Drink your greens

marin_silmin-0022-3

marin_silmin-0014-2

Aloitetaan uusi viikko terveellisesti vihersmoothien merkeissä.

Olen nimittäin melkoinen vihersmoothieiden suurkuluttaja. Jo vuosien ajan ne ovat kuuluneet osaksi ruokavaliotani, koska ne ovat kätevä tapa lisätä vihreitä ruokavaliossa. En saisi syömällä alas niin paljon terveellisiä juttuja kuin smoothiehin laittamalla. Teen niitä lähestulkoon päivittäin ja varsinkin keväisin ja syksyisin elimistöni oikein huutaa kaikkea vihreää.

marin_silmin-0001-3

marin_silmin-3388

Vaihtelen smoothien sisältöä melkein joka kerta sillä periaatteella, että laitetaan mitä sattuu kaapista löytymään ja katsotaan mitä tulee. Yleensä juon ne aina, vaikkei ne olisikaan mikään suuri makuelämys. Toisaalta, olen jo niin tottunut niiden makuun, että harva vihersmoothie maistuu suuhuni pahalta.

marin_silmin-3385

marin_silmin-3386

Smoothiepohjaan laitan yleensä aina banaanin, koska se tuo siihen sopivasti makeutta eikä muuta makeutusta tarvita. Mutta jos banaaneja ei satu olemaan, niin sitten jotain muuta, esim. omenaa, päärynää tai mitä nyt sattuu kotoa löytymään. Lisäksi pohjaan tulee aina pinaattia ja/tai lehtikaalta ja myös kuivattua nokkosta sekä spiruliinaa tai chlorellaa sekä kookosöljyä. Ja mielellään suurinosa luomulaatuisina.

Tämänkertaiseen vihersmoothieen tuli:

1 banaani
1 kiiwi
n. 10 cm palanen kurkkua
kourallinen babypinaattia
1 tl kuivattua nokkosta
1 tl kuivattua voikukkaa
1 tl spiruliinaa
1 rkl kookosmannaa (kookosöljy oli loppu)
minttua
kurkumaa
ripaus laadukasta suolaa
jääkylmää vettä

Ja sitten eikun blenderiin ja tasaiseksi. Siitä lasiin ja suuhun. Joskus tosin laiskuuttani juon sen suoraan blenderin kupista, jos en jaksa kaataa erilliseen lasiin. Annoksesta tulee yksi iso annos tai kaksi pientä.

 marin_silmin-0004-2

marin_silmin-3391

Onko vihersmoothiet osa sinun ruokavaliotasi? Mikä on suosikki reseptisi?

Matka maakuntaan: Juurella & Kyrö Distillery Company

img_20161029_184415

img_20161029_181029

Olemme varmasti kaikki kuulleet Kyrö Distillery Companysta? Ja monille saattaa olla myös firman ginikin tuttu, voittihan tuo viime vuonna maailman parhaan ginin palkinnon.

Olen päässyt kuulemaan nyt pariin otteeseen Kyrö Distillery Companyn tarinan, viimeksi eilen lauantaina kun heidän tiloissaan järjestettiin yhteistyössä seinäjokilaisen ravintolan, Juurella, kanssa Matka Maakuntaan -ruokakiertue. Olin varannut minulle ja puolisolleni paikat mukaan tislaamokierrokselle, sekä neljän ruokalajin dinnerille, hääpäivälahjaksi.

img_20161029_184647

En halua spoilata kaikilla yksityiskohdilla Kyrö Distilleryn poikien tarinaa, jos olette joskus menossa käymään tislaamossa kierroksella (suosittelen!), mutta on uskomatonta, miten viiden kaveruksen viskinhuuruisen saunaillan päähänpistosta syntyy aikamoinen menestystarina. Menestystarina, jossa alussa kaveruksilla oli ainoastaan taito juoda viskiä, muttei mitään käsitystä siitä miten sitä viskiä valmistetaan. Ja koska rahavirtaa piti saada ennen kuin ensimmäiset viskit ovat valmiina kolmen vuoden kuluttua aloituksesta, nuo kaverukset päättivät rueta tekemään giniä siinä rinnalla, koska se valmistuu nopeasti. Niin, ja onnistuivat tekemään sitten vielä maailman parhaan ginin. Ja siitä alkoikin melkoinen menestystarina, jolle toivottavasti ei näy ihan heti loppua.

img_20161029_190542
Etiketit kiinnitettiin pulloihin alussa käsityönä tämän puukehikon avustuksella. Nykyisellä tuotantovauhdilla ei enää ihan onnistu.

img_20161029_183302

Nämä ovat juuri niitä tarinoita, joista minä innostun valtavasti, arvostan suunnattomasti ja saan energiaa omiin tekemisiini valtavan paljon. Sitä että uskotaan omaan juttuun, vaikka se varmasti ulkopuolisten mielestä on silkkaa hulluutta ja tehdään sitten paljon työtä sen oman vision ja päämäärän eteen. Ja kun asioita on tehty sydämellä, rakkaudella, kovalla työllä ja ehkä ripauksella onneakin, syntyy tällaisia menestystarinoita. Lisäksi pojat ovat vielä osanneet brändätä juttunsa loistavasti. Tarinoitahan me ihmiset rakastetaan ja siitä syystä tämäkin tarina on niin väkevä, koska se herättää tunteita.

Tislaamokierroksen jälkeen oli aika illan menun, josta vastasi siis Juurella ravintola Seinäjoelta. Ravintola ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta jatkossa aion kyllä käydä siellä aivan varmasti. Niin hyvä ja onnistunut oli eilinen menumme. Raaka-aineet ruokiin tulivat Pohjanmaalta, paikallisilta toimijoilta ja menu oli seuraavanlainen:

Keittiön tervehdys:
Särkikeitto

Nam! Vaikka särkeä pidetäänkin roskakalana ja moni vähän arasteli keittoa sen tullessa pöytään, oli se kuitenkin erittäin maukas.

img_20161029_193126

Epakset -makuja täältä:
Haukea, hevosta ja härkää

Tämä annos oli puolisoni suosikki ja itsekin tykkäsin siitä valtavasti. Pihlajanmarjat olivat hevosen kanssa erittäin maistuvat ja hauki erittäin hyvä. Annoksessa oli myös jäkälää, nam.

img_20161029_193546

Lammasta, omenaa ja Kyrön ruista

Pääruoka oli taas minun suosikki. Lampaan sisäfile ja pyöreä lammaskroketti olivat taivaallisen hyviä. Minä en toki voinut ruista maistaa, vaan sain annokseni kylkeen rosmariiniperunoita, jotka nekin olivat aivan ihania.

img_20161029_200349

Jukolan Cheddaria ja suppilovahveroita

Annos tuli kauniisti puisella levyllä ja oli niin valtavan kaunis etten olisi malttanut edes syödä sitä. Oikein maukas.

img_20161029_204005

Jogurttia, valkosuklaata ja tyrniä

Jälkiruoka oli myös erittäin onnistunut ja tyrnigeeli oli niin herkullisen kirpeää, että olisin voinut syödä sitä pelkästään. Muille annoksessa oli lakritsaa myös, mutta minun keliakian vuoksi annos tarjoiltiin suklaaraidan kera.

img_20161029_210510

Ruokien kanssa tarjoillut viinit olivat puolisoni mukaan myös onnistuneet ja sopivat ruokiin hyvin. Itse olin kuskina, joten tislaamokierroksesta vastannut ja ravintolapäällikkönä toiminut Tonto teki minulle maukkaan alkoholittoman juoman. Ja itse ravintolamiljöö oli näin kaunis ja rakastuin noihin lamppuihin todella paljon. Sopisi hyvin meillekin kotiin.

img_20161029_175857-1

img_20161029_175919

Kuvat otettu kännykällä, joten valitettavasti etenkin ravintolan hämärässä otetut kuvat ovat huonolaatuisia, mutta kyllä näistä selvää saa.

Tislaamon yhteydessä toimiva baari on auki jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 18.00 alkaen. Tislaamokierros klo 18.30.  Illallistarjoilu (vähintään 10 hengen ryhmille) tällä hetkellä on ainoastaan yksityistilaisuuksissa. Tällöinkin menusta vastaa ravintola Juurella.

Kiitos ravintola Juurella ja Kyrö Distillery Company erittäin mukavasta ja maukkaasta lauantai-illasta. Ensi kerralla joku muu kuskiksi.

Dubai vinkki: ravintola at.mosphere

marin_silmin-0074-2

marin_silmin-0069-2

Lupasin edellisessä postauksessa antavani teille yhden Dubai ravintola -vinkin, joten tässä hurjan kuvamäärän saattelemana sellainen ilmoille.

Viime lauantaina halusimme ystäväni kanssa viettää oikein perinteisen turistipäivän ja halusimme päästä Burj Khalifaan ihailemaan maisemia (kerroinko että minulla on korkean paikan kammo…) sekä shoppailemaan Dubai Mallille ja näkemään suihkulähdeshown, mikä sijaitsee Dubai Mallin yhteydessä.

marin_silmin-0083-2

marin_silmin-0087-4

Onneksemme olimme ottaneet aiheen puheeksi edellisenä iltana Dubaissa asuvan ystävämme kanssa ja sillä sekunnilla hän järjesti meille pöytävarauksen AT.MOSPHERE nimiseen ravintolaan, joka sijaitsee Burj Khalifassa, 122. kerroksessa. Näin välttäisimme pahimmat turistiruuhkat pelkästään Burj Khalifan turisteille tarkoitetuilla näköalatasanteilla ja saisimme nauttia upean teehetken.

marin_silmin-0084-2

Mallilla kiertelyn jälkeen satuimme juuri parahiksi paikalle kun suihkulähdeshow alkoi ja ihastelimme sitä ja sen jälkeen kävelimme ruokailemaan kovassa helteessä ja auringonpaisteessa. Ravintolaan mennään hotelli Armanin kautta, mikä sijaitsee Burj Khalifan ”takana” Dubai Mallista katsottuna. Kävelylenkki ei ole pitkä, 10-15 minuuttia, mutta ymmärrän kyllä miksi moni valitsee taksin kävelyn sijaan, sillä kuumuus oli melkoinen.

marin_silmin-0171

marin_silmin-0108-3

Kun sitten hotelli Armanista meidät ohjattiin oikeaan hissiin ja pääsimme 123. kerrokseen oli vastassa melkoisen näyttävä näky kun koko Dubai aukesi korkeuksista. Vähän aikaa piti minun ottaa happea, jotta uskalsin laskeutua portaat kerrosta alemmaksi kohti ravintolaa.

Meidät ohjattiin loungen puolelle, jossa varattuna odotti ikkunan viereinen pöytä. Ja voi huh huh missä näkymissä saimmekaan istua.

marin_silmin-0117-4

marin_silmin-0118-2

marin_silmin-0119

marin_silmin-0161-2

Valitsimme listalta koko setin, eli luxurious menun ja lisäsimme siihen mukaan vielä pullon shampanjaa. Tarjoilijaksemme saimme aivan ihastuttavan nuoren pojan, jonka kanssa oli todella mukava rupatella, hän teki visiitistämme vieläkin mieleenpainuvamman.

Alkuun meille tarjoiltiin makea alkupala, jossa oli marjoja ja kermaa ja mukana lehtikultaa, tottakai!

marin_silmin-0130-3

marin_silmin-0127-2

Tämän jälkeen saimme maistella pieniä sormisyötäviä sandwicheja ja muita makupaloja. Olimme ilmoittaneet etukäteen minun gluteenittomuudesta ja se täytyykin ehdottomasti varauksen yhteydessä ilmoittaa (tai mikä tahansa muu ruoka-aineallergia) jotta keittiö ennättää reagoida siihen ja näin minäkin sain nauttia myös maukkaista herkuista.

Listalta sai lisäksi tilata alkoholittomia mehujuomia niin paljon kuin halusi ja testasimme monta erilaista juomaa ja kaikki olivat todella maukkaita ja raikkaita.

marin_silmin-0143-3

Pääruuaksi otimme rapuja ja nekin olivat suussa sulavan herkullisia. Joka kerta melkein unohdin kuvata annoksen, koska oli kiire päästä maistelemaan. Onneksi ystäväni jaksoi muistuttaa joka kerta ruuan tultua pöytään, että ota kuva, ja minä laskin suupalat kiltisti käsistäni ja kuvasin.

marin_silmin-0145

Ennen jälkiruuan tuloa valitsimme todella kattavalta listalta mitä teetä haluamme juoda jälkiruokiemme kanssa (hirveän vaikea oli päättää!) ja kun jälkiruuan ja varsinaisen teehetken aika koitti, niin kyllä meillä Suomitytöillä meinasi loksahtaa suu auki, kun pöytään kannettiin kaksi ”hyllyllistä” makeaa. Kummallekin omansa, koska minun tarjottavat olivat gluteenittomia. Harvoin jätän ruokaa syömättä, mutta sitä makean määrää en pystynyt kaikkea syömään, onneksi sentään minulla oli yksi ”hylly” tuoreita hedelmiä…

marin_silmin-0147-2

marin_silmin-0151

marin_silmin-0149-3

Lopuksi vielä kahvit ja viimeiset shampanjat ja oli aika jättää tuo upea paikka taakseen. Ruoka oli erinomaista, maisemat huikeat, ravintolan miljöö sanoinkuvaamattoman upea ja saksofoni soi upeasti taustalla. Suosittelen ehdottomasti käymään ravintolassa ja testaamaan tuota luxurious menua. Myös pelkän jälkiruokasetin voi tilata ilman suolaisia. Shampanjan kanssa setille taisi tulla hintaa 650 AED/hlö, eli jotakuinkin 150-160 euroa. Ja oli jokaisen euron arvoinen!

marin_silmin-0167-3

 

 

Bright side mocha shake

Tällä viikolla kodissamme koettiin pienimuotoinen smoothie-episodi, jälleen kerran. Sen seurauksena iltapala smoothiet saatiin nauttia pillillä suoraan lattialta. Onneksi olen siivoukseen taipuvainen persoona, niin ei tullut koirankarvoja mukana…

marin_silmin-2376

marin_silmin-2361

Episodin seurauksena puolisoni oli käynyt ostamassa minulle ennakko syntymäpäivälahjan, Nutri Ninjan (=blenderi), jotta minun ei tarvitse käyttää enää sitä kirottua rakkinetta, joka sai smoothiet lentämään pitkin keittiötä (ja kyseessä ei ollut user error!!). Sain sen suloisen post-it lappu -kortin kera, jossa hän toivotti minulle hyvää 25 -vuotissyntymäpäivää, 9. kerran. Melkoisen vaimon hän on onnistunut löytämään, kun ei millään vanhene. Onnekas kaveri sitten seitenkymppisenä papparaisena kun voi ystävilleen esitellä nuorta ja notkeaa kaksvitosta vaimoaan 😉 .

marin_silmin-2364

Blenderin mukana tuli ihania smoothie-ohjeita joten hetihän se oli testiin laitettava. Päätin testata seuraavaa kahvipohjaista smoothieta:

Bright side mocha shake

1 banaani \ 2 jäistä banaania

3 rl kylmää kahvia \ 4 rl vahvaa espressoa

2 tl mantelivoita \ reilu 2 tl kookosmannaa

1,5 tl kaakaojauhetta \ reilu 2 tl raakakaakaojauhetta

3/4 tl agavesiirappi

180 ml mantelimaito \ 2 dl kookosmaito

225 g jäitä

Vasemmalla on alkuperäinen resepti ja kenoviivan oikealla puolella tekemäni muokkaukset, kun kaikkea ei kotona ollut ja sovelsin.

marin_silmin-2373

marin_silmin-2375

Eli aika pitkällehän tuosta tuli muokattu versio, mutta oma soveltamani versio oli erinomaisen makuista.

Suosittelen siis testaamaan vaikka jälkiruokaherkuksi.

Olen kyllä onnellinen etten ole ruokabloggaaja. Meinasi mennä hermot asetellessa ruoka-aineita edes jotenkin kauniisti leikkuulaudalle. Lisäksi annoin puolisolleni ainakin 150 ohjetta kuinka kuvia tulisi ottaa ja melkein saimme riidan aikaiseksi kuvien ottamisen takia. Onneksi hän leppyi herkullisen smoothien avulla ❤ .

Ihanaa viikonloppua!

Olet mitä syöt?

marin_silmin-2094

Vuosia sitten olisin vastannut otsikon kysymykseen hihitellen, ”minä siis sokeria”. Ja aivan totta, niin varmasti olinkin. Elinhän Makuunin irtokarkeilla, joita kului pahimmillaan noin 3-5 kiloa. Viikossa. Alkupaloina. Pääruokana. Jälkiruokana.

Jotta kirjoitukseni kestää edes jonkunlaisessa mitassa, jätän taustatarinan kertomatta, koska se on pitkä, ja tylsäkin. Kerrottakoon sen verran, että elimistöni oli vuosia vuosia sitten huonossa jamassa, todella huonossa, varsinkin suolisto. Enkä nyt tarkoita sellaista ”sattuu mahaan, turvottaa” tyyppistä, vaan pahasti tulehtunut. Ja minä niin kipeä, etten pystynyt käymään töissä viikkokausiin, koska pelkkä kotona huoneesta toiseen kävely vei kaikki voimat ja mikään ruoka ei kestänyt sisällä.

marin_silmin-2102

Niin sitten pikku hiljaa oman taustan kautta alkoi kiinnostus ravintoa kohtaan herätä, että voisiko sillä mitä minä syön, olla jotain merkitystä minun suoliston kuntoon. Alkoi omaehtoinen opiskelu ruuasta ja sen vaikutuksesta terveyteen, ennen kuin hakeuduin opiskelemaan Suomen Terveysopisto Salukseen. Sanon jo heti tässä kohtaa, että minun ravitsemusguruihin ei kuulu Fogelholmit, eivätkä Hannapartaset, vaan enemmänkin Olli Posti, Erkki Palviainen, Jaakko Halmetoja tyyppiset henkilöt. Ja niin pikku hiljaa tietämykseni ravinnosta ja sen merkityksestä omaan hyvinvointiini ja terveyteeni on kasvanut. En mielestäni omaksu mitään radikaalia linjaa ravintoni suhteen, mutta on asioita mitä syön ja mitä en syö ja on minullakin mielipiteeni asioista, mutta en niitä ihmisille tuputa, jos he eivät halua kuulla. Ajattelen monista asioista lempeästi ja kuuntelen kehoani, se kyllä kertoo, mitä se haluaa tai tarvitsee.

marin_silmin-2040

No mitä meillä sitten syödään? Meillä syödään kotiruokaa, laadukasta sellaista. Paljon luomua ja/tai lähellä tuotettua, mielellään satokauden mukaan. Paljon kasviksia, kalaa, hyvälaatuista lihaa, voita, öljyjä, yrttejä, vettä juomana, ihan tavallista ruokaa siis. Mitä meillä ei syödä/juoda: valkoista sokeria, margariinia, maitotuotteita (paitsi jos johonkin tarvitsee, niin esim. luomu jogurtti tai täysrasvainen luomu maito), eineksiä tai ”ruokaa” mikä on täynnä E-koodeja, limpparia eikä gluteeniviljoja (minulla on todettu keliakia 14+ vuotta sitten, mutta puolisoni syö täysruista). Eikä meillä lasketa kaloreita tai esim. vertailla kumpi on optimaalisesti parempaa ravintoa: mustikka vai puolukka. Meillä syödään kumpaakin ja vielä muitakin värikkäitä ruokia.

Seuraan melko tarkasti kehoni viestejä ja esim. keväisin minulle tulee aina kova saven himo joten keväisin otan savikuurin sisäisesti puhdistamaan elimistöäni. Välillä on kova himo maksaan tai punaiseen lihaan ja välillä keho tarvitsee enemmän vihreää tai rasvoja. Näitä viestejä sitten seurailen ja kuuntelen ja pyrin syömään rakkaudella tehtyä hyvää ja laadukasta ruokaa. Ja on hauska huomata tiettyjä asioita, kun seurailee itseään. Minä en esimerkiksi koskaan syö/himoitse ulkomaalaisia omenoita, mutta kotimaisten omenoiden aikaan kerjään mummoltani, että montako pussillista voisin vielä kerätä ja viedä omenoita kotiin. En syö talvella ulkomaalaisia tomaatteja, mutta kesäisin kotimaiset  tomaatit ovat suurta herkkuani. Tai se, että rakastan ahventa, muikkuja ja silakoita, mutta antibioottilohi on aivan kamalan makuista mössöä.

marin_silmin-2107

On myös tiettyjä superfoodeja, vitamiineja ja lisäravinteita, joita käytän säännöllisen epäsäännöllisesti, kuten klorella, MSM, magnesium, D -vitamiini (siihen K mukaan), omega 3 , kollageeni, Terra Novan Life drink ja Juice+ kapselit. Näiden kanssa sitten hifistelen vähän enemmän ja mietin hyötyä minulle kulloiseenkin tarpeeseen.

En ala nyt jeesustelemaan, että elän pelkästään vihersmoothieilla ja superfoodeilla, ja että olen yli-ihminen, sillä olettehan tekin nähneet täällä ihania kuvia pizzoista ja olen kertonut moneen otteeseen kuinka olen herkutellut hampurilaisilla. Totta kai syön niitä, jos minun tekee niitä mieli, pidän vaan huolen siitä, että ne ovat laadukkaista raaka-aineista tehtyjä kunnollista tavaraa (esim. hampurilaisten pihvit kunnon laadukasta luomulihaa) enkä notku Mäkkärin jonossa BicMacin perässä. Miksi jättäisin syömättä jotain mitä tekee niin kovasti mieli? En usko kieltoihin enkä itsensä rankaisuun. On ainostaan yksi asia minkä ”kiellän” itseltäni, ja se on irtokarkit. En ole niitä enää kohta kolmeen vuoteen syönyt ollenkaan, eikä karkkeja ole tehnyt enää aikoihin mieli, mutta siihen irtokarkkikoukkuun en halua jäädä enää koskaan, en ikinä.

marin_silmin-2111

Välillä kylmää se, kuinka varsinkin naiset syyllistävät itseään syömisestä ja sitten rankaisevat vielä hirvittävillä rääkkitreeneillä, jos nyt syövät jonkun ”liian kaloripitoisen” ruuan. Ota se pizza jos siltä tuntuu, äläkä soimaa, saatikka rääkkää itseäsi sen jälkeen. Annetaan armoa itsellemme ja sitä kautta varmasti voimme paremmin. Hellitään kehoamme hyvällä ja laadukkaalla ruualla ja arvostetaan sitä mitä lautasellamme on. Sen eteen sekä tuottaja, että me kuluttajat olemme nähneet paljon vaivaa ja toivottavasti kumpikin on suhtautunut siihen rakkaudella. Jos tuntuu, että tarvitsee muuttaa elintapojaan terveellisempään suuntaan, tehdään niitäkin pikkuhiljaa rauhassa itseämme kuunnellen. Ei kaikkea tarvitse heti omaksua ja ostaa Ekoloa tai Ruohonjuurta tyhjäksi. Ja jos tulee tehtyä huono valinta, niin sitten seuraavalla kerralla teemme paremman valinnan. Niin helppoa se on.

marin_silmin-2037

Rakasta ja kunnioita itseäsi ja ruokaasi.

Miten sinä suhtaudut ravintoon?

P.S. Juttu on kuvitettu mm. juuri saapuneella ruokalähetyksellä Italiasta. Huh miten maukasta juustoa ja tuo liha, vapaasti laiduntavaa ja alppiyrteillä, alppikukilla ja ruoholla elänyttä  karjaa Alpeilta. Ja reilusti voita, mitä muuta ihminen tarvitsee?!

P.P.S. Sanoinko että rakastan ruokaa?!