Kesän 2019 suosikkiasu?

Marin_silmin-4658

Marin_silmin-4687

Hello, täällä ollaan taas! Ja tällä kertaa tästä lähtien vähän tasaisemmin, sillä tällä viikolla minun hullunmylly alkuvuosi tuli päätökseensä. Viimeinen 2000 kilometrin viikko tuli ajettua ja nyt on aika hengähtää ennen kesäloman alkua. Ihanaa, kun jää vähän aikaa muuhunkin kuin ”suhaamiseen”.

Tiivistän teille vielä toukokuun omaan postaukseensa ja kommentoin vähän alkuvuotta muutenkin, mutta teen sen vasta huomenna tai tiistaina, sillä nyt en vielä halua palata noihin asioihin, kun olen tämän loppuviikon vetänyt vain happea. Nyt on kevyempien asioiden aika, kuten kesävaatteiden.

Marin_silmin-4679

Marin_silmin-4666

Marin_silmin-4662

Kuvissa näette minun tulevan kesän suosikkiasun. Vilnasta joulukuusta ostettu paikallisen muotimerkin t-paita ja nuo maailman pehmoisimmat housut Monkista. En tiedä kuinka monelle Monki on tuttu merkki, mutta minulle se ei entuudestaan ollut. Tai oli se sillä tavalla, että mielsin sen sellaiseksi ”teinikaupaksi”, kuten nuo muutkin vähän vastaavat merkit (bikbok, gina tricot jne.) enkä ollut koskaan edes liikkeessä käynyt. Ja itse asiassa en ole kyllä vieläkään käynyt. Bongasin nimittäin nuo housut siten, että eräänä toukokuisena iltana mökillä ollessani työreissun yhteydessä selasin puhelimessani fb feediäni ja näytölle pamahti Monkin mainos, jossa oli sellainen hervoton vihreäkuvioinen ”teltta”. Teltalla tarkoitan siis sellaista isoa kaftaania, mitä voi kesällä käyttää, jos nyt saadaan oikein lämmin kesä. Uteliaisuuteni heräsi ja klikkasin ko. tuotetta ja sitten päädyin selaamaan myös housuja ja heti ensimmäiset housut jotka näin, olivat jotkut ”ultrasoft trousers” ja eihän tällainen ”pehmeään elämään” tottunut ihminen muuta voinut tehdä kuin ostaa ne housut. Ostin myös sen vihreäkuvioisen teltan. Se oikeasti on kuin puolijoukkueteltta, niin iso se on. Mahtuu syödä kesällä makkaraa, eikä muuten kiristä mistään. Mutta nämä housut, ne oikeasti ovat ultrasoftit, niin pehmoiset ja mikä parasta, niissä on kuminauhavyötärö, niin ei näin vatsasta leikeltyä ihmistäkään purista eikä ahdista. Ja koska Suomen kesä on yllättävä, niin Balen nahkarotsi niskaan, niin ei tule kylmä ja Chanelin tohvelit jalkaan ja puolisoltani lainatut LV:n aurinkolasit (nämä oli ne ostamani, jotka siirtyivät puolisolleni ja jotka nyt ovat yhteisomistuksessa). Ja siinä se on, kesän 2019 suosikkiasu.

Marin_silmin-4690

Marin_silmin-4677

Juu, ja tukka lyheni toukokuussa, jos joku miettii, että vähän näyttää daami erilaiselta. Kyllä se siitä vielä kesän mittaan lisääkin lyhenee. Tykkään tosi paljon, mutta aamuisin jännittää katsoa peiliin, kun ei koskaan tiedä onko koko kampaus pystyssä, sivussa vai tanassa.

Kuka muu muuten rakastaa syreeneja? Oli pakko ottaa kuvat syreenipensaan edessä, sillä rakastan noita alkukesän kukkia. Syreenin tuoksu on niin ihana. Tulee aina lapsuus mieleen niistä, sillä äitini kanssa keräsimme aina pihastamme syreenin oksia sisälle maljakkoon.

Mukavaa sunnuntaita sinulle. Tästä lähtien blogi päivittyy hieman useammin.

Maailman ihanin löytö ystävän kaapista

Marin_silmin-4571

Marin_silmin-4542

Olin lauantaina myyjänä pop-up kirppiksellä, jonka Minun/Minin naiset järjestivät. Ja jälleen kerran kävi klassiset… Tiedättehän, menette myyjäksi kirppikselle ja huomaatte ostavanne tavaraa itsellenne ennen kuin edes koko kirppistapahtuma alkaa… Noh, niin minulle taas kävi. Tein niin ihania löytöjä ystäväni kaappien kätköistä, että vieläkin ihan hymyilyttää. Jestas miten hyvä tuuri. Muutama tuote, joita jäin miettimään, lähti sitten toisten kirppisvierailijoiden matkaan ja ihan hyvä niin. Ja kyllä minä loppujen lopuksi myin rutkasti enemmän kuin mitä ostin. Onneksi. Vähän olisi nolottanut viedä kotiin enemmän tavaraa, kuin mitä oli lähtiessä.

Jotenkin nykyään tuollaisista huikeista second hand löydöistä tulee paljon parempi mieli, kuin uusista vastaavista. Se, että löytää jonkun ihan huikean jutun, usein vielä edulliseen hintaan (alkuperäisestä hinnasta), niin saa ainakin tällaisen Sulo Vilen -tyyppisen ihmisen riehaantumaan.

Marin_silmin-4548

takki Hàlo / mekko second hand (ei tietoa merkistä) / kaulahuivi Samsoe&Samsoe / buutsit Chanel / laukku Balenciaga

Marin_silmin-4565

Ja se maailman paras löytö on siis tämä kuvissa näkyvä mekko, joka on nerokkaasti tuollainen musta/läpinäkyvä pystyraitainen ”huitula”. Ihan mahtava vaatekappale. Sitä voi stailata niiiiiiiiin monella eri tavalla. Testasin sitä myös sen edellisessä postauksessa nähdyn vihreän mekon päälle ja sekin kombo toimi hyvin yhteen. Vahva veikkaus, että ensi kesän suosikkivaatekappale on nyt löytynyt. Pakkaan mekon mukaan myös viikonloppumatkalle. Menen Helsinkiin viikonlopuksi SuomiLOVE livekeikalle… APUA! Olen hillitön SuomiLOVE fani, mutta en voi katsoa jaksoakaan itkemättä aivan valtoimenaan, joten saa nähdä miten kovasti itken livekeikan aikana… Lisäksi varattiin ystäväni kanssa alkuiltaan Grönistä pöytä ja päästään herkuttelemaan heidän menunsa läpi ja sunnuntaina mennään vielä katsomaan Dumbo. Eli itkemistä aika paljon luvassa, sillä herkistyn usein hyvästä ruuasta (tiedän, olen outo!) ja varsinkin Dumboa katsoessa itken aina, se on lapsuuteni ikisuosikki elokuva. Itkettää jo tätä kirjoittaessa…

Marin_silmin-4568

Marin_silmin-4573

Mutta nyt lopetan tämän itkuvirren ja siirryn katsomaan Leaving Neverland dokkaria.

 

Kevättä mekossa

Marin_silmin-4429

Marin_silmin-4463

Ohhoh, se on jo maaliskuun viimeinen päivä. Huomenna aprillipäivä. Mihin alkuvuosi hujahti? Auton ratissa istuessa ilmeisesti. Minulla on niin huono omatunto, etten ole ennättänyt blogiin tänä vuonna juuri ollenkaan. Olisi niin paljon kerrottavaa, mutta haastavien aikataulujen takia on ollut pakko priorisoida. Lisäksi näemme tällä hetkellä puolisoni kanssa todella harvoin, niin kuvien ottaminen on vaikeaa, sillä hän toimii hovikuvaajanani.

Mutta kevät on siis ihan oikeasti täällä. Lunta on enää hyvin vähän, linnut laulavat kauniisti, aurinko lämmittää ja pian löytyvät jo ensimmäiset leskenlehdet. Maa herää horroksestaan ja antaa lupauksen kesästä. Kesä, sekin on jo ihan lähellä. Uskomatonta, miten aika rientää. Illat ovat jo valoisia ja kesäaikakin koitti tänään. Niin se elämä vaan menee eteenpäin, kun vaan itse muistaisi nauttia kiireestä huolimatta kaikesta ympärillä olevasta. Kevät on kyllä aina sellaista uuden alun aikaa, puhdistumista, uuden kasvua ja itsensä haastamista. Kuka olen ja mitä elämältäni haluan. Minulla nämä ajatukset ovat aina keväällä eniten mielen päällä. Elänkö sitä elämää mitä haluan elää? Tällä hetkellä voin onnellisesti vastata että kyllä. Vaikka arki on entistä hektisempää, niin nautin valtavasti niistä Savo viikoista, kun saan olla illat mökillä ja nauttia metsän rauhasta, halailla puita ja lenkkeillä ihan rauhassa ilman mitään häiriötekijöitä. Nauttia meidän kauniista luonnosta ja ihmetellä kaikkea sen erikoisuuksia, ihanuuksia ja yllätyksiäkin.

Marin_silmin-4454

Marin_silmin-4477

Marin_silmin-4440

Tänä vuonna huomasin taas kevän tulon oman pääni sisällä siitä, että aloin himoita vihreää… Tämä on jo kolmas kevät putkeen, kun innostun vihreästä väristä ja näköjään vuosi vuodelta rohkaistun enemmän ja enemmän. Tällä kertaa valitsin itselleni vihreän mekon. Aika hurja valinta ihmiselle, joka pukeutuu 90% ajastaan mustaan. Mekko on löytö Aku&Ada putiikista Leppävirralta, ja sama mekko löytyy heidän verkkokaupastaan täältä. Merkki on minimum, joka oli itselle ainakin ihan vieras. Suosittelen mekkoa lämpimästi, aivan ihana malli. Ja vähän halusin särmää, joten heitin mekon päälle vielä Majen bikerliivin ja jalkaan Chanelin bikerbuutsit, niin oli enemmän omaan makuun oleva asu.

Kaulaan sipaisin Hermèsin Graff -twillyn. Olen taas innostunut noista kapeista twillyhuiveista näin kevään myötä, kun ovat niin kevyitä kaulaan sidottuna, ranteessa, kuin laukkujenkin koristeena. Itse asiassa vajaa kuukausi takaperin Hermèsin verkkokaupassa oli niiiiiiin ihania twillyjä myynnissä, että oli todellakin vaikea valita mitä haluaa, joten päädyin sitten ostamaan useamman, ja tämä näissä kuvissa oleva huivi on yksi niistä.

Marin_silmin-4444

Marin_silmin-4466

Mutta hei, kaikkein tärkein kysymys lopuksi: Mitä Sinulle kuuluu? Onko kevät tullut kuin varkain sinunkin arkeesi?

 

 

Kolme uutta asiaa

Marin_silmin-4340

Marin_silmin-4376

Marin_silmin-4394

Tässä postauksessa on periaatteessa kolme uutta asiaa, jotka eivät ole blogissa vielä näkyneet. Ensimmäisenä mainittakoon tuo hauska ja upean vihreän värinen Iittala X Issey Miyake kangaskassi, josta on tullut kyllä arjen suosikki tavaroiden roudaamiseen. Kangas on laadukasta, paksuhkoa ja kestävää ja nahkainen strap on tosi jämäkkä. Kassin muotokieli on todella kaunis. Jos siis etsit laadukasta, käyttöä ja katseen kestävää kangaskassia, voin lämmöllä suositella näitä Iittala X Issey Miyake -kasseja.

Toinen uusi asia, mikä itse asiassa ei nyt ole niiiin uusi enää oikeasti, on tuo ruohonvihreä Zadig & Voltairen merinovillaneule. Ostin neuleen silloin viime Kööpenhaminan reissulla, kun puolisoni kanssa kävimme siellä pidennetyn viikonlopun lorvimassa. Ihastuin ja suorastaan hullaannuin neuleen kirkkaan vihreästä sävystä, joka sopi ihon sävyyni loistavasti. Merkki oli ennestään merkkinä tuttu, mutta käyttökokemusta ei ollut ollut merkin tuotteista. Hintalappu kirpaisi, neule ei ollut edullinen, joten oletin saavani laatua joka kestää. Oletin väärin. Neule nyppyyntyi heti aivan järkyttävän epäsiistiin kuntoon. Tiedän toki, että nyppyyntyminen on villavaatteille ominaista ja huollan vaatteitani hyvin ja säännöllisesti, mutta tuon paidan osalta olen ollut todella pettynyt. Tuntuu ettei sitä mikään pelasta, joten olen ottanut sen tuollaiseen ”puoli-siistiin vapaakäyttöön”, eli kauppareissuille takin alle… Jatkossa jätän kyllä merkin tuotteet omalta osaltani ostamatta.

Marin_silmin-4392

Marin_silmin-4352

Marin_silmin-4372

Huurre neuletakki Hálo from North / neule Zadig & Voltaire / Nahkahousut Massimo Dutti / kassi Iittala X Issey Miyake / tennarit Chanel

Ja kolmas uusi asia onkin sitten oikeasti ihan uusi, hiukset nimittäin. Varmasti moni heikompisilmäisempikin yksilö huomaa, että tukka läks. Ja niinhän se läks. Päätös kypsyi viime vuoden lopulla, kun kyllästyin siihen pitkään luuhakkeeseen ja siitä lähtien olenkin odottanut kampaaja-aikaani, joka oli tällä viikolla. Ja suunnitelmissa on, että kesää kohti se lyhenee entisestään.

Sain muutaman päivittelyn, että miten raaskin leikata hiukseni, kun ne oli niin pitkät. Itse ajattelen niin, että kasvava luonnonvarahan tuo on, äkkiäkös ne kasvattaa takaisin jos siltä alkaa tuntua. Olen kuitenkin elämästäni ollut valtaosan lyhythiuksinen ja viimeiset vajaat 7 vuotta ollut vasta pitkähiuksinen, joten ei tuntunut missään päästä niistä eroon. Itse asiassa tunnen itseni enemmän minäksi kuin vuosiin. Jotenkin sopi juuri tähän vuoden alkuun pätkäistä tukka, kun elämässä on muutenkin niin paljon uutta ja muutosta päivätyön puitteissa ja harrastusten parissa. Aikaa aikaansa kutakin.

Ainoa asia nyt vaan lyhyttukkaisena oli se, että joutui ostamaan kaikenmaailman tököttejä, joilla laittaa hiuksiaan. Suolasuihketta kipaisin hakemassa tänään ja sitten kampaajalta ostin sellaista suihkutettavaa geeliä/hiuslakkaa, jolla on helppo muotoilla hiuksia vaikka pitkin päivää. Nyt täytyy oikeasti ryhdistäytyä hiusten laiton suhteen.

Marin_silmin-4361

Marin_silmin-4390

Huomenna tuleekin postaus Hermès Twilly huivien käytöstä ranteessa ”lettimuodossa”. Eli jos huivien monikäyttö kiinnostaa, niin muista lukea postaus myös huomenna. Nyt jatkan kolumnini muokkausta, joka ilmestyy ensi tiistaina Vaasa Insiderissa ja aiheena mikäpäs muukaan kuin Nuorkauppakamaritoiminta. Ja sen jälkeen Modern Familyn 9 tuotantokausi. Aika bueno päivä.

Päiväretkellä Jeppiksessä

marin_silmin-4145

marin_silmin-4149

Kävimme puolisoni kanssa päiväretkellä Jeppiksessä, eli Pietarsaaressa. Minusta tuo Pietarsaaren kutsumanimi, Jeppis, on vähän hassu, enkä osaa oikein hahmottaa miten se on muotoutunut käyttöön, koska ei se mielestäni ruotsinkielisestä versiostakaan taivu, eli Jakobstad. Mutta sieltäpä se kai juuri onkin taipunut Jeppis muotoon ja käyttöön ja mikäs siinä, rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Pietarsaaren keskusta on kyllä todella viihtyisä ja elinvoimainen. Niin pieneksi kaupungiksi voisi luulla että keskusta on näivettynyt, mutta vielä mitä, on kivoja kahviloita, vaateliikkeitä ja vaikka mitä. Olen joka kerta Pietarsaaressa käydessäni ihastellut myös kaupungin rakennuksia ja arkkitehtuuria. Myös vanha puutalo-alue, Skata, on kaunis ja vierailun arvoinen. Itse asiassa yrityksemme teki Skatan alueesta mobiilisovelluksen turistien (ja toki myös paikallisten) käyttöön ja kävin viime syksynä kävelemässä tuon reitin ja se on kyllä todella mielenkiintoinen ja mikä määrä tietoa alueen ja rakennusten historiasta. Suosittelen lämmöllä kiertämään reitin appin kanssa esim. ensi kesänä. Asukuvat on otettu vanhan tupakkatehtaan edessä ja kaariholvin alta pääsee kulkemaan Skatan alueelle. Ja sellainen knoppitieto vielä tähän väliin, että burgeriketju Friends&Brgrs on lähtenyt käyntiin juurikin Pietarsaaresta ja ei ole tuon ketjun voittanutta mitä tulee burgereihin. Kaikki valmistetaan käsityönä ja myös gluteenittomat burgerit ovat laadukkaasti tehtyjä ja ah, niin maukkaita. Umami -burger, kokeile ja koukutu!

marin_silmin-4138

marin_silmin-4148

marin_silmin-4137

Ja mitä tulee työjuttuihin, niin olen parasta aikaa pakkaamassa kimpsujani kasaan ja lähden ajelemaan kohti Savoa. Meillä nimittäin aukeaa uusi toimisto Savoon ja ensi viikolla tulee kalusteet paikan päälle ja on varattu jo useita palavereja ja tapahtumia paikallisen vetäjän kanssa. Virallisesti sitten helmikuun alusta starttaamme, vaikkakin jo ensi viikosta lähtien alkaa tapahtua, jännää. Eniten ehkä jännittää, että minkälaisia sisarusvääntöjä saammekaan aikaiseksi, sillä toimiston vetäjäksi ryhtyy isoveljeni ja hän ryhtyy alaisekseni. Onneksi olemme kumpikin helppoja persoonia 😉 . Jatkossa tulen siis jakamaan työaikaani kahden kaupungin kesken ja välimatkaa niillä on mukavat 400 km ja siihen päälle Nuorkauppakamari -tehtävät. Mielenkiintoisen vauhdikas ja toimelias vuosi tulossa. Vierivä kivi ei sammaloidu, eikös sitä niin sanota.

Niin, ja asu. Peruskauraa, mutta tunnustettakoon, että en edes muista milloin viimeksi olisi Chanelit keikkuneet olalla, ihan piti tonkia vaatehuoneesta mustia laatikoita esille, ja miettiä, että missä minun lemppari-Boy olikaan. Ja löytyihän se pienen tonkimisen myötä. Kuvissa näkyvä vaaleanharmaa collegemekko on kyllä yksi suursuosikki, niin lämmin, väljä ja pehmeä, ettei sen voittanutta. Se on Makia -merkiltä ja löytö Aku&Adan alesta. Savon toimistossa onkin se hyvä puoli, että pääsee useammin Aku&Adassa vierailemaan ihan paikan päällä, siellä on kiva valikoima vaatteita.

marin_silmin-4160

collegemekko Makia / nahkahousut By Malene Birger / laukku, huivi ja buutsit Chanel / takki Hettemarks

marin_silmin-4169

Ihanaa pakkassunnuntaita!