Sehän on kuin Ruotsin lippu…

Marin_silmin-4204

Marin_silmin-4235

Marin_silmin-4225

…totesin omasta asustani viikko sitten, kun olimme matkalla Seinäjoelle katsomaan Tästä asti aikaa -musikaalia. Ja värikäs, harvinaisen värikäs minun päälleni. Ehkä vanha koira alkaa oppia uusia temppuja.

On ollut henkisesti vaikea palata blogin äärelle, sillä edelliseen tekstiin palaaminen ja sen näkeminen on ollut tuskallista. Mutta elämä jatkuu, pienin askelin kerrallaan. Saimme Alman tuhkat kotiin ja ne ovat kauniissa pellavapussissa odottamassa kevättä ja kesää, että neiti pääsee mökille vielä viimeisen kerran.

Alkuvuosi on ollut hieman uuden opettelua toisestakin syystä, sillä meillä aukesi uusi toimisto Savoon, Varkauteen ja pendelöin kahden kaupungin väliä vuoroviikoin. Hieman tuntuu kuin olisi turistina koko ajan, mutta onneksi sentään auto on tuttu ja turvallinen. Nyt alkaa onneksi muodostua tällaiseen elämään rutiinit ja eiköhän sitä kohta kaikki toimi ihan normaalin oloisesti. Mutta naurahdin yksi päivä, että taas meidän elämä on kahden paikkakunnan välillä sukkulointia, tosin tässä välissä ennätettiin elää tasaista arkea reilu 3 vuotta, joten oli jo aikakin vähän saada muutosta elämään. Onneksi tällainen on hyvin tuttua meille.

Marin_silmin-4214

Marin_silmin-4230

Marin_silmin-4210

Asusta muutama sananen. Kaikki muu on tuttua ja vanhaa, mutta tuo kauluspaita oli löytö Zadaasta. Heti nähdessäni sen ihastuin ja oli pakko ostaa se. Nuo keltaiset sivuraidat on tosi kiva yksityiskohta ja tykkään raikkaan sinisestä sävystä ja reilusta mallista. Ja tuo Hermèsin huivi sopii mielestäni tosi hyvin paidan kanssa, vaikkakin kuosi on tosi erilainen. Mutta eikös se ole muotia miksata eri kuoseja keskenään? Vai joko se muoti meni jo?

Zadaasta puheenollen. Sinne on tullut tosi kiva lisäominaisuus, eli voi ehdottaa/tarjota myyjälle hintaa jostain tuotteesta ja on sitten myyjästä kiinni hyväksyykö hän hintaehdotuksen vai ei. Tuolla uudella ominaisuudella sain superedullisesti upean täyspitkän silkkimekon, jonka otan mukaan Lyoniin Ranskaan toukokuussa, kun matkustan Nuorkauppakamarin Eurooppakokoukseen. Se onkin varmaan seuraava reissu mikä on odottamassa, sillä nykyisessä tilanteessa en oikein tiedä milloin voin pitää lomaa, kun töitä on aika paljon. Tosin, en missään nimessä valita, ihan omasta tahdosta ja innostuksesta tätä teen. Kyllä sitä sitten kesällä viimeistään lomaillaan, tosin sielu huutaa päästä Lappiin vaeltamaan, joten kesä menee varmasti Suomen kauneutta ihaillen.

Marin_silmin-4244

Marin_silmin-4197

takki Harris Wharf London / nahkahousut Michael Kors / kauluspaita Zara / silkkihuivi Hermès / kaulahuivi Samsoe&Samsoe / laukku Chanel / kengät Alexander Wang

Marin_silmin-4238

 

Ja nyt jatkan laskiaispullan syöntiä ja pakkaamista. Huomenna kääntyy Volvon nokka kohti Varkautta ja Kyllikin kanssa meitä odottaa reissuviikko isän lihapatojen ääressä.

Ihanaa viikonloppua just Sulle!

Päiväretkellä Jeppiksessä

marin_silmin-4145

marin_silmin-4149

Kävimme puolisoni kanssa päiväretkellä Jeppiksessä, eli Pietarsaaressa. Minusta tuo Pietarsaaren kutsumanimi, Jeppis, on vähän hassu, enkä osaa oikein hahmottaa miten se on muotoutunut käyttöön, koska ei se mielestäni ruotsinkielisestä versiostakaan taivu, eli Jakobstad. Mutta sieltäpä se kai juuri onkin taipunut Jeppis muotoon ja käyttöön ja mikäs siinä, rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Pietarsaaren keskusta on kyllä todella viihtyisä ja elinvoimainen. Niin pieneksi kaupungiksi voisi luulla että keskusta on näivettynyt, mutta vielä mitä, on kivoja kahviloita, vaateliikkeitä ja vaikka mitä. Olen joka kerta Pietarsaaressa käydessäni ihastellut myös kaupungin rakennuksia ja arkkitehtuuria. Myös vanha puutalo-alue, Skata, on kaunis ja vierailun arvoinen. Itse asiassa yrityksemme teki Skatan alueesta mobiilisovelluksen turistien (ja toki myös paikallisten) käyttöön ja kävin viime syksynä kävelemässä tuon reitin ja se on kyllä todella mielenkiintoinen ja mikä määrä tietoa alueen ja rakennusten historiasta. Suosittelen lämmöllä kiertämään reitin appin kanssa esim. ensi kesänä. Asukuvat on otettu vanhan tupakkatehtaan edessä ja kaariholvin alta pääsee kulkemaan Skatan alueelle. Ja sellainen knoppitieto vielä tähän väliin, että burgeriketju Friends&Brgrs on lähtenyt käyntiin juurikin Pietarsaaresta ja ei ole tuon ketjun voittanutta mitä tulee burgereihin. Kaikki valmistetaan käsityönä ja myös gluteenittomat burgerit ovat laadukkaasti tehtyjä ja ah, niin maukkaita. Umami -burger, kokeile ja koukutu!

marin_silmin-4138

marin_silmin-4148

marin_silmin-4137

Ja mitä tulee työjuttuihin, niin olen parasta aikaa pakkaamassa kimpsujani kasaan ja lähden ajelemaan kohti Savoa. Meillä nimittäin aukeaa uusi toimisto Savoon ja ensi viikolla tulee kalusteet paikan päälle ja on varattu jo useita palavereja ja tapahtumia paikallisen vetäjän kanssa. Virallisesti sitten helmikuun alusta starttaamme, vaikkakin jo ensi viikosta lähtien alkaa tapahtua, jännää. Eniten ehkä jännittää, että minkälaisia sisarusvääntöjä saammekaan aikaiseksi, sillä toimiston vetäjäksi ryhtyy isoveljeni ja hän ryhtyy alaisekseni. Onneksi olemme kumpikin helppoja persoonia 😉 . Jatkossa tulen siis jakamaan työaikaani kahden kaupungin kesken ja välimatkaa niillä on mukavat 400 km ja siihen päälle Nuorkauppakamari -tehtävät. Mielenkiintoisen vauhdikas ja toimelias vuosi tulossa. Vierivä kivi ei sammaloidu, eikös sitä niin sanota.

Niin, ja asu. Peruskauraa, mutta tunnustettakoon, että en edes muista milloin viimeksi olisi Chanelit keikkuneet olalla, ihan piti tonkia vaatehuoneesta mustia laatikoita esille, ja miettiä, että missä minun lemppari-Boy olikaan. Ja löytyihän se pienen tonkimisen myötä. Kuvissa näkyvä vaaleanharmaa collegemekko on kyllä yksi suursuosikki, niin lämmin, väljä ja pehmeä, ettei sen voittanutta. Se on Makia -merkiltä ja löytö Aku&Adan alesta. Savon toimistossa onkin se hyvä puoli, että pääsee useammin Aku&Adassa vierailemaan ihan paikan päällä, siellä on kiva valikoima vaatteita.

marin_silmin-4160

collegemekko Makia / nahkahousut By Malene Birger / laukku, huivi ja buutsit Chanel / takki Hettemarks

marin_silmin-4169

Ihanaa pakkassunnuntaita!

Instagramin suosituimmat kuvani 2018

IMG_20181230_142600_097.jpg

Kurkistetaan vielä vähän viime vuoteen instakuvien muodossa. Monissa blogeissa on ollut nyt kollaaseja viime vuoden suosituimmista instakuvista ja kun sen niin näppärästi sai tehtyä, niin minäkin kurkistin omat tykätyimmät kuvat. Tässäpä nämä teillekin nähtäväksi pienien tarinoiden kera. Ensin täytyy kyllä sanoa, tai paremminkin ihmetellä, noita tykätyimpiä kuvia. Odotin Kyllikin voittokulkua tai maisemia, mutta vielä mitä. Naamakuvia, asukuvia ja bling bling -pöksyjä, huh.

IMG_20180402_152923_066.jpg

Kyllikki, kaikkien riiviöiden riiviö ja jekkumaisteri. Ensimmäinen kuva kännykässäni mikä on otettu Kyllikistä. Tämä on otettu heti autosta kasvattajan pihalla ennen paluumatkaa kotiin. Voi Kyllikki, sinä pienisuuri paketti. Tiesitkö, että Kyllikillä on oma fb-sivu?

IMG_20180913_201557_366.jpg

Syksyllä hurahdin todellakin keltaiseen tuon Samsoen keltaisen huivin ansiosta. Nyt kaapista löytyy ko. keltaisten lisäksi keltainen Samsoen collegepaita sekä keltaiset sukat. Kyllä, aion pukeutua vappuna tipuksi. Vielä kun löytäisin housut. Tuo kuva postauksineen löytyy täältä.

IMG_20180224_124538_963.jpg

Ei hajuakaan mikä mahtaa olla tämän kuvan tausta, joten tarkistin instasta. Laitettu 24. helmikuuta saatesanoilla: ”Olipa ihana aloittaa pakkaslauantai kultamitalikahvein. Nyt humputellaan kaupoilla ja kohta tyttöjen kanssa jäälle nauttimaan aurinkoisesta lauantaista (aurinkohymiö aurinkohymiö). Ihanaa viikonloppua.” Ja rivi hästägejä. Ja punaista huulipunnaa. Mitäpä sitä nainen muuta tarvitsee pakkaslauantaina.

IMG_20180602_135231_734.jpg

Ja taas selfie, yyh. Tämän kuvan sentään muistan, olimme juuri lähdössä mökiltä kummityttöni ylioppilasjuhliin ja nappasin kuvan itsestäni. Muistan kuinka oli tunteet pinnassa koko päivän ja ihmetys että missä vaiheessa hänestä tuli jo aikuinen, kun itse en ole vanhentunut lainkaan. Ei rypyn ryppyä.

IMG_20180318_143918_888.jpg

Nämä kuvat ovat itseasiassa yhdet suosikkikuvistani viime vuoden asukuvista. Upea Suistudion jakkupukuni on ollut kovassa käytössä. Postaus kuvineen löytyy täältä.

IMG_20180916_233001_876.jpg

Tämä kuva on otettu Budapestistä ja kuvassa on Unkarin parlamenttitalo. Kyseessä oli illallisristeily Tonavalla, johon päättyi työreissumme ”virallinen osuus” ja jengi vaihtoi vapaalle. Olin mummo, ja otin heti risteilyn jälkeen taxifyn hotellille ja nukkumaan.

IMG_20180711_143349_861.jpg

Kesälomalla pätkäisin reilusti tukkaa ja pitihän se tietenkin ikuistaa myös muille nähtäväksi, koska jos se ei ole somessa, sitä ei ole tapahtunut… Ja oli kuuma. Tällä hetkellä kuolaan pinterestissä sellaisia lyhyitä, platinanvaaleita sotkuhiuksia ja mietin, että antaisinko mennä. Taidan antaa.

IMG_20181210_165851_689.jpg

Olen (lähes) sanaton. Nämä bling bling -housut ovat yksi suosituimmista kuvista. Ehkä kai siksi, että minulle niin epätyypillinen vaihtoehto ja ehkä viimeisenä ikinä tuollaisia kuvittelisi minun päälläni. Ja kävin kuulkaa ihan ihmisten ilmoilla noilla, yökerhossa jopa. Ensimmäistä kertaa ikinä Vaasassa asuessani. Ja housut saivat valtavasti kehuja. Pitäisikö ottaa toimistohousuiksi…?

IMG_20180218_143227_704.jpg

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä. Kuva minusta ja Almasta viime talvelta jäältä. Pakkasta oli ihan reilusti, mutta mitäpä sitä ei tekisi hyvien asukuvien eteen. Näistä kuvista tuli jotenkin tosi kivat, tykkään erityisesti tämän kuvan tunnelmasta. Ja minun elämäni koiran kanssa vielä. Alma. Postaus kuvineen löytyy täältä.

Oliko yllätyksiä joukossa?

 

 

30 kysymystä

Marin_silmin-2604

Terveisiä mökiltä. On pitänyt ottaa hiukan happea viime viikonlopun jäljiltä. Jos sitä jotain taas oppi, niin nöyryyttä elämää kohtaan. En mene sen kummemmin tapahtumiin, mutta kokousviikonlopun lisäksi tuli melkoisia pommeja kolmin kappalein ja taas sitä on himpun verran vahvempi ihminen.

Tämä 30 kysymystä on kiertänyt monissa blogeissa ja minusta on ollut ihana lukea vastauksia kysymyksiin, siinä on oppinut tuntemaan monia suosikkibloggareitaan lisää ja enemmän, joten päätin minäkin vastailla kysymyksiin. Joten tässä tulee vastaukset, olkaa hyvä.

Avioliittoja?

Kerran olen naimisiin mennyt ja siinä liitossa edelleen olen. Maistraatissa kävimme sanomassa pikaisesti tahdon, ja vihkijälle annoin luvan lausua lyhyen runon ja lyhyt se olikin. Jätettiin välistä kaikki jonninjoutavat lätinät, ja lähdettiin reissuun. Muistaakseni facebookissa ilmoitimme, että mentiin vihille ja sitä kautta kaikki saivat tietää, myös perheemme.

Kihloissa?

Kerran olen kihloissakin ollut, puolisoni kanssa. Ennätimme olla kihloissa reilut 3,5 vuotta ennen kuin meidät vihittiin.

Lapsia?

Ei ole. Olemme (vapaaehtoisesti) lapseton pariskunta. En ole koskaan haaveillut äitiydestä ja elämäntapamme on ollut vuosikausia vähän tavanomaisesta poikkeava, sillä asuimme useita vuosia eri maissa ja Suomessa myös monta vuotta eri kaupungeissa ja aina kaikki muu (työt, harrastukset ja ura) on ajanut perheen perustamisen edelle. Olemme kuitenkin puhuneet, että jos joskus haluaisimme lapsellisen perheen perustaa, voisimme adoptoida lapsen, mutta taidamme olla siihen jo liian vanhoja.

Lemmikkejä?

3 koiraa, Marsa, Alma ja Kyllikki, meidän tyttötrio. Minulla  on lapsesta asti ollut lemmikkejä, kaneja, kissoja, hamsteri ja koiria. Vaikea olisi kuvitella elämää ilman lemmikkejä, vaikkakin meidänlaisessa kiireisessä arjessa kaikista helpointa olisi, ettei lemmikkejä olisi.

Leikkauksia?

Niitäkin on elämässäni ollut, sillä olen onnistunut saamaan melkoisen huonot sisuskalut. Olin ilmeisesti väärässä jonossa, kun sisuskaluja jaettiin.

Tatuointeja?

Löytyy useita. Koko selkä on tatuoitu sekä oikean käden sisäsyrjässä on isohko pöllö ja harjakoira. Seuraava kuvaprojekti pitäisi laittaa aluilleen.

Lävistyksiä?

Ei ole. Lapsena korvissani oli reiät, mutta ne tulehtui heti, joten ikinä en ole korvakorujakaan käyttänyt. Kerran nuorena tyttönä festareilla heräsin aamulla napakoru navassani, mutta sitäkään en pystynyt pitämään tulehduksen takia.

Muuttoja?

Lukumäärää en muista, mutta  ei niitä kovin montaa ole. Ehkä 6 kertaa koko elämäni aikana?

Ampunut aseella?

Jo vain. Niin haulikolla, ilmakiväärillä, erilaisilla käsiaseilla kuin Desert Eaglellakin. Enkä edes tauluun osunut.

Ottanut lopputilin?

Jos olen työpaikkaa vaihtanut, olen irtisanoutunut edellisestä työpaikasta. Näitäkään ei kovin montaa kertaa ole tarvinnut elämäni aikana tehdä, sillä työsuhteeni ovat olleet aina melko pitkiä, en vaihtanut työnantajaa koskaan puolivuosittain tai vuosittain. Nykyään osakkaana omassa firmassa, ja toivottavasti mahdollisimman pitkään.

Marin_silmin-2587

Ollut saaressa?

Heh, tälläkin hetkellä ja elämäni aikana varmasti satoja kertoja. Nimittäin omistamme puolisoni kanssa saaren, meidän mökkisaaremme. Pikkuinen saaremme on meidän henkireikä ja ihan ikioma, sillä siellä on ainoastaan meidän mökki.

Autosi?

Taloudessamme on kaksi autoa, enkä osaa nimetä kumpi olisi minun. Toinen on plug-in hybrid Volvo ja toinen A6 Audi. Olen hurahtanut täysin sähköautoiluun ja tavallinen ”bensa-autoilu” tuntuu vähän vanhanaikaiselta.

Ollut lentokoneessa?

Kyllä. Elämäni aikana lukuisia kertoja, ja mitä enemmän lentokertoja tulee, sen enemmän välillä ahdistaa. Ilmastonmuutoksen takia tietenkin. Päätin, että Suomen sisällä en lennä, vaan suosin julkisia, jos tarvitsee esim. Helsinkiin mennä.

Onko joku itkenyt vuoksesi?

En tiedä, ehkä? Varmaan ainakin äitini teinivuosieni aikana on vuodattanut kyyneleitä, että tuleeko tuosta tytöstä koskaan mitään. Terveisiä sinne pilven reunalle: Älä huoli äiti, ihan hyvin tässä kävi!

Ollut rakastunut?

Kyllä.

Ollut ambulanssissa?

Kyllä. Viimeksi juhannuksena. Eläköön surkeat sisuskaluni!

Ollut sairaalassa?

Juu, useastikin. Välillä pienemmistä syistä ravannut siellä, välillä suuremmista syistä ja toki olen vieraillut tapaamassa läheisiäni sairaalassa, jos ovat sinne joutuneet.

Luistellut?

Kyllä, mutta en kyllä muista milloin viimeksi.

Surffannut?

En ikinä. Vesi ei ole elementtini. Hieman pelkään vettä, vaikka uida osaankin.

Ollut risteilyllä?

Perinteiset Suomi-Ruotsi -risteilyt kuuluivat lapsuuteeni tiiviisti, ja käytiin sitä laivalla Saksassakin lapsena. Aikuisiällä on tullut harvemmin risteiltyä, mutta mielelläni lähtisin esimerkiksi Päivä Tukholmassa -risteilylle puolisoni kanssa.

Marin_silmin-2593

Ajanut moottoripyörällä?

Juu. Taloudessamme on tällä hetkellä kaksi moottoripyörää, tosin toinen taitaa olla museorekisterissä.

Ratsastanut hevosella?

Olin innokas ratsastaja lapsena ja vietin paljon aikaa tallilla. Aikuisiällä olen muutaman kerran käynyt issikalla ratsastamassa. Pelottavaa touhua.

Suosikkihedelmä?

Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, ettei sellaista ole. En oikein pysty syömään mitään hedelmiä, sillä niistä aiheutuu aika paljon vatsavaivoja ja kipuja. Jos joku pitää nimetä, niin vesimeloni, sillä sen syöminen ei aiheuta oireita.

Aamu vai ilta?

Aamu, sillä olen aamuihminen. Silloin olen tehokkaimmillani ja viikonloppujen kiireettömät aamut ovat mitä parhainta vastapainoa kiireiselle arjelle. Illat ovat minulle kovin lyhyitä, sillä yleensä kömmin sänkyyn jo yhdeksän jälkeen illalla ja olen sikeässä unessa jo ennen iltakymmentä. Terv. mummo.

Lempiväri?

Musta, mutta jos mustaa ei saa valita, niin silloin harmaa 😉 .

Kahvi vai tee?

Kahvi, ehdottomasti. Juon joka päivä yhden, maksimissaan kaksi kuppia laadukasta luomulaatuista tummapaahtoista kahvia, ja kahvikone jauhaa kahvipavut tekovaiheessa. Kahvista olen tarkka ja meillä töissäkin ollaan ja siellä on aina laadukasta hyvää kahvia.

Paras piirakka?

Oma tekemä sieni-pekonipiirakka.

Kissa vai koira?

Tämä on helppo. Kissa. No ei vaineskaan. Tietysti koira.

Paras vuodenaika?

Syksy. Kirpeät aamut, kuulas sää, hieman lämmittävä aurinko, pimenevät illat ja värien ilotulitus. Ja sienet. Oi jospa aina olisi syksy.

Viimeisin puhelu?

Isäni kanssa.

Viimeisin viesti?

Ystäväni kanssa, vastasin hänelle, että ”soitellaan toki <3” ja sovimme soittotreffit tälle illalle. Joskus pitää vaan puhua, ei viesteillä saa kerrottua kaikkea.

Marin_silmin-2586

Marin_silmin-2597

Tällaiset 30 asiaa tuli kerrottua. Osa varmasti tuttuja juttuja, osa ehkä uusiakin. Kuvat ovat Köpiksestä. Oli pakko käydä ottamassa pinkin seinän edessä asukuvat, kun puoliso hymyili ja ilmoitti että on löytänyt minulle täydellisen spotin asukuville. Tietää minun suuresta rakkaudesta pinkkiä kohtaan 😉 .

Ihanaa viikonloppua. Muista levätä ja ottaa aikaa itsellesi. Minä aion nukkua koko tämän illan (flunssa jyräsi kaiken kukkuraksi uudelleen) ja huomenna jos sää ja kunto suo, lähden sieneen.

Harmaan mustaa matkustusasua

Marin_silmin-2509

Marin_silmin-2514

Marin_silmin-2505

IMG_20181005_184754.jpg

Jatketaan vielä hetki Kööpenhaminan asukuvilla. Itse asiassa näiden kuvien taustalla näette Kööpenhaminan Meatpacking District aluetta, jossa on todella hyviä ravintoloita. Sellaiseen rentoon makuun hyvää ruokaa ja juomaa. Suuntasimme heti hotelliin saavuttuamme syömään ko. alueelle ja jäimme hengailemaan koko illaksi ja kaljoittelemaan. Kyllä, kaljoittelemaan. Warpigs nimisessä panimossa sattui olemaan gluteenittomia oluita myynnissä ja kyllä join. Yhden oluen. Sen jälkeen siirryin sujuvasti takaisin valkoviinin pariin. Olemme ennenkin käyneet tuolla syömässä, mutta oli ilo huomata kuinka muutaman vuoden tauon jälkeen kaupunginosaan oli tullut valtavasti lisää uusia kivoja ja rentoja ravintoloita. Olen jo jonkun verran kasannut kuvia ravintolapostausta varten, joten pääsen kirjoittelemaan niistä pian. Olen taas viikonlopun reissussa, Helsingissä tällä kertaa. Nuorkauppakamari -viikonloppu edessä ja viimeistään paluumatkalla junassa on aikaa kirjoittaa ravintolasuosituksia. Huomenna ei vielä ennätä, kun täytyy tehdä töitä vielä tiiviisti junamatkan ajan.

IMG_20181005_182347.jpg
Valkoista tänne näin!

Marin_silmin-2516

Marin_silmin-2512

Asu koostuu tutuista ja turvallisista paloista ja oli matkustusasuna mennen tullen. Kaulasssa on Balmuirin kesällä ostettu silkkihuivi, Franciana -malli. Todella kiva ja helppokäyttöinen huivi joka on malliltaan sellainen että istuu kauniisti kaulalle. Tuo Karl Lagerfeldin strap tuo kivaa ja vähän hassuttelevaa ilmettä Fendin peekaboo -laukkuun. Niin, ja kengät. Ne ovat ne Budapestin löytö. Ihan mahtavan hyvät jalassa. Talsin niillä melkein koko viikonlopun ja ne eksyy jalkaan harva se päivä. Itse asiassa kengät herättivät paljon katseita Kööpenhaminassa ja moni tuijotteli kenkiäni hymyissä suin. Kai kun ovat tuollaiset kiiltävät kusiluistimet.

Marin_silmin-2520

neuletakki Hálo from North / nahkahousut Michael Kors / huivi Balmuir / college Karl Lagerfeld / laukku Fendi / kengät Dyan