aivan rakastunut siihen. Todella upeat värit ja tänään aurinkoisen lumipäivän kunniaksi pukeuduinkin todella värikkäästi. Jopa niin värikkäästi, että vähän hirvitti olla kaupoilla.

Pikkuhiljaa olen myös oppinut sitomaan twillyn tuohon B:n kantokahvaan. Sen opetteleminen on kyllä ollut työn ja tuskan takana eikä ärräpäitä ole säästelty. Nyt se jo kuitenkin jotenkin sujuu ja tänään apteekissa käydessäni apteekkari kehui kovasti laukussani olevaa huivia. Vähän emmin käyttää mitään laukkukoristeita, mutta tuo on sopivan ”neutraali” tapa muokata laukkuja. Mitään karvapalloja tai Hermèsin laukkukoruja tuskin koskaan ostan omaan käyttööni. Ne ovat jo liikaa minulle.

Niin, ja luonteesta en edes aloita. Nimimerkillä: Äitini kopio.

marin_silmin-5850

marin_silmin-5833

marin_silmin-5841

marin_silmin-5848

marin_silmin-5811

takki Harris Wharf London / kashmirneulepoolo ei merkkiä / farkut Zara / kengät Terhi Pölkki / nahkahanskat Randers Handsker / silkkihuivi kaulassa Chanel / laukku, twilly ja vyö Hermès / aurinkolasit Prada 

Käytätkö sinä huiveja kruunaamaan asusi?