Ohhoh, se on jo maaliskuun viimeinen päivä. Huomenna aprillipäivä. Mihin alkuvuosi hujahti? Auton ratissa istuessa ilmeisesti. Minulla on niin huono omatunto, etten ole ennättänyt blogiin tänä vuonna juuri ollenkaan. Olisi niin paljon kerrottavaa, mutta haastavien aikataulujen takia on ollut pakko priorisoida. Lisäksi näemme tällä hetkellä puolisoni kanssa todella harvoin, niin kuvien ottaminen on vaikeaa, sillä hän toimii hovikuvaajanani.

Mutta kevät on siis ihan oikeasti täällä. Lunta on enää hyvin vähän, linnut laulavat kauniisti, aurinko lämmittää ja pian löytyvät jo ensimmäiset leskenlehdet. Maa herää horroksestaan ja antaa lupauksen kesästä. Kesä, sekin on jo ihan lähellä. Uskomatonta, miten aika rientää. Illat ovat jo valoisia ja kesäaikakin koitti tänään. Niin se elämä vaan menee eteenpäin, kun vaan itse muistaisi nauttia kiireestä huolimatta kaikesta ympärillä olevasta. Kevät on kyllä aina sellaista uuden alun aikaa, puhdistumista, uuden kasvua ja itsensä haastamista. Kuka olen ja mitä elämältäni haluan. Minulla nämä ajatukset ovat aina keväällä eniten mielen päällä. Elänkö sitä elämää mitä haluan elää? Tällä hetkellä voin onnellisesti vastata että kyllä. Vaikka arki on entistä hektisempää, niin nautin valtavasti niistä Savo viikoista, kun saan olla illat mökillä ja nauttia metsän rauhasta, halailla puita ja lenkkeillä ihan rauhassa ilman mitään häiriötekijöitä. Nauttia meidän kauniista luonnosta ja ihmetellä kaikkea sen erikoisuuksia, ihanuuksia ja yllätyksiäkin.

Tänä vuonna huomasin taas kevän tulon oman pääni sisällä siitä, että aloin himoita vihreää… Tämä on jo kolmas kevät putkeen, kun innostun vihreästä väristä ja näköjään vuosi vuodelta rohkaistun enemmän ja enemmän. Tällä kertaa valitsin itselleni vihreän mekon. Aika hurja valinta ihmiselle, joka pukeutuu 90% ajastaan mustaan. Mekko on löytö Aku&Ada putiikista Leppävirralta, ja sama mekko löytyy heidän verkkokaupastaan täältä. Merkki on minimum, joka oli itselle ainakin ihan vieras. Suosittelen mekkoa lämpimästi, aivan ihana malli. Ja vähän halusin särmää, joten heitin mekon päälle vielä Majen bikerliivin ja jalkaan Chanelin bikerbuutsit, niin oli enemmän omaan makuun oleva asu.

Kaulaan sipaisin Hermèsin Graff -twillyn. Olen taas innostunut noista kapeista twillyhuiveista näin kevään myötä, kun ovat niin kevyitä kaulaan sidottuna, ranteessa, kuin laukkujenkin koristeena. Itse asiassa vajaa kuukausi takaperin Hermèsin verkkokaupassa oli niiiiiiin ihania twillyjä myynnissä, että oli todellakin vaikea valita mitä haluaa, joten päädyin sitten ostamaan useamman, ja tämä näissä kuvissa oleva huivi on yksi niistä.

Mutta hei, kaikkein tärkein kysymys lopuksi: Mitä Sinulle kuuluu? Onko kevät tullut kuin varkain sinunkin arkeesi?