Vihreävoittoinen kesäasu ja höpötystä

_DSC2956

_DSC2942 (2)

Laitetaan eetteriin oikein kunnon kesäasu. Viime vuoden viidakkopöksyjen kruunaamana. Nyt ihan paleltaa kun katsoo näitä kuvia, sillä viime viikon kesähepenet ovat vaihtuneet huppariin ja yksisarvisyöhousuihin (se ei ole täällä saaressa niin justiinsa!). Ja arkikin alkoi tänään, torikahveilla, toimistolla käynnillä ja sähköpostin perkaamisella. Aikamoinen savotta,  sanoisin.

Huomenna aloitan tetriksen pelaamisen autossa, eli alan pakata autoa kotimatkaa varten ja keskiviikkona karavaani lähtee kotia kohti. Haikeus repii jo rinnassa ja olen jo hieman surullinen siitä, että joudun jättämään upeat ja erittäin hyvin menestyneet kesäkukkani ja valtavan yrttiviljelmäni oman onnensa nojaan. Viime vuonna kirjoitinkin siitä, miten vaikeaa lähteminen välillä on. Onneksi en ottanut tänä kesänä niitä kesäkanoja, koska sitten minua ei saisi millään maalta pois eikä palauttamaan niitä kanoja. Enkä usko, että naapurit olisivat innoissaan, jos roudaisin normaalin kanalaumamme mukana ihan oikeitakin kanoja kotkottamaan parvekkeellemme. Siinä voisi naapurisopu olla vähän koetuksella. Saakohan kanoja edes oikeasti parvekkeelle ottaakaan… Ei varmastikaan, olisihan se jo eläinrääkkäystä.

_DSC2930

_DSC2937 (2)

Asukuvat otettiin viime viikolla Tallinnassa, kun minulla oli spa -päivä. Suosittelen lämmöllä Swissotel -hotellin spata Tallinnan puolella. Otin sieltä dayspa -paketin päiväksi ja nautin kolmen ruokalajin lounaan, hieronnan, kasvohoidon, saunoin (ihana höyrysauna!) ja extrana otin vielä jalkahoidon. Koko lysti maksoi alle 150 euroa. Ja nautin joka sekuntista, vaikka alkuun vähän säikähdin hierojani napakkasormisuutta, mutta teki kyllä erittäin hyvää väsyneille lihaksille. Hotelli itsessään oli myös kaunis ja viihtyisän oloinen. Ja tein lupauksen itselleni, että jatkossa aion myös käydä Suomessa säännöllisesti hieronnassa ja kasvohoidossa, koska oma hyvinvointi on oikeasti tärkeää. Pelkkä kaksi kertaa vuodessa loman yhteydessä itsensä huoltaminen ei oikein kanna koko vuotta. Josta tulikin mieleeni, että pitäisiköhän sitä vaikka varata kampaaja taas pitkästä aikaa. Olen onnettoman huono nyt lyhyen tukan kanssa varaamaan aikaa, kun en vaan muista ja sitten ollaankin jo mallia harakanpesä ja ei oikein hermo kestä enää siinä vaiheessa yrittää saada tukkaa ojoon. Nyt vaan pitää löytää hyvät hierojat ja kauneushoitolat sekä Savosta että Vaasasta (Vaasan osalta Kikas on kyllä valintani kauneushoitolan osalta!), ettei tyssää ainakaan siihen, etteikö voisi käydä kahdella eri paikkakunnalla.

Tällä viikolla aukeaakin Vaasassa uusi ravintola, Hejm, uuteen Fiskets husiin. Saimme naisporukalla lauantaille pöytävarauksen, joten helan går vaan lauantaille! Silloin herkutellaan, nam. Ja nyt minä alan herkutella eilen tekemillämme kalapihveillä ja uusilla potuilla. Kalapihvit onnistuivat erinomaisesti ja isänikin kommentoi, että olipas erinomaisia pihvejä, kuin vein maistettavaksi hänellekin niitä. Kyllä puolisoni taitaa hyvin kalaruuat, kymmenen pistettä ja kuhamerkki hänelle. Voisinkin kysyä häneltä reseptin niihin. Ainakin kalat menivät lihamyllyn läpi ja taikinaan tuli tilliä, ruohosipulia, kananmunaa ja ihan pikkuisen maissijauhoja ja mausteita.

_DSC2946 (2)

_DSC2953

Seuraavan kerran kuullaankin sitten Vaasan päästä. Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

Kaksi second hand suosikkia ja uudet aurinkolasit

_DSC2986

_DSC2968

Nyt alkaa loma olla pikkuhiljaa loppusuoralla ja Tallinnan reissukin on jo käyty. Olin Tallinnan puolella ruuan perässä + spassa ja puoliso heitti samalla työreissun siellä päässä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Viime Tallinnan reissusta olikin ollut jo hetki aikaa ja paljon oli tullut taas uutta kivaa ja vanhat suosikit edelleen elossa. Rotermannin kortteli oli uudistunut todella paljon ja sinne oli tullut paljon uusia ravintoloita ja baareja lisää ja tehty kyllä todella viihtyisäksi. Suosittelen lämmöllä käymään siellä. Rotermann korttelissa on lisäksi suosikkiliikkeeni, Tallinn design house, jossa myydään paikallista designia ja tällä kertaa ostin kotiin erään julisteen (siitä voisikin tehdä oman postauksensa) ja nahkaisen pouchin. Täytyy sanoa, että alue raffin ulkonäkönsä ja viihtyisyytensä ansiosta meni kyllä Telliskiven kanssa suosikeiksini Tallinnassa. Postauksen asukuvat ovat otettu Rotermannin alueelta.

Lisäksi uusi ostos, joka kuvissakin näkyy, on nuo ihan mielettömät aurinkolasit. Merkin pop-up myymälä oli hotellissamme Tallinnassa ja samaa merkkiä myytiin myös Telliskiven putiikeissa (en nyt enää muista että missä niistä). Kyseessä on supernormal merkki, joka on liettualainen. Ihan huikeita aurinkolaseja, kohtuuhinnalla ja vielä vuoden takuu. En voinut jättää näitä ostamatta, sillä ihastuin niiden muotokieleen ikihyviksi. Eikä varmasti tule ihan heti toisia samanlaisia vastaan.

_DSC2980

_DSC2972

Tämä kuvissa näkyvä asu oli päälläni kun kävimme Tai Bohissa (suosikkini Tallinnassa!) syömässä torstai-iltana ja siitä tuli kyllä heittämällä suosikkiasuni pitkään aikaan. Kyllä musta vaan toimii aina, varsinkin kerrostettuna. Tuo musta läpikuultava mekko on ystäväni vaatehuoneesta oleva löytö ja olen ikuisesti kiitollinen hänelle, että hän laittoi sen kiertoon, että sain sen. Mekon merkkiä en tiedä, koska laput on leikattu irti. Se on näkynyt blogin puolella kerran aikaisemminkin, tässä postauksessa. Tallinnan päässä ei ollut ihan niin lämmin kuin mitä Suomessa oli samaan aikaan, joten tuo kombo toimi erinomaisesti viilenevässä illassa vaikka eihän tuollainen läpikuultava huitulakangas kyllä paljon lämmitä. Jaksan fanittaa tuota mekkoa, koska sen saa stailattua niiiiin monilla eri tavoilla, mutta kuten jo äsken totesinkin, tämä synkkä kombo meni listallani ensimmäiseksi. Mekon alle Filippa K:n silkkipöksyt (edellisissä parissa postauksessa näkyneet) ja Agent Provocateurin bikiniyläosa, Chanelin laukku, kello ja korut ja toinen mieletön second hand löytö, eli nuo Chanelin kesäkengät. Ne on kyllä aivan  ihanat jalassa ja todella tukevat. Joskus sitä vaan löytää ne parhaimmat jutut toisten kaapeista ja niistä tulee itselle ne kaikkein suurimmat ja tärkeimmät aarteet.

_DSC2995

_DSC2978

Ensi viikolla minulla koittaakin paluu arkeen ja paluu Pohjanmaalle. Olen oikeastaan koko kesä- ja heinäkuun ollut Savossa ja tytöt myös, joten ensi viikolla voi olla tytöille pientä shokkihoitoa luvassa, kun odottaa meidän kerrostalokoti eikä voikaan enää vapaana juoksennella ympäriinsä. Saattaa se itsellekin olla shokkihoitoa toimistolle meno, mutta eiköhän se arki nopeasti löydä uomaansa. Ainakin toivottavasti, sillä taas alkaa erittäin menevä arki ja jos kalenteria vilkaisin oikein, ei tälle vuodelle kovin montaa vapaahetkeä tai vapaata viikonloppua enää löydy. #joululomaaodotellessa

Odotan kyllä innolla kotiinpaluuta ja arkea. Loma on ollut ihana, mutta kaipaan jo vähän vilinää ja vilskettä ympärille ja sitä tulee kyllä riittämään. Lisäksi kaipaan ihan vaan kotia ja kotona oloa, sillä en ole siellä tänä vuonna juurikaan ollut, joskaan ihan hirveästi en tule siellä nytkään olemaan, mutta jos edes hetkeksi pääsisi käymään ja katsomaan miltä meillä kotona oikein näytti.

Vieläkö sinä lomailet vai oletko jo takaisin arjen tiimellyksessä?

Aurinkoisen päivän synkkyyttä

Marinsilmin_Chanel1

Marinsilmin_Chanel

Lämpöä, paahtava auringonpaiste ja ihana valkoinen puuvillainen mekko? Tai vaihtoehtoisesti pyöräilyshortsit ja valkoinen kauluspaita? Hell no! Kännissäkö ne noita trendivillityksiä keksivät?!

Paahteinen aurinko tai ei, niin taattua omintakeista tummanpuhuvaa tyyliä luvassa taas. Mustaa. Mitä mustempaa, sen parempaa. Teeppari oli pikaostos Varkauden H&M:n miesten osastolta kesän alussa kun oli työreissu edessä ja edeltäjänsä, noin 10 vuotta vanha vastaava miesten osaston v-aukkoinen teeppari tuli tiensä päähän, kului puhki. Ei auttanut kun lampsia ostoksille ja toivottavasti tämä 4,90 euron ostos palvelee yhtä monta vuotta kuin edeltäjänsä. Miesten t-paitaan yhdistetään lähes yhtä vanhat silkkipöksyt (vielä ilman reikiä!) ja tämän kesän Chanelin alelöytö, eli nuo varvaslipokkaat ja paahteisen päivän kesäasu on valmis.

En tänä vuonna saanut aikataulullisesti järjestymään Chanelin aleihin käyntiä Nizzaan, joten hoidin etänä aleostokseni ja vastaanotin tavarat sitten isäni kodin osoitteeseen. Hoitui helposti niinkin ja nämä kengät ovat kyllä aivan ihanat. Jotenkin aivan minun tyyliset, varmasti nuo metallihihnayksityiskohdat tekevät niistä niin omanoloiset. Myös erittäin hyvät jalassa, mitä tuollaiset varvaslipokkaat eivät kyllä aina ole. Olen muuten kerran ähmäpäissäni kävellyt New Yorkissa Manhattanin eteläkärjestä varvaslipokkaissa yli 30 asteen helteessä Central Parkiin. Vain siitä syystä että puolisoni sanoi etten kuitenkaan jaksa. Jaksoin.

Marinsilmin_Chanel5

Marinsilmin_Chanel4

Havahduin tänä aamuna mökillä siihen, että olen ollut mökillä aikalailla 6 viikkoa nyt putkeen. Toki, välillä olen kyllä ollut Helsingissä jne. mutta asustellut kesän aikana muuten mökillä 6 viikkoa pääsääntöisesti. Se on melkoinen saavutus naiselle, joka vielä vajaa viisi vuotta sitten ei suostunut olemaan saaren puolella kokonaista viikonloppua. Tällä hetkellä taas mietin, että onko täältä pakko lähteä, palata Pohjanmaalle ja arkeen vai voisinko jotenkin järjestää aikataulujani niin, että voisin olla vielä joitain viikkoja mökkierakkona. Valitettavasti se ei kuitenkaan onnistu, sillä arki odottaa jo kulman takana ja kiireiset ja menevät aikataulut sen myötä. Mutta tämä viikko lomaillaan vielä ja itse asiassa ylihuomenna ollaankin jo Tallinnan puolella. Ihanaa päästä herkuttelemaan Tai Bohiin… Odotan niiiiiiiiin innolla.

Marinsilmin_Chanel6

Marinsilmin_Chanel3

Mutta ei ihan vielä murehdita huomisen murheita ja kiireitä, vaan keskitytään elämään hetkessä, tässä ja nyt, ja nautitaan. Kyllä se arki vielä koittaa, hötkyilemättäkin.

Mitäs tykkäät uusista varvassandaaleistani?

Farkkupaitainen tyttö

Marinsilmin_Varkaus3

Marinsilmin_Varkaus4

No jaa, en tiedä voiko tämän ikäistä daamia enää tytöksi sanoa, mutta kun päässä soi Dingon nahkatakkinen tyttö, niin se oli helppo kääntää farkkupaitaiseksi tytöksi eilisen asun mukaan. Ja siitä tuli sitten ihan kelpo otsikko.

Tuo 2017 Damista ostettu farkkupaita on todellakin ollut loisto-ostos, vaikka sitä silloin vähän tuumailin, että kuinkahan sen kanssa käy. Pidän sitä todella paljon. Piti oikein täältä blogista tarkistaa että milloin se on ostettu, minä vuonna siis, kun muisti vähän pätki. Jotenkin aika juoksee kuin sadanmetrin pikajuoksija nykyään, ettei tahdo saada kiinni hetkiä, että minä vuonna ne ovat tapahtuneet. Siitä syystä tämä blogi on kyllä hyvä, kun voi tarkistaa asioita, kun omaan muistiin ei voi luottaa. Ja löysin ainakin 4 asua blogistakin, jossa tämä farkkupaita on päällä: 1, 2, 3 ja 4.

Farkkupaita on siis tullut jäädäkseen ja taas olin eilen kuin äitini kopio. Olen ennenkin blogissani maininnut että äitini tykkäsi käyttää farkkupaitaa eri tavoin ja muistan monet kerrat kesäisin, kun hänellä oli farkkupaita joko kiinni tai bleiserimäisesti auki (ja toppi alla!) ja alaosana jotkut vaaleat khakin väriset housut, tai shortsit. Minulta ei vaaleita housuja löydy, enkä omista shortseja, mutta nuo Filippa K:n silkkihousut ovat rakkaimmat kesähousuni. Ne ovat olleet minulle muistaakseni vuodesta 2011. Niitä on pitänyt vuosien varrella kavennuttaa ompelijalla, kun olivatkin yhtäkkiä niin isot, etteivät jalassa kestäneet ja onneksi ne vieläkin mahtuu. Tosin, olen alkanut huomata tässä hiljattain, että jotain kummallista on tapahtunut. Pesukoneemme taitaa olla menossa rikki, sillä jostain syystä vaatteeni ovat alkaneet pienentyä. Tai sitten minä vaan viihdyn liikaa ruokapöydän äärellä. Luulen, että jälkimmäinen on se syy. Vielä kun entinen aktiiviliikkuja omaa saman ruokahalun kuin ennenkin, mutta on nykyään aktiivinen sohvaperuna, niin ihmekös tuo, jos vähän vaatteet kinnaa. Ehkä tarttis tehdä jotain, kun vaan löytyisi sellainen urheilulaji, mikä ei tuottaisi kipua ja mitä voisin harrastaa. Sen pitäisi olla kohtuullisen lempeää noiden sisuskalujen ja operaatioiden jälkeen, mutta kuitenkin sellaista että voisin harrastaa sitä paikkakuntariippumattomasti, sillä arjessa paikkakunnat vaihtuu nopeammin kuin sukat. Kävely ja pyöräily ovat olleet lajeina ihan jees, mutta niiiiiiiin tylsiä (paitsi sähköpyöräily, kun puolisoni osti meille sähköpyörän. Se on kivaa, muttei varsinaisesti hikiliikuntaa). Noh, katsellaan. Näin kesällä tulee hyötyliikuntaa harrastettua kiitettävästi muutenkin, että ehkä lykkään tätä pohdintaa syksylle.

Marinsilmin_Varkaus

Marinsilmin_Varkaus5

Farkkupaidasta vielä sen verran, että se on kyllä selkeästi minulle ollut sellainen kevät-kesä-syksy vaate. Jotenkin talvella se tuntuu… kylmältä. Toki, varmasti paidan vaalea väri tekee mielleyhtymän, että kesävaate, mutta en tiedä osaisinko pitää tummaakaan farkkupaitaa talvella. En kyllä sellaista edes omista, joten suotta asiaa pohdinkaan.

Mutta joo, oli minulla asiaakin. Savon ja Keski-Suomen seuduilla asuvat tai liikkuvat ystäväni ja lukijani. Käykäähän Mortonilla syömässä erittäin laadukkaat  ja hyvät hampurilaiset. Morton löytyy ainakin Varkaudesta, Pieksämäeltä, Äänekoskelta ja Jyväskylästä. Nämä eiliset asukuvat on siis otettu sen jälkeen, kun kävimme Varkauden Mortonilla hampurilaisilla ja ai ettien että oli taas hyvää. Gluteeniton sämpylä on todella maukas ja ei ole Delaware aterian voittanutta (varsinkin jos vaihtaa siihen bataattiranut) ja heidän omaa karviaislimpparia aterian kylkeen. Oi nam! Olen syönyt tänä kesänä jo aika monta ateriaa (sekin saattaa olla se syy, kun ne vaatteet kinnaa!) ja totesin eilen puolisolleni, että tuo Delaware burger ja Friends&Burgersin Umami burger on kyllä parhaat syömäni burgerit (+ Bites burger oli loistava!). Ja totesin samaan hengen vetoon, että olen kyllä juuri sellainen jämähtäjä -ihmistyyppi, joka syö aina saman hyväksi todetun ruuan, koska tietää että aina pukkaa priimaa.

IMG_20190715_150624.jpg

Marisilmin_Varkaus1

Mites sinä, oletko farkkupaita -tyyppiä ja maistuuko Mortonin burgerit?

Alennuslöydössä Mikkelissä

Marinsilmin_Mikkeli7

Marinsilmin_Mikkeli2

Kävimme tänään Mikkelissä hoitamassa asioita ja päälleni valikoitui viime viikon Helsingin alennuslöytöni, eli tuo Kenzon ihana pitkä college. Tykkään sen rennosta mallista, helposta yhdisteltävyydestä eri vaatteiden kanssa, mustasta väristä (tärkein!) ja sivutaskuista. Tykkään kun vaatteissa on taskut, olipa kyseessä housut tai tuollainen pidempi paita. Ja jostain syystä tykkään roikottaa käsiäni taskuissa, enkä tiedä kyllä miksi. Kai niin on jotenkin mukavampi kävellä/lämmitellä sormia välillä.

Sormien lämmittämisestä tulikin mieleeni, että vaikka sää ei ole lämmin, niin minua ei haittaa. En jaksa valittaa säästä, sillä se on annettu tekijä ja meidän täytyy vaan pukeutua aina sään mukaan. Minulle loma on enemmän päänsisäinen asia, kuin vähintään 20+ asteinen lämpötila ja ikuinen aurinko. Eilen, kun satoi vettä, teimme sohvalle löhöpesän koko perheelle (eli minä, puoliso ja tytöt) ja katsoimme HBO:n the Act sarjaa (hemmetin ahdistava!) ja herkuttelimme. Eikä harmittanut huono sää, ei yhtään. Jokaiselle säälle löytyy varmasti kivoja aktiviteetteja ja oikeastaan siitä syystä lähdettiinkin tänään viettämään kaupunkipäivää Mikkeliin ja saimme hoidettua asioita samalla.

Marinsilmin_Mikkeli5

Marinsilmin_Mikkeli4

En ollut käynyt Mikkelissä vuoden 2016 jälkeen. Sitä ennen kävin entisen työni puolesta Mikkelissä usein, noin kerran viikossa. Minulla oli siellä aina lempparilounaspaikka, Bistro Vilee, joka sijaitsi Mikkelin Teatterin vieressä, tai oikeastaan samassa rakennuksessa. Puolisoni ei ollut koskaan käynyt siellä syömässä, joten innosta puhkuen vein hänet tänään sinne lounaalle, vain huomatakseni, että paikkahan on saanut uuden nimen, Bistro Holvi (osoite Savilahdenkatu 11). Sama kaunis miljöö (rakennus on upea sisältä!) oli säilynyt ja hyvä ruoka, mutta en ymmärrä miksi siellä pitää olla nykyään myös lounasbuffet. Ennen siellä oli siis pöytiin tarjoiltu lounas (kolme ruokalajia), jonka toki nytkin sai, ja sellaiset syötiin, mutta nimenmuutoksen myötä oli tuotu mukaan myös buffet mahdollisuus ja ainakin minun kokemus huononi kyllä paljon sen myötä. Ravintolan intiimi tunnelma oli tipotiessään, kun ihmiset joukolla rynnistivät pienessä tilassa buffeejonoon ja sieltä pois. Harmitti kovasti tuo muutos ja alkushokin jälkeen (ravintola oli aivan täynnä koko ajan) kun saimme alkupalat eteemme, pääsimme nauttimaan ruuasta ja unohdimme pahimman härdellin ympäriltä. Pääruuaksi tarjoiltu viiriäinen oli aivan loistavaa ja alkupalalla olleet erilaiset maistiaiset veivät myöskin kielen mennessään. Suosittelen paikkaa kyllä ruokansa puolesta, mutta sellainen henkinen varautuminen buffeehässäkkään kannattaa  huomioida. Toinen loistava ruokapaikka Mikkelissä on tietenkin Tertin kartano ja ajattelimme nyt kesällä käydä syömässä heidän 50 makuelämyksen kesäpöydän. Sinne  vaan täytyy mennä isommalla nälällä, kuin millä tänään olimme liikenteessä (sanoo nainen joka ei tunne enää nälkää…).

Marinsilmin_Mikkeli8

Marinsilmin_Mikkeli3

college Kenzo / nahkahousut Michael Kors / tupakkatohvelit Alexander Wang / kello, pouch ja rannekoru Chanel / rannekoru Hermès

Mutta palatakseni takaisin alennuslöytöihin, niin kysymykseni kuuluu, oletko sinä löytänyt itsellesi jotain kivaa alennusmyynneistä? Ja mitä?