Vuoden viimeinen

_DSC0962 (2)

_DSC0994

Vuoden viimeinen päivä, blogiteksti ja asukuvat.

Odotan jo innolla huomista, vuotta 2019. Uusi alku, ja edessä mahtava vuosi ja kaikki on vielä kokematta. Ensin täytyy kuitenkin selvitä vuoden viimeisestä, ja vaikeimmasta, päivästä. Ilotulitukset ja sydänsairas paukkuja pelkäävä pikkukoira on todella huono yhtälö, joten evakkoretki kutsui ja olemme toivottavasti mahdollisimman kaukana paukkeesta. Toivottovasti selvitään aamuun asti. En ymmärrä miksi ihmiset haluavat tieten tahtoen tuhlata rahansa taivaalle palamaan. Siksi allekirjoitinkin sen Rajat räiskeelle -kansalaisaloitteen, toivottavasti Suomessa ilotulitus muuttuu luvanvaraiseksi. Vähemmän ilotulituksesta aiheutuvia vammoja, eläinten ei tarvitse pelätä niin paljon, luonto kiittää ja myös luonnossa asuvat eläimet. Näimme juuri lenkillä käydessämme  kolme peuraa ja ihastelimme niiden menoa ja totesimme, ettei niitä nyt taas muutamaan päivään näy rakettien räiskeen vuoksi. Voi raukat.

_DSC0966

_DSC0991

_DSC0981

Mutta se raketeista. Päivän asussa näkyy se instastoriessa esittelemäni Part twon neule Aku&Ada -kaupan alesta. Suosittelen lämmöllä kurkistamaan ko. kauppaa, joko livenä, tai verkossa. Kauppaa pitää todella tyylitajuiset äiti ja tytär ja valikoima on mahtava. Mikä helmi Leppävirran Unnukassa, kannattaa poiketa käymään. Mutta neule, se on kiva tuollainen laatikkomallinen ja lyhythihainen. Joko poolo tai kauluspaita alle ja menoksi (toki housutkin olisi suotava pukea!) . Ja tuo kiva huivin huitula on Fendin. Ostin sen syksyllä kun kävimme puolisoni kanssa Köpiksessä. Pieni muisto itselleni. Olen käyttänyt sitä kaulassa, ranteessa (oi niitä Dingo -muistoja!) sekä toki laukuissa kahvaa suojaamassa. Muut onkin vanhoja ja tuttuja vaatteita kaapistani ja laukkupolitiikka on nykyään sellainen, että olalla kulkee aina (ilmais)kangaskassi, jossa kuljetan tavarani, tällä kertaa Marimekon. Meinasin muuten pyörtyä kun törmäsin noihin kasseihin myynnissä Zadaassa. Niistä pyydettiin kamalia summia ja tuollaisen kassin sai ilmaiseksi Marimekolta ostosten yhteydessä. Noh, mikäs siinä jos kauppa käy.

Nyt alan rakentamaan turvapesää Almalle ja annan sille rauhoittavan lääkkeen. Palataan asioille ensi vuonna. Viettäkää turvallinen ja ihana vuoden vaihde. Meillä on leffailta ja parhaat herkut: nacholautaset, nam!

_DSC0998

 

_DSC0987

_DSC0975 (2)

 

30 kysymystä

Marin_silmin-2604

Terveisiä mökiltä. On pitänyt ottaa hiukan happea viime viikonlopun jäljiltä. Jos sitä jotain taas oppi, niin nöyryyttä elämää kohtaan. En mene sen kummemmin tapahtumiin, mutta kokousviikonlopun lisäksi tuli melkoisia pommeja kolmin kappalein ja taas sitä on himpun verran vahvempi ihminen.

Tämä 30 kysymystä on kiertänyt monissa blogeissa ja minusta on ollut ihana lukea vastauksia kysymyksiin, siinä on oppinut tuntemaan monia suosikkibloggareitaan lisää ja enemmän, joten päätin minäkin vastailla kysymyksiin. Joten tässä tulee vastaukset, olkaa hyvä.

Avioliittoja?

Kerran olen naimisiin mennyt ja siinä liitossa edelleen olen. Maistraatissa kävimme sanomassa pikaisesti tahdon, ja vihkijälle annoin luvan lausua lyhyen runon ja lyhyt se olikin. Jätettiin välistä kaikki jonninjoutavat lätinät, ja lähdettiin reissuun. Muistaakseni facebookissa ilmoitimme, että mentiin vihille ja sitä kautta kaikki saivat tietää, myös perheemme.

Kihloissa?

Kerran olen kihloissakin ollut, puolisoni kanssa. Ennätimme olla kihloissa reilut 3,5 vuotta ennen kuin meidät vihittiin.

Lapsia?

Ei ole. Olemme (vapaaehtoisesti) lapseton pariskunta. En ole koskaan haaveillut äitiydestä ja elämäntapamme on ollut vuosikausia vähän tavanomaisesta poikkeava, sillä asuimme useita vuosia eri maissa ja Suomessa myös monta vuotta eri kaupungeissa ja aina kaikki muu (työt, harrastukset ja ura) on ajanut perheen perustamisen edelle. Olemme kuitenkin puhuneet, että jos joskus haluaisimme lapsellisen perheen perustaa, voisimme adoptoida lapsen, mutta taidamme olla siihen jo liian vanhoja.

Lemmikkejä?

3 koiraa, Marsa, Alma ja Kyllikki, meidän tyttötrio. Minulla  on lapsesta asti ollut lemmikkejä, kaneja, kissoja, hamsteri ja koiria. Vaikea olisi kuvitella elämää ilman lemmikkejä, vaikkakin meidänlaisessa kiireisessä arjessa kaikista helpointa olisi, ettei lemmikkejä olisi.

Leikkauksia?

Niitäkin on elämässäni ollut, sillä olen onnistunut saamaan melkoisen huonot sisuskalut. Olin ilmeisesti väärässä jonossa, kun sisuskaluja jaettiin.

Tatuointeja?

Löytyy useita. Koko selkä on tatuoitu sekä oikean käden sisäsyrjässä on isohko pöllö ja harjakoira. Seuraava kuvaprojekti pitäisi laittaa aluilleen.

Lävistyksiä?

Ei ole. Lapsena korvissani oli reiät, mutta ne tulehtui heti, joten ikinä en ole korvakorujakaan käyttänyt. Kerran nuorena tyttönä festareilla heräsin aamulla napakoru navassani, mutta sitäkään en pystynyt pitämään tulehduksen takia.

Muuttoja?

Lukumäärää en muista, mutta  ei niitä kovin montaa ole. Ehkä 6 kertaa koko elämäni aikana?

Ampunut aseella?

Jo vain. Niin haulikolla, ilmakiväärillä, erilaisilla käsiaseilla kuin Desert Eaglellakin. Enkä edes tauluun osunut.

Ottanut lopputilin?

Jos olen työpaikkaa vaihtanut, olen irtisanoutunut edellisestä työpaikasta. Näitäkään ei kovin montaa kertaa ole tarvinnut elämäni aikana tehdä, sillä työsuhteeni ovat olleet aina melko pitkiä, en vaihtanut työnantajaa koskaan puolivuosittain tai vuosittain. Nykyään osakkaana omassa firmassa, ja toivottavasti mahdollisimman pitkään.

Marin_silmin-2587

Ollut saaressa?

Heh, tälläkin hetkellä ja elämäni aikana varmasti satoja kertoja. Nimittäin omistamme puolisoni kanssa saaren, meidän mökkisaaremme. Pikkuinen saaremme on meidän henkireikä ja ihan ikioma, sillä siellä on ainoastaan meidän mökki.

Autosi?

Taloudessamme on kaksi autoa, enkä osaa nimetä kumpi olisi minun. Toinen on plug-in hybrid Volvo ja toinen A6 Audi. Olen hurahtanut täysin sähköautoiluun ja tavallinen ”bensa-autoilu” tuntuu vähän vanhanaikaiselta.

Ollut lentokoneessa?

Kyllä. Elämäni aikana lukuisia kertoja, ja mitä enemmän lentokertoja tulee, sen enemmän välillä ahdistaa. Ilmastonmuutoksen takia tietenkin. Päätin, että Suomen sisällä en lennä, vaan suosin julkisia, jos tarvitsee esim. Helsinkiin mennä.

Onko joku itkenyt vuoksesi?

En tiedä, ehkä? Varmaan ainakin äitini teinivuosieni aikana on vuodattanut kyyneleitä, että tuleeko tuosta tytöstä koskaan mitään. Terveisiä sinne pilven reunalle: Älä huoli äiti, ihan hyvin tässä kävi!

Ollut rakastunut?

Kyllä.

Ollut ambulanssissa?

Kyllä. Viimeksi juhannuksena. Eläköön surkeat sisuskaluni!

Ollut sairaalassa?

Juu, useastikin. Välillä pienemmistä syistä ravannut siellä, välillä suuremmista syistä ja toki olen vieraillut tapaamassa läheisiäni sairaalassa, jos ovat sinne joutuneet.

Luistellut?

Kyllä, mutta en kyllä muista milloin viimeksi.

Surffannut?

En ikinä. Vesi ei ole elementtini. Hieman pelkään vettä, vaikka uida osaankin.

Ollut risteilyllä?

Perinteiset Suomi-Ruotsi -risteilyt kuuluivat lapsuuteeni tiiviisti, ja käytiin sitä laivalla Saksassakin lapsena. Aikuisiällä on tullut harvemmin risteiltyä, mutta mielelläni lähtisin esimerkiksi Päivä Tukholmassa -risteilylle puolisoni kanssa.

Marin_silmin-2593

Ajanut moottoripyörällä?

Juu. Taloudessamme on tällä hetkellä kaksi moottoripyörää, tosin toinen taitaa olla museorekisterissä.

Ratsastanut hevosella?

Olin innokas ratsastaja lapsena ja vietin paljon aikaa tallilla. Aikuisiällä olen muutaman kerran käynyt issikalla ratsastamassa. Pelottavaa touhua.

Suosikkihedelmä?

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ettei sellaista ole. En oikein pysty syömään mitään hedelmiä, sillä niistä aiheutuu aika paljon vatsavaivoja ja kipuja. Jos joku pitää nimetä, niin vesimeloni, sillä sen syöminen ei aiheuta oireita.

Aamu vai ilta?

Aamu, sillä olen aamuihminen. Silloin olen tehokkaimmillani ja viikonloppujen kiireettömät aamut ovat mitä parhainta vastapainoa kiireiselle arjelle. Illat ovat minulle kovin lyhyitä, sillä yleensä kömmin sänkyyn jo yhdeksän jälkeen illalla ja olen sikeässä unessa jo ennen iltakymmentä. Terv. mummo.

Lempiväri?

Musta, mutta jos mustaa ei saa valita, niin silloin harmaa 😉 .

Kahvi vai tee?

Kahvi, ehdottomasti. Juon joka päivä yhden, maksimissaan kaksi kuppia laadukasta luomulaatuista tummapaahtoista kahvia, ja kahvikone jauhaa kahvipavut tekovaiheessa. Kahvista olen tarkka ja meillä töissäkin ollaan ja siellä on aina laadukasta hyvää kahvia.

Paras piirakka?

Oma tekemä sieni-pekonipiirakka.

Kissa vai koira?

Tämä on helppo. Kissa. No ei vaineskaan. Tietysti koira.

Paras vuodenaika?

Syksy. Kirpeät aamut, kuulas sää, hieman lämmittävä aurinko, pimenevät illat ja värien ilotulitus. Ja sienet. Oi jospa aina olisi syksy.

Viimeisin puhelu?

Isäni kanssa.

Viimeisin viesti?

Ystäväni kanssa, vastasin hänelle, että ”soitellaan toki <3” ja sovimme soittotreffit tälle illalle. Joskus pitää vaan puhua, ei viesteillä saa kerrottua kaikkea.

Marin_silmin-2586

Marin_silmin-2597

Tällaiset 30 asiaa tuli kerrottua. Osa varmasti tuttuja juttuja, osa ehkä uusiakin. Kuvat ovat Köpiksestä. Oli pakko käydä ottamassa pinkin seinän edessä asukuvat, kun puoliso hymyili ja ilmoitti että on löytänyt minulle täydellisen spotin asukuville. Tietää minun suuresta rakkaudesta pinkkiä kohtaan 😉 .

Ihanaa viikonloppua. Muista levätä ja ottaa aikaa itsellesi. Minä aion nukkua koko tämän illan (flunssa jyräsi kaiken kukkuraksi uudelleen) ja huomenna jos sää ja kunto suo, lähden sieneen.

Harmaan mustaa matkustusasua

Marin_silmin-2509

Marin_silmin-2514

Marin_silmin-2505

IMG_20181005_184754.jpg

Jatketaan vielä hetki Kööpenhaminan asukuvilla. Itse asiassa näiden kuvien taustalla näette Kööpenhaminan Meatpacking District aluetta, jossa on todella hyviä ravintoloita. Sellaiseen rentoon makuun hyvää ruokaa ja juomaa. Suuntasimme heti hotelliin saavuttuamme syömään ko. alueelle ja jäimme hengailemaan koko illaksi ja kaljoittelemaan. Kyllä, kaljoittelemaan. Warpigs nimisessä panimossa sattui olemaan gluteenittomia oluita myynnissä ja kyllä join. Yhden oluen. Sen jälkeen siirryin sujuvasti takaisin valkoviinin pariin. Olemme ennenkin käyneet tuolla syömässä, mutta oli ilo huomata kuinka muutaman vuoden tauon jälkeen kaupunginosaan oli tullut valtavasti lisää uusia kivoja ja rentoja ravintoloita. Olen jo jonkun verran kasannut kuvia ravintolapostausta varten, joten pääsen kirjoittelemaan niistä pian. Olen taas viikonlopun reissussa, Helsingissä tällä kertaa. Nuorkauppakamari -viikonloppu edessä ja viimeistään paluumatkalla junassa on aikaa kirjoittaa ravintolasuosituksia. Huomenna ei vielä ennätä, kun täytyy tehdä töitä vielä tiiviisti junamatkan ajan.

IMG_20181005_182347.jpg
Valkoista tänne näin!

Marin_silmin-2516

Marin_silmin-2512

Asu koostuu tutuista ja turvallisista paloista ja oli matkustusasuna mennen tullen. Kaulasssa on Balmuirin kesällä ostettu silkkihuivi, Franciana -malli. Todella kiva ja helppokäyttöinen huivi joka on malliltaan sellainen että istuu kauniisti kaulalle. Tuo Karl Lagerfeldin strap tuo kivaa ja vähän hassuttelevaa ilmettä Fendin peekaboo -laukkuun. Niin, ja kengät. Ne ovat ne Budapestin löytö. Ihan mahtavan hyvät jalassa. Talsin niillä melkein koko viikonlopun ja ne eksyy jalkaan harva se päivä. Itse asiassa kengät herättivät paljon katseita Kööpenhaminassa ja moni tuijotteli kenkiäni hymyissä suin. Kai kun ovat tuollaiset kiiltävät kusiluistimet.

Marin_silmin-2520

neuletakki Hálo from North / nahkahousut Michael Kors / huivi Balmuir / college Karl Lagerfeld / laukku Fendi / kengät Dyan

 

Liehuvat lahkeet a’la Chanel

Marin_silmin-2573

Marin_silmin-2560

Marin_silmin-2542

Huhuu, onko siellä ketään?

Mari on mennä viilettänyt sellaista kyytiä, että blogi on ollut tauolla. Olimme juuri 4 päivää Kööpenhaminassa puolisoni kanssa lepäilemässä ja syömässä hyvin. Erittäin hyvin. Nyt on energiaa millä juoksennella ympäriinsä.

Ajattelin tulla jakamaan yhdet asukuvat Köpiksestä, ennenkuin alan listaamaan kivoja ravintoloita ko. kaupungista. Kööpenhamina on yksi suosikki kaupungeistani ja ai että oli taas ihanaa vaellella ympäriinsä ja pysähtyä vähän väliä napostelemaan jotain tai ottamaan lasi viiniä. Nimittäin Kööpenhamina on kyllä keliaakikon unelma. Aina järjestyi ruuat gluteenittomana, jos eivät sitä ennestään olleet, huh. Joten olen tosiaankin syönyt, syönyt ja maistellut. Itse asiassa kaikki meni erinomaisesti ruokien suhteen lentokentän (Kööpenhamina) loungeen asti, jossa sitten tulikin märkä rätti vasten kasvoja. Ainoastaan riisikakut olivat gluteenittomia, mutta onneksi hyvä vasikka elää juomallakin. En antanut asian pikku harmistusta lukuun ottamatta häiritä. Mutta tosiaankin ravintolavinkkejä tulossa, kunhan ennätän käydä kuvat läpi.

Marin_silmin-2531

Marin_silmin-2577

Marin_silmin-2558

Asusta muutama sananen. Takki/neuletakki on lahja puolisoltani. Sain synttärilahjaksi valita itselleni Minun/Ministä vaatteen ja valitsin tuon kotimaisen Hálo from North -merkin Huurre neuletakin. Ai että se on ihana! Menee syyskeleillä ihan takista ja talvella saan sitten käpertyä toimistolle sen sisään neuletakin ominaisuudessa. Housut ja paita ovat Chanelin, kuten myös tennarit ja silkkihuivi. Olen viihtynyt tänä syksynä väljissä linjoissa ja nuo todella leveälahkeiset Chanelin housut ovat olleet kovassa käytössä. Kävin itse asiassa tsekkaamassa Kääpenhaminan Chanelin, joka on vastikään avattu ja oli kivan skandinaavisen oloinen putiikki. Tutustuin putiikin johtajaan, joka esitteli liikkeen minulle ja taisimme sopia jo shoppailu-eventin ensi keväälle, kun lähden ehkä taas ihanien Chanel naisten kanssa reissuun. Mutta tarkoituksena heillä siis valita Chanelilta sellaisia skandinaaviseen makuun olevia tuotteita valikoimasta ja ainakin nyt näytti hyvältä omaan silmääni. Kannattaa siis pistäytyä tsekkaamassa Chanelin valikoima, mikäli Kööpenhaminassa liikkuu.

Mutta nyt en malta kirjoittaa tämän pidemmälti. Minulla on mehiläisvahakynttilätehdas käynnissä kotona. Tilasin itselleni mehiläisvahaliuskoja ja kynttiläsydännarua ja askartelen itselleni kynttilöitä talveksi. Ihanan rauhoittavaa touhua ja helppoa. Kannattaa kurkistaa instastoriessin puolelta kun niitä väkerrän. Ehkä saatan jakaa ohjeen blogissakin jos puoliso ennättää ottaa kuvia kesken tekemisen.

Marin_silmin-2549

Marin_silmin-2555

Marin_silmin-2565

neule, housut, huivi ja tennarit Chanel / neuletakki Hálo from North / laukku Fendi

Mitä sinulle kuuluu?

 

Kevään upeat laukut

Vaikka olenkin tällä hetkellä hieman laukkulakossa, niin eihän se estä ihailemasta upeita tämän kevään laukkuja. Tosin, hirvittävän vaarallista tämä tällainen selailu ja ihailu on, koska tarpeita tuntuu syntyvän sitä mukaa, kun ihania laukkuja sattuu näköpiiriin.

Yleensä olen suurien laukkujen ystävä. Mitä isompi, sen parempi. Ihan siitä syystä, että puoli elämää kulkee aina matkassa mukana ja siinä tavaramäärässä ei pikkulaukuilla pärjää. Mutta nyt silmää on alkanut miellyttää eniten pienet laatikkomaiset olalla kannettavat laukut, jotka saa myös crossbodyksi.

Tämä alla oleva Fendin Kan I Small laukku on aivan ihana! Näyttää todella laadukkaalta ja siinä on jotain vähän ekstraa noiden ”nappien” muodossa. Hintakaan ei ole kova, joten aivan hyvin voisin kuvitella ostavani tämän, jos en lakkoilisi. Olen viime vuosien myötä tykästynyt Fendin laukkuihin todella paljon. Tykkään niiden yllätyksellisyydestä, sekä omieni laatu on ollut priimaa, aivan ensiluokkaisen laadukasta nahkaa. Niissä on mielestäni erittäin hyvä hinta-laatusuhde.

8m0381sr0f0jbx_01_mediumsize
Kuva Fendin sivulta

Célinen Box laukku ei alun alkaen ollut ollenkaan mieleeni, mutta niin vain se on mieli muuttunut senkin asian suhteen ja varsinkin tämä alla oleva harmaa hopeisilla metalleilla oleva laukku on kertakaikkisen upea ilmestys! Kuitenkin, jos pitäisi valita tuon ylläolevan Fendin tai tämän väliltä, ostaisin mieluummin Fendin laukun, koska siinä on enemmän särmää omaan tyyliini. Mitenkähän lie tämän laukun laadun laita? Hinta on kuitenkin todella paljon kovempi kuin Fendin laukulla. Célinen laukkuja kyllä itsellänikin on, ja ainakin niissä laatu on ollut priimaa. Ja itse asiassa toinen pikkulaukku, jonka Célinelta ottaisin vaikka heti, on Trio. Koska Trio on mallina niin yksinkertainen, ottaisin sen jossain oikein herkullisessa kirkkaassa värissä, kuten kirkas keltainen, kirkkaan sininen tai sellainen kunnon räväkkä vihreä. Jopa minä uskaltaisin räväyttää värikkäällä pikkulaukulla ja sellaisiin räväkät värit mielestäni sopiikin.

164173dls-10kl_1
Kuva Célinen sivulta

Chaneleista olen oikeastaan ainoastaan Boy mallin ystävä ja tämä Small koon Poika jätti kyllä muutaman sydämenlyönnin välistä kun näin tämän. TÄYDELLINEN! Tuo nahan kuviointi on niin kaunis ja RHW on vaan omaan silmään juuri sopivan rosoinen. Ai jai. Tämän kohdalla saattaisi kyllä selkäranka katketa, jos olisi myynnissä liikkeessä ja pääsisin näkemään livenä. Mutta minkäs teet, kun Pojat on niin ihania.

small_boy_chanel_flap-sheet-png-fashionimg-hi
Kuva Chanelin sivulta

Ja sitten viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä on tämä Hermèsin pikku laukku Verrou Chaine. Olen suorastaan kehittänyt jo pakkomielteen tähän ja laukku on aivan pakko päästä näkemään livenä. Onneksi olen kohta matkustamassa Espanjaan, niin josko onni suosisi ja laukkua olisi tarjolla, niin pääsisin tsekkaamaan miltä laukku näyttää. Olen yrittänyt laukusta etsiä tietoa ja kuvia ja ihan hirveästi en ole onnistunut löytämään muuta kuin Bragmybag ja Purseblog -sivustojen tekstit. En ole nähnyt laukkua vilahtavan missään blogeissakaan. Hintahan on sitten jo aivan omaa luokkaansa, joten ihan heräteostoksena tuota laukkua ei voi kyllä ostaa. Mutta tuo lukko on aivan älyttömän hieno muuten niin peruslaukussa.

h071320ck89
Kuva Hermèsin sivulta

Tällaiset laukut tällä hetkellä kummittelee minun mielessä ja jokaisen kyllä kernaasti huolisin omaan vaatehuoneeseeni. Mistä laukusta sinä haaveilet tällä hetkellä ja onko joku näistä malleista suosikkisi?