Bags

Särk – Made in Vaasa

~ marinsilmin ~ Jätä kommentti

Marin_silmin-1132-2

Marin_silmin-1143

Kuinka tärkeää sinulle on vaatteidesi kotimaisuus? Joko niin, että ostamasi brändi on suomalainen, tai että myös brändin vaatteet tehdään lisäksi Suomessa?

Aina tilaisuuden tullen pyrin suosimaan omassa kulutuksessani kotimaisia merkkejä ja arvostan niitä kovasti. Olen fanittanut Balmuiria jo vuosia ja heidän uudet vaatemallistot ovat olleet todella mieluisia, laadukkaita ja kauniisti leikattuja klassikkoja. Ja tiedän, että syksyllä heiltä on tulossa vaikka mitä ihanaa vaatepuolelle. Lisäksi Uhana on merkkinä sellainen, jonka tuotteet tsekkaan aina kun voin ja minulla on useampi suosikkituote Uhanalta. Vaatteet ovat olleet laadukkaita ja pitkäikäisiä. Yksi uusimmista kotimaisista tuttavuuksista, Hálo, on myös löytänyt tiensä vaatehuoneeseeni ja olen löytänyt heiltä useita suosikkeja, sekä kesään että talveen. Tykkään kun ideat kankaiden kuoseihin ammennetaan rakkaasta Lapistamme. Minua yllämainitut merkit puhuttelevat laatunsa, omanlaisuutensa sekä kotimaisuutensa takia. Ko. merkit ovat varmasti myös todella monen tiedossa, mikä on hyvä asia.

Marin_silmin-1127

Marin_silmin-1120

Marin_silmin-1137

Törmäsin äskettäin merkkiin, joka pääsi yllättämään todella, eikä varmasti ole kaikkien tiedossa ja se on Särk. Kotimainenkin vielä. Made in Vaasa. Kyllä, Vaasassa tehtyjä vaatteita. Joitain viikoja sitten lähdimme puolisoni kanssa kävellen keskustaan syömään ja viinittelemään ja pysähdyimme Verket nimisen liikkeen eteen. Puolisoni kysyi olenko käynyt koskaan liikkeessä ja vastasin että en ja hänkään ei ollut. Uteliaisuus heräsi kivan näyteikkunan edessä, joten sanoin, että käydään kurkkaamassa sisälle. Ja mitä aarteita sisällä olikaan. Partaöljyistä lasten ja naisten vaatteisiin. Bongasin vaatteiden joukosta kuvissani näkyvät Edith nimiset culottes -housut ja ihastuin niihin heti. Ihana yksinkertainen malli, kuminauhavyötärö sekä pehmeän kaunis tencel materiaalina. Kun herttainen myyjä kertoi vielä että vaatteet valmistetaan viereisessä tilassa, jonne kuikuilin, kun ihmettelin, että miksi siellä näkyy ompelukoneita, olin suorastaan  (positiivisen) järkyttynyt. Vaatteiden valmistusta Vaasassa? Oikeasti? Kyllä, oikeasti. Housut pakattiin vielä kauniiseen pahviseen rasiaan ja minä olen ollut siitä asti onnellinen vaasalaispöksyjen omistaja. Ajattelin käydä vielä omistajan Rebeckan juttusilla, josko hän ompelisi minulle kesäksi samanlaiset housut silkistä. Sitten minulla olisi täydelliset kesähousut vuosikausiksi eteenpäin.

Ja miksi haluan kertoa sinulle Särkistä? Siitä syystä että tällaisia aarteita täytyy vaalia ja jakaa tietoutta, jotta nämä helmet pysyvät ja kasvavat ja että myös joku toinen voi löytää itselleen täydelliset vaasalaiset liehuvalahkeiset housut. Tällaiset putiikit ovat niin harvinaista herkkua, joten toivon todella että Särk tulee olemaan vielä vuosikymmenet meillä Vaasassa, jotta vastaisuudessakin voin ostaa vaateita joissa lukee Made in Vaasa.

Marin_silmin-1141

Marin_silmin-1147-2

Marin_silmin-1153-2

takki Hálo / neule ja silkkihuivi Balmuir / culottes housut Särk / laukku, rannekoru, lenkkarit Chanel

Onko sinulle Särk entuudestaan tuttu? Entä oletko löytänyt omasta kotikaupungistasi yllättäviä paikallisia (vaate)merkkejä?

Common sense is not that common

~ marinsilmin ~ Jätä kommentti

Käsi pystyyn jos nykyään ihmettelet usein maalaisjärjen puuttumista tai että sitä voisi välillä vaikka käyttääkin. Täällä nousee ainakin heti käsi pystyyn.

Minä ainakin huomaan, että nykyään aika usein joko ihan ääneen huudahdan tai ainakin mielessäni kiroan, että ”hoidetaanko tämä vaikka ihan maalaisjärjellä” tai klassikkoni ”miten olisi maalaisjärki”. Jotenkin välillä tuntuu, että ihan tavallisissakin asioissa unohdetaan sellainen oman järkevän järjen käyttö ja turvaudutaan juoksemaan kuin kanalauma kaikki samaan suuntaan pysähtymättä miettimään mitä tässä tehdään tai sitten piiloudutaan ”oppaiden” ym. taakse ja tehdään millilleen kuten ne käskee, mutta unohdetaan se oikea tilanne ja ympäristö ympäriltä ja tehdään kuten juuri käsikirjan sivulla 675 rivillä 8 ja 9 kerrotaan. Tai sitten minusta alkaa pikkuhiljaa tulla juuri se sellainen grumpy old lady, jonka mielestä ennen oli kaikki paremmin ja ettei nämä nykyajan vetelykset osaa tehdä yhtään mitään 😉 .

Marin_silmin-4738

Marin_silmin-4724

Ja juuri tästä syystä olen suorastaan rakastanut jo pari vuotta vanhaa Guccin mallistoa, jossa Guccin logon päälle on kirjoitettu, aivan varmasti jonkun 5-vuotiaan toimesta, common sense is not that common. Muistan ihailleeni tuota mallistoa jo syksyllä 2017 täällä bloginkin puolella, koska se natsasi heti itselleni. Typerän hauska fontti, oivallinen teksti ja vielä suoraan logon päälle, ihan parasta. Noh, se rakkaus koki pienen kolauksen, kun innoissani nopeilla sormillani klikkasin tuolloin itseni Guccin verkkokauppaan vain todetakseni että on muuten hemmetin kallis collegepaita ja siinä samalla se myytiinkin jo loppuun. Jäin kuin nalli kalliolle ihmettelemään tapahtunutta. Mutta tuo kolaus tai ryppy ei ollut sitten riittävä meitä erottamaan, koska sitä aina aika ajoin ihastelin kun kuvia tuli vastaan esim. instassa. Ja sitten kävikin munkkien munkki, kun ystävätär onnistui nappaamaan sellaisen second handina ja paita sattui olemaan hänelle liian iso, joten tataa, niin se vain löysi tiensä minulle. Ja vielä murto-osalla alkuperäisestä hinnasta, oih tätä sisälläni asuvan Sulo Vilenin riemua. Ehkä tosin 2-3 vuotta myöhässä koko trendistä, mutta väliäkös tuolla, hypin silti yläpystyä ilosta, kun paitani sain. Edes vaalea väri ei ole haitannut. Nyt voin sitten seuraavan kerran huutaessani maalaisjärjen käytöstä osoitella samalla paitaani. Miten tehokas viesti kaikille käsikirjatulkitsijoille.

Marin_silmin-4754

Marin_silmin-4749

Marin_silmin-4757

Muutenhan sitä onkin kuljettu päivästä toiseen nahkapöksyissä ja maihareissa. Tosin tällä hetkellä pötköttelen sohvan pohjalla kashmirin pehmoisessa  ja lämpimässä aamutakissani ja parantelen flunssapöpöä pois. Toivottavasti huomiseen mennessä olisin jo kunnolla tolpillani, sillä lähden Savo turneelle Varkauteen, Kuopioon, Iisalmeen ja vielä ensi viikonlopuksi Helsinkiin. Jään hektisen työviikon jälkeen vielä yhdeksi yöksi nukkumaan St. George hotelliin, jota odotan innolla. Pääsen vihdoin testaamaan sen ja otin vielä span puolelta vähän hoitojakin kruunaamaan tuon oman ajan.

Mutta nyt lähden ihmettelemään mitä kasvisruokaa sitä seuraavaksi söisi.. Puoliso haastoi minut vegeruokavaliolle tammikuuksi ja välillä on pitänyt vähän tuumata, että mitähän sitä sitten söisi. Ihan hyvää tämä tekee, ja menee jo melkein-rutiinilla. Ja lihaakaan ei ole ikävä, vielä.

Ihanaa viikonloppua.

 

Takaisin

~ marinsilmin ~ 4 kommenttia

marinsilmin02

marinsilmin03

Huh, olen palannut, mutta onko täällä enää ketään?

En haluaisi selitellä taukoani, mutta avaan ehkä hieman loppuvuotta, niin ymmärrätte miksi blogi oli hetken aikaa huilitauolla. Viime postauksen jälkeen, syyskuun alusta, alkoi elämäni kiireisin jakso. Syyskuussa minulla oli yksi vapaapäivä, syyskuun viimeinen sunnuntai ja loka- & marraskuu oli samaa myllytystä ja joulukuu myös. Päivätöissä on tapahtunut niiiiiiiin paljon, on palkattu ennätystahdilla henkilökuntaa loppuvuosi, myyty mielenkiintoisia projekteja, kasvettu ja kehitytty. Ajoin Vaasan ja Varkauden väliä tänä vuonna 54 kertaa (ja siihen päälle ne kaikki muut työreissut, harrastusreissut ym.) ja olin yli 230 päivää kotoa poissa vuoden aikana. Lisäksi Vaasan Nuorkauppakamarin luotsaaminen on vienyt oman aikansa, ja myös ensi vuoden virkani, sillä jossain mielenhäiriössä asetuin ehdolle ensi vuodelle Suomen Nuorkauppakamareiden keskusliittoon ja tulin valituksi kilpailupäälliköksi, joten Nuorkauppakamarihommia on painettu kolmen eri viran osalta loppuvuosi. Siihen päälle muutama muu hallituspesti ja kahden nuoren mentorointi, niin ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia, sillä vapaa-aikaa ei kertakaikkiaan ole ollut. Joulukuussa sitten teimme vielä viimeisen rutistuksen itsenäisyyspäivän aikoihin ja olimme firman omistajaporukalla Berliinissä jumppaamassa firman strategisia asioita ja kun 2,5 päivään väännettiin yli 30 tuntia töitä, niin loppu joulukuusta menikin sitten pienessä väsymyssumussa. Mutta nyt olen (ansaitulla) joululomalla ja palaan päivätyön ääreen loppaisen jälkeen, joten halusin palata pienen hnegähdystauon jälkeen myös blogin pariin. Palaan nyt kevyesti asukuvilla, mutta palaan vielä siihen meidän Lappireissuun minkä teimme syksyllä ja jaan kokemuksia Nuortin reitistä ja ainakin yhdestä ravintolasta Inarista, mutta mennään niihin vähän myöhemmin.

marinsilmin05

marinsilmin07

Berliinissä ollessamme ennätin tehdä yhden täsmäiskun KaDeWen Chanelille, kun pojat menivät kuntosalille, niin minä kuntoilin juoksemalla Chanelille. Tuon täsmäiskun lopputulos näkyykin näissä kuvissa, eli nuo järkyttävän upeat maiharit. Painavat kuin synti, mutta ah, ovat niiiiiiiiiin ihanat. Kylläkin elämäni kalleimmat kengät, mutta halusin jotenkin muistaa itseäni tästä aivan hullusta vuodesta. Myyjänä oli todella mukava mies, joka kertoi että olivat juuri saaneet pienen erän tuota maiharia myyntiin ja nappasin heti oman kokoni. Olin bongannut ko. kengät instasta muutamaan otteeseen ja tallentanut nuo kuvat itselleni muistiin haavelistalleni ja kun onni oli myötä, niin mietin ostostani tasan minuutin. Ja niillä kävelykin käy treenistä, kun ovat sen verran painavat, joten ensi vuoden treenitkin käynnistyvät tehokkaasti maihareilla lompsimalla. Ja koska maailma on todella pieni, niin eräs tuttu suomalainen nainen oli samaan aikaan kenkäostoksilla, terveisiä vaan sinne M:lle, jos luet blogiani. Oli kiva tutustua ja vaihtaa kuulumisia.

Toinen uusi tai uudehko asia kuvissa on tuo Balmuirin kashmirneuletakki. Olen oikeastaan asunut tuossa neuletakissa siitä lähtien kun se kotiin saapui ja se on kestänyt todella siistinä. Alkuun hieman nyppääntyi, kuten kashmirilla on tapana, mutta kashmirkammalla hyvin on pysynyt siistinä. Niin pehmoinen ja helppo käyttää minkä tahansa asun kanssa, kun värinsä ja mallinsa puolesta sopii ihan mihin tahansa.

marinsilmin04

marinsilmin06

Ja tuo reppu… Se jos mikä on kasvanut selkääni kiinni. Se kulkee nykyään joka päivä matkassa mukana. Olen erittäin tyytyväinen että sen ostin, sillä olen huomannut miten paljon helpompaa tämä reissuarki on, kun reppu on aina valmiiksi pakattu ja kulkee helposti selässä eikä käsissä pyöri laukkuja. Olen saanut siitä niiiiin paljon ihastelevia kommentteja, väri todellakin pysäyttää ihmiset kommentoimaan. Laatu on myös ollut erittäin hyvä ja nahka kestävää. Tuo reppu on pyörinyt niin lentokoneessa penkkien alla, junassa, autossa milloin missäkin kolossa aivan täpötäynnä ja erittäin siistinä on kestänyt. Täytyy siis julkisesti kehua LV:n tuotteita, sillä en todellakaan ole pettynyt reppuuni ja olen ollut todella todella positiivisesti yllättänyt miten kovaa käyttöä se on kestänyt. Nyt haaveilen ehkä toisestakin repusta, niin keltainen kantojuhtani saisi edes silloin tällöin lepopäivän.

Mitä sinulle kuuluu? Oletko lomalla? Onko mieli jo uudessa vuodessa? Minulla on jo melko paljon suunnitelmia ensi vuodelle (mm. useampi pitkän matkan ulkomaanreissu) ja tietysti hektinen työarki jatkuu, mutta yritän vähän keventää arkeani reissujen suhteen ensi vuonna, sillä tällainen arki on ollut todella kuluttavaa. Ensimmäistä kertaa aion myös tehdä terveellisimpiä elämäntapa -lupauksia, sillä olen syönyt aivan mitä sattuu reissun päällä koko vuoden ja olo kaipaa freshimpää ruokavaliota ja hikiliikuntaa. Sille täytyy nyt kalenteroida oikeasti aikaa, ettei arki jatku autossa istumisella. Ja kampaajalle pitäisi päästä asap, olen käynyt viimeksi elokuussa parturissa. Pakotin puolisoni pari viikkoa sitten siistimään hiukseni ja sillä on nyt menty loppuvuosi, mutta ihan voisi oikeasti käydä ammattilaisen tuolissa istumassa.

Onpa kertakaikkiaan ihana olla takaisin blogin äärellä.

marinsilmin01

 

Vihreävoittoinen kesäasu ja höpötystä

~ marinsilmin ~ 2 kommenttia

_DSC2956

_DSC2942 (2)

Laitetaan eetteriin oikein kunnon kesäasu. Viime vuoden viidakkopöksyjen kruunaamana. Nyt ihan paleltaa kun katsoo näitä kuvia, sillä viime viikon kesähepenet ovat vaihtuneet huppariin ja yksisarvisyöhousuihin (se ei ole täällä saaressa niin justiinsa!). Ja arkikin alkoi tänään, torikahveilla, toimistolla käynnillä ja sähköpostin perkaamisella. Aikamoinen savotta,  sanoisin.

Huomenna aloitan tetriksen pelaamisen autossa, eli alan pakata autoa kotimatkaa varten ja keskiviikkona karavaani lähtee kotia kohti. Haikeus repii jo rinnassa ja olen jo hieman surullinen siitä, että joudun jättämään upeat ja erittäin hyvin menestyneet kesäkukkani ja valtavan yrttiviljelmäni oman onnensa nojaan. Viime vuonna kirjoitinkin siitä, miten vaikeaa lähteminen välillä on. Onneksi en ottanut tänä kesänä niitä kesäkanoja, koska sitten minua ei saisi millään maalta pois eikä palauttamaan niitä kanoja. Enkä usko, että naapurit olisivat innoissaan, jos roudaisin normaalin kanalaumamme mukana ihan oikeitakin kanoja kotkottamaan parvekkeellemme. Siinä voisi naapurisopu olla vähän koetuksella. Saakohan kanoja edes oikeasti parvekkeelle ottaakaan… Ei varmastikaan, olisihan se jo eläinrääkkäystä.

_DSC2930

_DSC2937 (2)

Asukuvat otettiin viime viikolla Tallinnassa, kun minulla oli spa -päivä. Suosittelen lämmöllä Swissotel -hotellin spata Tallinnan puolella. Otin sieltä dayspa -paketin päiväksi ja nautin kolmen ruokalajin lounaan, hieronnan, kasvohoidon, saunoin (ihana höyrysauna!) ja extrana otin vielä jalkahoidon. Koko lysti maksoi alle 150 euroa. Ja nautin joka sekuntista, vaikka alkuun vähän säikähdin hierojani napakkasormisuutta, mutta teki kyllä erittäin hyvää väsyneille lihaksille. Hotelli itsessään oli myös kaunis ja viihtyisän oloinen. Ja tein lupauksen itselleni, että jatkossa aion myös käydä Suomessa säännöllisesti hieronnassa ja kasvohoidossa, koska oma hyvinvointi on oikeasti tärkeää. Pelkkä kaksi kertaa vuodessa loman yhteydessä itsensä huoltaminen ei oikein kanna koko vuotta. Josta tulikin mieleeni, että pitäisiköhän sitä vaikka varata kampaaja taas pitkästä aikaa. Olen onnettoman huono nyt lyhyen tukan kanssa varaamaan aikaa, kun en vaan muista ja sitten ollaankin jo mallia harakanpesä ja ei oikein hermo kestä enää siinä vaiheessa yrittää saada tukkaa ojoon. Nyt vaan pitää löytää hyvät hierojat ja kauneushoitolat sekä Savosta että Vaasasta (Vaasan osalta Kikas on kyllä valintani kauneushoitolan osalta!), ettei tyssää ainakaan siihen, etteikö voisi käydä kahdella eri paikkakunnalla.

Tällä viikolla aukeaakin Vaasassa uusi ravintola, Hejm, uuteen Fiskets husiin. Saimme naisporukalla lauantaille pöytävarauksen, joten helan går vaan lauantaille! Silloin herkutellaan, nam. Ja nyt minä alan herkutella eilen tekemillämme kalapihveillä ja uusilla potuilla. Kalapihvit onnistuivat erinomaisesti ja isänikin kommentoi, että olipas erinomaisia pihvejä, kuin vein maistettavaksi hänellekin niitä. Kyllä puolisoni taitaa hyvin kalaruuat, kymmenen pistettä ja kuhamerkki hänelle. Voisinkin kysyä häneltä reseptin niihin. Ainakin kalat menivät lihamyllyn läpi ja taikinaan tuli tilliä, ruohosipulia, kananmunaa ja ihan pikkuisen maissijauhoja ja mausteita.

_DSC2946 (2)

_DSC2953

Seuraavan kerran kuullaankin sitten Vaasan päästä. Mukavaa alkanutta viikkoa!

 

Kaksi second hand suosikkia ja uudet aurinkolasit

~ marinsilmin ~ Jätä kommentti

_DSC2986

_DSC2968

Nyt alkaa loma olla pikkuhiljaa loppusuoralla ja Tallinnan reissukin on jo käyty. Olin Tallinnan puolella ruuan perässä + spassa ja puoliso heitti samalla työreissun siellä päässä. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Viime Tallinnan reissusta olikin ollut jo hetki aikaa ja paljon oli tullut taas uutta kivaa ja vanhat suosikit edelleen elossa. Rotermannin kortteli oli uudistunut todella paljon ja sinne oli tullut paljon uusia ravintoloita ja baareja lisää ja tehty kyllä todella viihtyisäksi. Suosittelen lämmöllä käymään siellä. Rotermann korttelissa on lisäksi suosikkiliikkeeni, Tallinn design house, jossa myydään paikallista designia ja tällä kertaa ostin kotiin erään julisteen (siitä voisikin tehdä oman postauksensa) ja nahkaisen pouchin. Täytyy sanoa, että alue raffin ulkonäkönsä ja viihtyisyytensä ansiosta meni kyllä Telliskiven kanssa suosikeiksini Tallinnassa. Postauksen asukuvat ovat otettu Rotermannin alueelta.

Lisäksi uusi ostos, joka kuvissakin näkyy, on nuo ihan mielettömät aurinkolasit. Merkin pop-up myymälä oli hotellissamme Tallinnassa ja samaa merkkiä myytiin myös Telliskiven putiikeissa (en nyt enää muista että missä niistä). Kyseessä on supernormal merkki, joka on liettualainen. Ihan huikeita aurinkolaseja, kohtuuhinnalla ja vielä vuoden takuu. En voinut jättää näitä ostamatta, sillä ihastuin niiden muotokieleen ikihyviksi. Eikä varmasti tule ihan heti toisia samanlaisia vastaan.

_DSC2980

_DSC2972

Tämä kuvissa näkyvä asu oli päälläni kun kävimme Tai Bohissa (suosikkini Tallinnassa!) syömässä torstai-iltana ja siitä tuli kyllä heittämällä suosikkiasuni pitkään aikaan. Kyllä musta vaan toimii aina, varsinkin kerrostettuna. Tuo musta läpikuultava mekko on ystäväni vaatehuoneesta oleva löytö ja olen ikuisesti kiitollinen hänelle, että hän laittoi sen kiertoon, että sain sen. Mekon merkkiä en tiedä, koska laput on leikattu irti. Se on näkynyt blogin puolella kerran aikaisemminkin, tässä postauksessa. Tallinnan päässä ei ollut ihan niin lämmin kuin mitä Suomessa oli samaan aikaan, joten tuo kombo toimi erinomaisesti viilenevässä illassa vaikka eihän tuollainen läpikuultava huitulakangas kyllä paljon lämmitä. Jaksan fanittaa tuota mekkoa, koska sen saa stailattua niiiiin monilla eri tavoilla, mutta kuten jo äsken totesinkin, tämä synkkä kombo meni listallani ensimmäiseksi. Mekon alle Filippa K:n silkkipöksyt (edellisissä parissa postauksessa näkyneet) ja Agent Provocateurin bikiniyläosa, Chanelin laukku, kello ja korut ja toinen mieletön second hand löytö, eli nuo Chanelin kesäkengät. Ne on kyllä aivan  ihanat jalassa ja todella tukevat. Joskus sitä vaan löytää ne parhaimmat jutut toisten kaapeista ja niistä tulee itselle ne kaikkein suurimmat ja tärkeimmät aarteet.

_DSC2995

_DSC2978

Ensi viikolla minulla koittaakin paluu arkeen ja paluu Pohjanmaalle. Olen oikeastaan koko kesä- ja heinäkuun ollut Savossa ja tytöt myös, joten ensi viikolla voi olla tytöille pientä shokkihoitoa luvassa, kun odottaa meidän kerrostalokoti eikä voikaan enää vapaana juoksennella ympäriinsä. Saattaa se itsellekin olla shokkihoitoa toimistolle meno, mutta eiköhän se arki nopeasti löydä uomaansa. Ainakin toivottavasti, sillä taas alkaa erittäin menevä arki ja jos kalenteria vilkaisin oikein, ei tälle vuodelle kovin montaa vapaahetkeä tai vapaata viikonloppua enää löydy. #joululomaaodotellessa

Odotan kyllä innolla kotiinpaluuta ja arkea. Loma on ollut ihana, mutta kaipaan jo vähän vilinää ja vilskettä ympärille ja sitä tulee kyllä riittämään. Lisäksi kaipaan ihan vaan kotia ja kotona oloa, sillä en ole siellä tänä vuonna juurikaan ollut, joskaan ihan hirveästi en tule siellä nytkään olemaan, mutta jos edes hetkeksi pääsisi käymään ja katsomaan miltä meillä kotona oikein näytti.

Vieläkö sinä lomailet vai oletko jo takaisin arjen tiimellyksessä?