Vaikea nainen?

cof

Ajattelin ensin otsikoksi veemäinen eukko, mutta tuumasin sen olevan liian raflaava näin Naistenpäivän jälkeisenä päivänä.

Eilen, naistenpäivän kunniaksi, tuli nähtyä monenlaista somepäivitystä ja artikkelia naisista ja naiseudesta. Strictly Stylen Hannan instapäivityksen nähtyäni ja juuri sitä ennen erään Kauppalehden artikkelin luettuani, jäin pohtimaan naiseutta omasta näkökulmasta työkontekstiin sidottuna ja sitä että mitä haluan itse tuoda esille yleisesti ja ehkä myös blogin puolella. Hanna painotti päivityksessään minkälaisia asioita haluaa tuoda blogissaan esille ja Kauppalehden artikkeli käsitteli erästä menestynyttä naista IT -alalla (ärsyttävällä klikkiotsikolla höystettynä). Kyseessä on siis tämä juttu. Pohdin aihetta pitkään. En välttämättä korosta blogissani tiettyjä minulle tärkeitä asioita, varsinkaan työhön liittyviä, vaikka esimerkiksi työ on valtavan iso ja tärkeä osa arkeani. Ja myös se, mistä haluaisinkin ehkä minut tunnettavan tai muistettavan, eli vahvan naisen ja naisjohtajan rooli. Vaikean naisen rooli?

mde

cof

En ole kovin helppo ihminen. En ole helppo alainen, enkä ole helppo esimies. Olen suorasanainen, vaativa, jämäkkä ja tiukka, välillä äärettömän jääräpäinenkin, oman tieni kulkija. Mutta olen myös iloinen, positiivinen, kannustava, huumorintajuinen ja empaattinen. Olen varmasti monen mielestä vaikea nainen, veemäinen eukko. Artikkelissa käsiteltiin nimittäin myös sitä näkökulmaa, että johtotehtävät vaativat tiukkuutta ja jämäkkyyttä, ominaisuuksia, mistä miehiä kehutaan ja joita ei ehkä naisissa arvosteta. Olen ehkä siitä harvinainen (nainen), etten ole koskaan jaksanut välittää mitä muut minusta ajattelevat tai antanut vaikuttaa sen itseeni. Jos olen jonkun mielestä vaikea tai ikävä siitä syystä että vaadin asioita, johdan jämäkästi ja tarvittaessa tiukasti, niin otan vaikean naisen leiman ilolla vastaan. Tärkeintä on kuitenkin saada asiat tehdyksi ja jos siihen vaaditaan noita naisia ikäväksi leimaavia piirteitä, unohtaen kaikki muut persoonat piirteet, niin ongelma on jollain muulla kuin minulla.

Huomaan työssäni, että meitä naisia on IT-alalla vielä aika vähän, sekä koodaamassa että esimiesroolissa, ja olen ylpeä, kun saan olla mukana rikkomassa rajoja ja olla usein mukana kovin miehisissä neuvottelupöydissä. Ja voi sitä riemua, kun neuvottelupöydän toiselle puolelle saakin naisen, se saa minut iloiseksi joka kerta. Meillä on työpaikalla tällä hetkellä kaksi loistavaa projektipäällikköä, naisia kumpikin, joita kannustan rohkeasti löytämään oman esimiesroolinsa ja sparraan ja autan minkä pystyn. Olen kannustanut myös kumpaakin käyttämään rohkeasti sitä mulkkukorttia (muistatteko tämän postauksen vuoden takaa?) tarvittaessa ja karistamaan liian kiltteyden. Kuten artikkelissakin haastateltava sanoo: ”pitää lopettaa olemasta kaikille kiva ja alkaa tehdä työtä ammattimaisesti”. Ja jos siitä saa vaikean naisen leiman, niin kannettaan sitä leimaa sitten ammattiylpeydellä, eikä välitetä mitä muut meistä ajattelevat.

cof

cof

Haluan kannustaa naisia rohkeasti hakeutumaan esimiestehtäviin, erityisesti IT-alalla, toiminhan siellä itsekin. Ja haluan myös olla auttamassa ja tukemassa siinä määrin kuin pystyn. Ja jos jonain päivänä voin olla roolimalli jollekin nuorelle (nais)esimiehen alulle, niin silloin olen todella onnellinen ja ylpeä tekemisistäni. Silloin on tehty asioita oikein.

Tällaisia ajatuksia minulla nousi eilen esille, kun pohdiskelin naistenpäivää ja omaa roolia (miehisessä) työelämässä. Ja kuvat ovat tietenkin kaikkea muuta kuin tekstiin sopivia, eli löytöjä puhelimen kätköistä.

Sinulle toivotan ihanaa viikonloppua.

 

Gluteenittomat suolaiset täytetyt letut

Marin_silmin-1330

Kuinka moni muu minun lisäksi lukee Yhteishyvän, Pirkan ja muiden lehtien mukana tulevia reseptilehtisiä? Lisäksi minä merkkaan noihin reseptilehtisiin erikseen mitä haluan testata ehdottomasti ja ruksin yli sellaiset mihin ei tarvitse palata ja revin lehtien sivuilta reseptejä talteen kokeiluita varten. Minusta se on mukavaa ajanvietettä ja kokeilen näiden lehtisten avulla usein uusia reseptejä, mitä ei tulisi muuten testattua. Olen näin löytänyt monia suosikkeja, joihin palaan kerta toisensa jälkeen.

Yksi tällainen uusi resepti, joka pomppasi silmilleni oli uusimman Pirkka -lehden mukana tullut Ranska -liite ja siinä ollut Galette resepti, eli suolaisten lettujen resepti. Itse resepti oli kuvitettu vielä niin houkuttelevasti ”löllömunalla”, joten pakkohan nuo galetet oli laittaa heti viime sunnuntaiaamuna testiin, kun kaikki ainesosat löytyivät kaapista. Ja kyllä olivat herkullisia, joten tämä resepti jää meillä ehdottomasti käyttöön. Sen lisäksi että itse ruoka on todella maukas, niin itse resepti on todella helppo ja nopea, lettutaikina valmistuu alle minuutissa ja täytteisiinkään ei tarvitse aikaa uhrata. Ainoa mikä vie pienen hetken on lettujen paistaminen, mutta kahdella pannulla sekin käy joutuisasti. Ja jos tekee kuten me, eli puolittaa reseptin taikinamäärän, jolloin saa 4 lettua, niin niiden paistamisessa ei kauan nokka tuhise.

Marin_silmin-1328

Marin_silmin-1332

Tässä resepti alkuperäisen ohjeen mukaan (minä siis puolitin taikinan, jolloin lettuja tuli 4):

Lettutaikina:

7,5 dl vettä
n. 4,5 dl tattarijauhoja
suolaa

Täytteet:

kinkkuviipaleita oman maun mukaan (ilmakuivattua kinkkua, tai esim. savustettua kinkkua jota itse käytin)
juustoraastetta
kananmunia
suola
pippuri
yrtit oman maun mukaan

Valmista taikina laittamalla veden joukkoon suola ja sekoita jauhot vesisuolaseokseen esim. kierrevispilällä, niin ettei jää paukkuja. Jauhoja sen verran että tulee sopivan paksua.

Paista letut paistinpannulla kummaltakin puolelta voissa. Kun käännät letun toisen puolen paistumaan, lisää letun päälle viipale kinkkua ja juustoraastetta kinkun päälle. Riko kananmuna keskelle ja käännä letun reunoja hieman täytteen päälle ja anna olla pannulla niin että kananmuna on omaan makuun sopivasti hyytynyt ja juustoraaste sulanut. Valmiin galetten päälle hieman suolaa ja pippuria ja itse lisäsin vielä persiljaa.

Ja tämähän on todella helppo täytteillä varioida mieleisekseen, vain oma mielikuvitus ja makuaisti rajana. Seuraavaksi minä ajattelin testata mozzarella-, tomaatti-, pesto-täytteistä lettua ja kana-avokado-feta lettua. Tuo lettu oli nimittäin niin helppo tehdä ja yllättävän maukas, eli uskon, että tämä on meillä jatkossa sellainen hätävararuoka.

Ja loppuun vielä se maukas lettu, jonka ulkonäkö olikin sitten kaikkea muuta kuin kuvauksellinen… Se oli puolison annos 😉 .

Marin_silmin-1337

Chanel spring-summer 2018 collection

Tällä viikolla tuli myyntiin Chanelin kevät ja kesä 2018 mallisto ja ensireaktioni oli kovasti hämmentynyt. Laitoin Chanel ryhmäämmekin muutaman kuvan näytille ja kävimme ryhmässä oikein antoisaa keskustelua tämän uuden malliston tiimoilta.

Minulle Chanel sekä muut luksusmerkit ovat merkinneet aina ennen kaikkea laatua. Laadukkaita materiaaleja; nahkaa, villaa, silkkiä, jotka kestävät aikaa, upeita kankaita ja priimaa ja huolellista käsityötä. Tarkoin harkittuja asioita ja pitkää ikää. Ei niinkään viimeisimpiä trendejä, vaan asioita jotka oikeasti kestävät aikaa ja säilyvät äidiltä tyttäreltä. Klassikkoja, joita voit pukea aina, olipa sen hetken muoti mitä tahansa.

Nyt uusimmassa mallistossa silmilleni hyppäsi vähän kaikessa läpinäkyvä ja värjätty muovi. Kyllä, luit oikein. Muovi. On muovisia paitoja, kenkiä, asusteita ja laukkuja, muovia joka lähtöön. Ehkä tällainen muovi on tällä hetkellä hyvinkin trendikästä, mutta olen melkein pöyristynyt siitä, että tällainen pitkänlinjan laadukas muotitalo tekee näin muovisen malliston. Yksi ryhmämme jäsen kirjoittikin osuvasti, että itse Coco kääntyisi haudassaan, jos saisi tietää mitä juuri nyt tuli myyntiin.

Lisäksi se, että itse materiaalivalinta hämmentää kovasti, niin ajankohta on mielestäni niin väärä kuin vain voi olla muovimallistolle. Jos tämä olisi ollut joku kasariajan trendivillitys, jolloin ihmiset eivät olleet vielä niin ympäristötietoisia, niin olisikin saattanut mennä tällaiselle kukkahattutädillekin läpi, mutta tänä päivänä kun saamme lukea kaikkialta miten meret hukkuvat muoviin ja kalat ovat täynnä muovijätettä niin sitten ilmestyy mallisto, joka on näin muovinen. Ei mene minun pienen pään ymmärrykseen, ei sitten mitenkään.

Uskon, että tämä mallisto tulee jakamaan mielipiteitä rajusti. Itse jätän koko malliston välistä, en halua omaan vaatehuoneeseeni mitään muovista, vaikka siinä olisi kuinka Chanelin logo. Luulen, että nämä muovituotteet ovat vielä melkoisen hintaviakin, ja kaupasta saa kyllä muovia aika paljon edullisemminkin. Ei jatkoon.

Mitä mieltä sinä olet Chanelin uusimmasta mallistosta? Pukisitko päällesi kuvissa näkyvät muovituotteet?

Kaikki kuvat chanel.com

Vituiksmän vai mänkö?

Marin_silmin-1257

Marin_silmin-1270

Marin_silmin-1298

Nimittäin viimeisin Vestiairen tilaukseni…

Muistatteko kun hetki sitten blogin puolella intoilin hopeasta? Noh, tämähän eteni sitten niin, että hopeapäissäni menin tilaamaan Vestiairesta ihan superihanan Chanelin, ja vielä edullisesti, jonka kuvauksessa luki, että laukku on hopea ja kuvissa laukku näytti hopealta. Olin jo suunnittelut, kuinka kirjoitan hopealle ylistävän postauksen #hupsistasaatana* -otsikolla, viitaten siihen että nyt sitten lipsahti. Mutta otsikko muuttuikin sitten hieman toisenlaiseksi, kuten näette, sillä hain laukun tänään postista ja se on kultainen! Itse nahka on kultaisen sävyinen ja metallit ovat kultaiset. Eli vituiksmän.

Tein heti kauppareissun aikana reklamaation Vestiairelle, johon sain n. 2 minuuttia sitten vastauksen, että eivät huoli laukkua takaisin ja jaadijaadijaa shaipaa. Kotiin tullessamme aloin mallailla laukkua ja puolisoni ihmetteli, että mikä ihmeen kultainen laukku, sehän on hopeinen. Hänkin näkee, että metallit on juu kultaiset, mutta muuten hänen silmään laukku on hopeinen. Kun menin eri  valoon laukun kanssa, niin hänkin näki, että laukku näyttääkin kultaiselta. Ja kun minä menin eri valoon, laukku näytti jo minunkin silmään hopealta. Ja valokuvissa, luonnonvalossa, laukku näyttää hopealta. Siis what?! Mikä ihmeen kameleonttilaukku. Eli mänkö sittenkään vituiks? Ei ehkä.

Marin_silmin-1310

Marin_silmin-1276

Olen täysin rakastunut laukkuun ja sen malliin ja erilaisuuteen. Vielä ette näe siitä kuvia, koska en rehellisyyden nimissä tiedä vielä mitä teen tuon kameleontin kanssa. Ainakin riitelen vielä jossain vaiheessa Vestiairen kanssa tuotteen kuvauksesta, ihan vaan siitä syystä, että se oli väärin. Mutta täytynee miettiä pidänkö kameleontin omissa kokoelmissani vai saako se etsiä itselleen uuden kodin… Sen aika näyttää.

 

Nyt näette kuitenkin kuvissa aivan ihanan, uudehkon Cosin silkkipaitani, jonka kanssa myös vituiksmän aluksi. Tuli väärä tuote silkkipaidan tilalle, palautin vanhan, tilasin uuden, heidän piti vähentää postikulut, mutta eivät vähentäneetkään ja sitä rataa… Onneksi paita on sentään super super super kiva. Väljän mallinen ja persuksen peittävä. Ehdottomasti ensi kesän ykkönen ja voin heittää vuosikymmeniä vanhan edellisen mustan silkkikauluspaidan jo pois. Se olikin jo vähän kulahtanut. Ja Lapponian sormuskin on super. Gondan naamio sormus kuuluu Lapponian Space sarjaan ja sopii kuin nyrkki silmään tällaiselle nörttitytölle.  Ja kuvatkin vähän vituiksmän, kun puoliso ei muistanut kuvata kokovartalokuvia ja suurimmassa osassa kuvia siristelen silmät ristissä kirkasta keliä kuin mikäkin känniläinen. Ehkäpä onkin jo viinilasin aika, niin pääsen pohtimaan että vituiksmän, vai mänkö.

Marin_silmin-1286

Marin_silmin-1324

*Joku saattaa muistaa vielä tuon hashtagin viimekesän Nizzan reissulta, kun vähän lipsahti shoppailun puolelle ystäväni kanssa.

Luonnonkosmetiikkaa Balmuirilta

Marin_silmin-0087-7

Marin_silmin-0084-5

Kuinka moni lukijoistani on tiennyt että Balmuirilla on myös kosmetiikkasarja? Ja että tuo kosmetiikkasarja on luonnonkosmetiikkaa?

Olen itse siis tiennyt, että heillä on kosmetiikkasarja ja että se on ollut markkinoilla ehkä parin vuoden ajan, mutta en ollut koskaan aikaisemmin tutustunut siihen sen syvemmin, joten en tosiaankaan tiennyt sen olevan luonnonkosmetiikkaa. Viime viikolla selailin Balmuirin verkkokauppaa ja päädyin katsomaan millaisia käsivoiteita heillä on myynnissä, omani kun oli juuri päässyt loppumaan. Yllätys olikin melkoinen, kun tajusin, että tuotteet ovat ecocert -sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Mutta toisaalta, mitä muuta voi odottaa brändiltä, joka ei tingi laadusta ja kaikki heidän tuotteet tehdään parhaista materiaaleista ja laadukkaasti?

Tuotteiden ainesosat ovat  pohjoisen peruja: karpaloa, tyrniä ja mustikkaa. Tilasin testiini käsivoiteen, vartalovoiteen ja suihkusaippuan ja jokaisesta tuotteesta on valittavissa eri tuoksu. Balmuirin verkkokaupassa oli valita kahdesta eri tuoksusta, ja halusin testata kummankin tuoksun. Ilmeisesti tuoksuja on kuitenkin neljää erilaista (myydään ainakin Stockan verkkokaupassa neljää eri tuoksua).  Tuoksuiksi valitsin käsivoiteelle Seaside tuoksun ja vartalotuotteille Meadow tuoksun.

Marin_silmin-0098-2

Marin_silmin-0093-3

Seaside tuoksu on sopivan unisex, sellainen merellisen metsäinen. Vähän katajainen tai mäntyinen, kuitenkin jotain merellistä vivahdetta, aivan huumaava tuoksu. Jollain tavalla tuoksusta tulee mieleeni puolisoni Tom Fordin eräs uudehko tuoksu (Tom Ford Noir Anthracite), jotain samaa niissä on. Itse käsivoide on sopivan täyteläinen, imeytyy nopeasti ja jättää kädet oikein pehmeiksi, samettisen tuntuiseksi. Käsien iho tuntuu hyvin kosteutetulta. Olen lätrännyt voidetta nyt töissä ja vähän väliä nuuskin käsieni metsäistä tuoksua.

Meadow tuoksu on taas enemmänkin kukkainen, sitruunaisella häivähdyksellä, ja on kerrassaan mielettömän ihana tuoksu. Oma suosikkini näistä kahdesta. Itse vartalovoide kosteutti hyvin kuivaa ihoani ja oli kuitenkin sopivan kevyt, joten imeytyi myös nopeasti. Iho jäi samettisenpehmeäksi. Tuotteessa on pellavansiemen- ja kehäkukkauutetta ja ruusuvettä.

Suihkusaippua oli ihanan runsasvaahtoista, miellyttävän tuoksuista ja hieman kosteuttavaakin jopa. Suihkusaippuan ja vartalovoiteen jälkeen oli kyllä niin hyväntuoksuinen ja -tuntuinen iho, ihan kuin olisi ollut jossain laadukkaassa vartalohoidossa. Almakin haisteli minua kovasti ja yritti nuolla rasvat sekä käsistä että jaloista.

Marin_silmin-0104-4

Marin_silmin-0101

Ja nuo Balmuirille tyypilliset tyylikkäät lahjapakkaukset missä tuotteet tulivat on kyllä joka kerta ihastelemisen arvoinen asia. Miten kauniit lahjapakkaukset ja rusetit, eihän niitä meinaa edes raaskia avata! Lisäksi kosmetiikkatuotteiden yksinkertaisen tyylikäs ulkoasu on jotain mitä kovasti ihastelin. Kauniit eleettömät valkoiset pakkaukset, jossa mustalla tarvittavat tekstit. Niin minun makuun.

Onko Balmuirin luonnonkosmetiikka sinulla jo käytössä? Mitä tykkäät tuotteista?