…totesin omasta asustani viikko sitten, kun olimme matkalla Seinäjoelle katsomaan Tästä asti aikaa -musikaalia. Ja värikäs, harvinaisen värikäs minun päälleni. Ehkä vanha koira alkaa oppia uusia temppuja.

On ollut henkisesti vaikea palata blogin äärelle, sillä edelliseen tekstiin palaaminen ja sen näkeminen on ollut tuskallista. Mutta elämä jatkuu, pienin askelin kerrallaan. Saimme Alman tuhkat kotiin ja ne ovat kauniissa pellavapussissa odottamassa kevättä ja kesää, että neiti pääsee mökille vielä viimeisen kerran.

Alkuvuosi on ollut hieman uuden opettelua toisestakin syystä, sillä meillä aukesi uusi toimisto Savoon, Varkauteen ja pendelöin kahden kaupungin väliä vuoroviikoin. Hieman tuntuu kuin olisi turistina koko ajan, mutta onneksi sentään auto on tuttu ja turvallinen. Nyt alkaa onneksi muodostua tällaiseen elämään rutiinit ja eiköhän sitä kohta kaikki toimi ihan normaalin oloisesti. Mutta naurahdin yksi päivä, että taas meidän elämä on kahden paikkakunnan välillä sukkulointia, tosin tässä välissä ennätettiin elää tasaista arkea reilu 3 vuotta, joten oli jo aikakin vähän saada muutosta elämään. Onneksi tällainen on hyvin tuttua meille.

Asusta muutama sananen. Kaikki muu on tuttua ja vanhaa, mutta tuo kauluspaita oli löytö Zadaasta. Heti nähdessäni sen ihastuin ja oli pakko ostaa se. Nuo keltaiset sivuraidat on tosi kiva yksityiskohta ja tykkään raikkaan sinisestä sävystä ja reilusta mallista. Ja tuo Hermèsin huivi sopii mielestäni tosi hyvin paidan kanssa, vaikkakin kuosi on tosi erilainen. Mutta eikös se ole muotia miksata eri kuoseja keskenään? Vai joko se muoti meni jo?

Zadaasta puheenollen. Sinne on tullut tosi kiva lisäominaisuus, eli voi ehdottaa/tarjota myyjälle hintaa jostain tuotteesta ja on sitten myyjästä kiinni hyväksyykö hän hintaehdotuksen vai ei. Tuolla uudella ominaisuudella sain superedullisesti upean täyspitkän silkkimekon, jonka otan mukaan Lyoniin Ranskaan toukokuussa, kun matkustan Nuorkauppakamarin Eurooppakokoukseen. Se onkin varmaan seuraava reissu mikä on odottamassa, sillä nykyisessä tilanteessa en oikein tiedä milloin voin pitää lomaa, kun töitä on aika paljon. Tosin, en missään nimessä valita, ihan omasta tahdosta ja innostuksesta tätä teen. Kyllä sitä sitten kesällä viimeistään lomaillaan, tosin sielu huutaa päästä Lappiin vaeltamaan, joten kesä menee varmasti Suomen kauneutta ihaillen.

takki Harris Wharf London / nahkahousut Michael Kors / kauluspaita Zara / silkkihuivi Hermès / kaulahuivi Samsoe&Samsoe / laukku Chanel / kengät Alexander Wang

Ja nyt jatkan laskiaispullan syöntiä ja pakkaamista. Huomenna kääntyy Volvon nokka kohti Varkautta ja Kyllikin kanssa meitä odottaa reissuviikko isän lihapatojen ääressä.

Ihanaa viikonloppua just Sulle!