Yhtä varma asia syksyisin kuin lehtien lakastuminen on se, että minut löytää sienimetsästä. Rakastan sienestämistä ja olen käynyt sienimetsällä ihan lapsesta lähtien. En tiedä mitään rauhoittavampaa ja energisoivampaa tapaa viettää viikonloppuja syksyisin kuin sienimetsällä. Eikä haittaa vaikkei saalista juuri tulekaan, akut on ladattu metsäkävelyn jälkeen takuuvarmasti. Paitsi silloin, jos Marsa eksyy metsässä ja sitä täytyy hädissään etsiä monta tuntia. Tai kun innoissani unohdan koirien hihnat jonnekin päin metsää sienisaalista löytäessäni. Kaikki on koettu. Mutta joka kerta on löytynyt ainakin koirat ja fleksit, jos ei saalista.

Maanantaina pohdimme puolisoni kanssa että mitä tekisimme jääkaapista löytyvälle kuohukermalle ja vastaus tuli suustani samantien: kermaista sienikeittoa! Ja koska syksyllä löytyi hirmuisen paljon mustatorvisieniä (niin paljon, että innoissani lensin metsässä selälleni ja hoin koko ajan voi hyvä jumalaa ja apua), valikoitui keitoksi mustatorvisienikeitto. Ja keiton kanssahan on saatava myös tuoretta leipää, jotta ateriakokonaisuus on täydellinen.

Koska puolisoni on hyvä leipuri enkä minä pärjää hiivalle ollenkaan, teki hän gluteenittoman leivän ja minä olin keittovastaava. Täytyy sanoa, että nykyään kun asumme vuosien kahden kodin  asumisen jälkeen ainoastaan yhtä kotia, arvostan todella paljon tällaisia arkisia kokkailutuokioita yhdessä. Että laitetaan ruokaa yhdessä ja vaihdetaan päivän kuulumiset. Ruuanlaitto ei tunnu ollenkaan rankalta tai pakkopullalta tuolloin.

Lopputulos oli niin hyvä, että tirautin muutaman onnen kyyneleen syödessäni, joten ajattelin jakaa nuo reseptit teillekin. Syötte sitten omalla vastuulla, koska meillä meni kaikki kerralla ja tuli ähky.

Mustatorvisienikeitto:

1 sipuli
1 rkl voita
2 dl kuivattuja torvisieniä
1 litra vettä
suolaa
timjamia
valkopippuria
2 dl kuohukermaa
perunajauhoa suurustamiseen

Liota kuivattuja sieniä vedessä 15-30 min. Pilko sipuli pieneksi ja kuullota sitä voissa kattilassa. Lisää joukkoon liotetut sienet ja kuullota vielä hetki. Lisää 1 litra vettä (minä käytin myös sienten liotusveden n. 5 dl kun olin ensin maistanut ettei se ole kitkerää) ja keitä miedolla lämmöllä n. 10 min. Mausta suolalla, timjamilla ja valkopippurilla. Lisää kerma. Tässä kohtaa käyn keiton sauvasekoittimella läpi, sillä en tykkää isoista sienen paloista keitossa. Ja lopuksi perunajauhoa kylmässä vesitilkassa (n. 2-3 rkl) suurustamista varten. Valamis.

Gluteeniton peltiporkkanaleipä:

5 dl gluteenittomia jauhoja
2 dl maissijauhoja
2 dl porkkanaraastetta (mehustuksesta ylijäänyttä)
1 tl psylliym
1 tl hyvälaatuinen suola
5 dl vettä
1 dl oliiviöljyä
1 kuivahiivapussi
seesaminsiemeniä

Ainekset sekaisin kulhossa, anna kohota pellillä n. 20 min ja uunissa 225 astetta n. 25 min. Tämän tarkempaa selitystä en saanut aineksien sekoittamisesta, mutta uskoisin, että kuivat aineet sekaisin ja lämmin neste joukkoon ja lopuksi öljy.

Valmiin leivän palasen päälle vielä reilusti voita sulamaan. Keiton ja leivän kera kun otti vielä lasillisen kuivaa rieslingiä, niin oli täydellinen viikon aloitus.

Paras maanantai aikoihin.

Tykkäätkö sinä sieniruuista?

Melkein olisi tehnyt mieli kirjoittaa tänään politiikasta, mutten keksi siitä tällä hetkellä mitään positiivista sanottavaa, joten ruoka oli parempi ratkaisu juuri nyt, tänään. Elämme jänniä aikoja ystävät.