En ole ollut koko aikuisikänäni kovin häävi leivän puputtaja. Merkittävin syy siihen on keliakiani ja silloin n. 15-16 vuotta sitten gluteeniton leipävalikoima ei ollut kovin häävi, joten leivän syönti vähän tyssäsi sitten siihen. Syön toki leipää, jos joku sitä tarjoaa tai jos puolisoni jaksaa minulle leivän tehdä. Itsehän olen onneton leipuri, joten meidän perheen leipurin hommat on puolison harteilla. Mutta sen verran kehun itseäni että valmistan ainakin Vaasan parhaat gluteenittomat karjalanpiirakat. Sain jokunen vuosi sitten niin hyvän reseptin gluteenittomien karjalanpiirakoiden taikinasta, että sillä ei voi epäonnistua. Aika ajoin minulle tulee kuitenkin himo johonkin näkkileivän tyyliseen ja silloin teen aina siemennäkkäriä.

Siemennäkkäri on maailman helpoin valmistettava, sitä voi aina varioida mielensä mukaan ja netti on pullollaan reseptejä siihen. Enkä edes minä voi siinä epäonnistua. Oma reseptini taitaa olla Punnitse ja Säästä kaupan peruja ja se on oikein hyvä.

Kuvissa näkyvät siemennäkkärit ovat tosin tehty valmiista kaupassa myytävästä sekoituksesta, johon lisättiin kiehuvaa vettä ja öljyä. Bongasin tuollaisen kotimaisen valmistajan siemennäkkäripussin Vaasan MiniManista, joten se oli otettava testiin. Näkkärit olivat oikein hyviä, ei valittamista. Omaan taikinaan ei tosin tule vettä eikä öljyä, vaan kananmunia. Oma reseptini alla:

Siemennäkkäri (1 pellillinen)

3 luomumunaa
1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä/ kurpitsansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä (joskus olen laittanut myös rouhetta)
1 dl gluteeniton kaurahiutale / tattarihiutale
vajaa 1 tl laadukas suola
2-3 rkl perunajauhoja / mantelijauhoja

Sekoita ainekset keskenään pehmeäksi taikinaksi. Levitä uunipellille leivinpaperien välissä ohueksi levyksi. Paista 175 asteessa n. 25-30 min. Leikkaa halutessasi levy paloiksi heti uunista ottamisen jälkeen ja anna jäähtyä, tai tee niin kuin minä, että murrat levystä paloja käsin. Sitten reilusti voita ja esim. persiljaa päälle ja eikun syömään. Nam!

Tätä omaa reseptiä olen varioinut erilaisilla yrteillä, vaihtelemalla hiutaleita, siemeniä, jauhoja ja teen sen aina sen mukaan mitä kaapista sattuu sillä hetkellä löytymään. Eli tee sen mukaan mistä siemenistä tykkäät (pähkinöitäkin olen omassa käyttänyt, kun olen niitä ensin liottanut ja murskannut pienemmiksi) ja mausta esim. yrteillä.

Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Rakastan pinaattiruokia ja teen aika-ajoin pinaattikeittoa ja salaatteja joissa on tuoretta babypinaattia. Pinaattilettuja teen harvakseltaan, koska niiden paistamisessa on oma vaivansa. Siitä syystä ne ovat yleensä mökkiruokaa, koska mökillä niiden paistamisen voi tehdä terassilla ja nauttia samalla hyvästä säästä. Rakastan kuitenkin ennen kaikkea pinaattilettuja, joten eilen tein myös gluteenittomia pinaattilettuja ihan kotioloissa.

Muutama sana jauhoista, ennen kuin hypätään reseptiin. Omaan taikinaan käytin gluteenittomia kaurajauhoja, jotka puoliso oli bongannut Lidlistä. Jos omaan ruokavalioosi ei käy nuo jauhot, niin kannattaa käyttää alkuperäisessä reseptissä mainittuja mantelijauhoja. Minulla ne olivat päässeet loppumaan, enkä jaksanut lähteä kauppaan jauhopussin takia. Toinen asia gluteenittomista jauhoista: valmiissa gluteenittomissa jauhoseoksissa on usein mukana vaikka mitä, kuten erilaisia tärkkelyksiä (mm. vehnätärkkelystä) ja lähes aina sokeria. Siitä syystä meillä käytetään jauhoja, joissa on ainoastaan yksi ainesosa per jauhopussi (esim. tattarijauhoja, maissijauhoja, mantelijauhoja, gluteenittomia kaurajauhoja jne.) eikä ollenkaan noita valmiita gluteenittomia jauhoseoksia. Sekoittelen sitten omista pusseista taikinoihin erilaisia komboja ja hyvin on pärjätty ilman sokeria ja tärkkelyksiä.

Tällä kertaa tein lättyjä Wellberries blogin ohjeella (ja siis eri jauhoilla) ja letuista tuli älyttömän hyviä. Olisin voinut syödä vaikka kaikki kerralla, mutta oli pakko jakaa ja antaa puolisolle puolet. Ensi kerralla teen niitä yksinollessani, niin saan kaikki itselleni.

Pinaattiletut: 

4 luomumunaa
2,5 dl gluteenittomia kaurajauhoja / haluamiaan jauhoja
2-3 rkl psylliumia
4dl makeuttamatonta mantelimaitoa
150 g sulatettua pinaattia
1 rkl oliiviöljyä
suolaa, pippuria

Sekoita munat ja mantelimaito, lisää mukaan jauhot, psyllium, pinaatti ja öljy. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna turvota hetken. Paista runsaassa voissa.

Kannattaa huomioida psylliymin kanssa sellainen, että se kyllä imee nestettä todella paljon ja muuttuu ”hyytelömäiseksi”, joten kun minä annoin turvota taikinan vähän reilumman aikaa, jouduin lisäämään nestettä lisää ennen paistamista. Itse laitoin 3 rkl psylliymia, mutta kaksikin riittää aivan varmasti.

Lisäksi tein vielä puolukkasurvosta samaisen blogin ohjeen mukaan (löytyy ylhäältä samasta linkistä):

Puolukkasurvos:

200g puolukoita
0,5 banaani

Puolukat ja banaanin puolikas sauvasekoittimella survokseksi. Omat puolukat olivat hieman vielä kohmeisia tekovaiheessa.

Oli erinomaisen makuista, eikä tavallista sokeria tarvittu ollenkaan. Aikaisemmin olen tehnyt tällaiset ”hillot” chiansiementen kanssa ja makeuttanut esim. intiaanisokerilla, mutta näinkin tuli erittäin maukasta eikä tarvitse ostaa chiansiemeniä jos ei niitä kaapista erikseen löydy.

Ja sitten eikun syömään ja tappelemaan kuka saa viimeisen letun. Meillä minä voitin!

Yhtä varma asia syksyisin kuin lehtien lakastuminen on se, että minut löytää sienimetsästä. Rakastan sienestämistä ja olen käynyt sienimetsällä ihan lapsesta lähtien. En tiedä mitään rauhoittavampaa ja energisoivampaa tapaa viettää viikonloppuja syksyisin kuin sienimetsällä. Eikä haittaa vaikkei saalista juuri tulekaan, akut on ladattu metsäkävelyn jälkeen takuuvarmasti. Paitsi silloin, jos Marsa eksyy metsässä ja sitä täytyy hädissään etsiä monta tuntia. Tai kun innoissani unohdan koirien hihnat jonnekin päin metsää sienisaalista löytäessäni. Kaikki on koettu. Mutta joka kerta on löytynyt ainakin koirat ja fleksit, jos ei saalista.

Maanantaina pohdimme puolisoni kanssa että mitä tekisimme jääkaapista löytyvälle kuohukermalle ja vastaus tuli suustani samantien: kermaista sienikeittoa! Ja koska syksyllä löytyi hirmuisen paljon mustatorvisieniä (niin paljon, että innoissani lensin metsässä selälleni ja hoin koko ajan voi hyvä jumalaa ja apua), valikoitui keitoksi mustatorvisienikeitto. Ja keiton kanssahan on saatava myös tuoretta leipää, jotta ateriakokonaisuus on täydellinen.

Koska puolisoni on hyvä leipuri enkä minä pärjää hiivalle ollenkaan, teki hän gluteenittoman leivän ja minä olin keittovastaava. Täytyy sanoa, että nykyään kun asumme vuosien kahden kodin  asumisen jälkeen ainoastaan yhtä kotia, arvostan todella paljon tällaisia arkisia kokkailutuokioita yhdessä. Että laitetaan ruokaa yhdessä ja vaihdetaan päivän kuulumiset. Ruuanlaitto ei tunnu ollenkaan rankalta tai pakkopullalta tuolloin.

Lopputulos oli niin hyvä, että tirautin muutaman onnen kyyneleen syödessäni, joten ajattelin jakaa nuo reseptit teillekin. Syötte sitten omalla vastuulla, koska meillä meni kaikki kerralla ja tuli ähky.

Mustatorvisienikeitto:

1 sipuli
1 rkl voita
2 dl kuivattuja torvisieniä
1 litra vettä
suolaa
timjamia
valkopippuria
2 dl kuohukermaa
perunajauhoa suurustamiseen

Liota kuivattuja sieniä vedessä 15-30 min. Pilko sipuli pieneksi ja kuullota sitä voissa kattilassa. Lisää joukkoon liotetut sienet ja kuullota vielä hetki. Lisää 1 litra vettä (minä käytin myös sienten liotusveden n. 5 dl kun olin ensin maistanut ettei se ole kitkerää) ja keitä miedolla lämmöllä n. 10 min. Mausta suolalla, timjamilla ja valkopippurilla. Lisää kerma. Tässä kohtaa käyn keiton sauvasekoittimella läpi, sillä en tykkää isoista sienen paloista keitossa. Ja lopuksi perunajauhoa kylmässä vesitilkassa (n. 2-3 rkl) suurustamista varten. Valamis.

Gluteeniton peltiporkkanaleipä:

5 dl gluteenittomia jauhoja
2 dl maissijauhoja
2 dl porkkanaraastetta (mehustuksesta ylijäänyttä)
1 tl psylliym
1 tl hyvälaatuinen suola
5 dl vettä
1 dl oliiviöljyä
1 kuivahiivapussi
seesaminsiemeniä

Ainekset sekaisin kulhossa, anna kohota pellillä n. 20 min ja uunissa 225 astetta n. 25 min. Tämän tarkempaa selitystä en saanut aineksien sekoittamisesta, mutta uskoisin, että kuivat aineet sekaisin ja lämmin neste joukkoon ja lopuksi öljy.

Valmiin leivän palasen päälle vielä reilusti voita sulamaan. Keiton ja leivän kera kun otti vielä lasillisen kuivaa rieslingiä, niin oli täydellinen viikon aloitus.

Paras maanantai aikoihin.

Tykkäätkö sinä sieniruuista?

Melkein olisi tehnyt mieli kirjoittaa tänään politiikasta, mutten keksi siitä tällä hetkellä mitään positiivista sanottavaa, joten ruoka oli parempi ratkaisu juuri nyt, tänään. Elämme jänniä aikoja ystävät.