Tänä vuonna kesä starttasi pikavauhtia. Kun lähdimme reissuun, tuntui kovin alkukeväältä ja kun palasimme viikkoa myöhemmin, oli täysi kesä. Minne jäi se kevään limenvihreä, luonnon herääminen pikkuhiljaa ja muu hiljalleen heräävä kesä? Se ilmeisesti oli reissuviikkomme tiistaina, tai minä tahansa muuna yksittäisenä päivänä.

Olen nyt koirien lenkkien yhteydessä ihastellut luontoa, tonkinut yrttejä, ihmetellyt miten paljon kesäkukkia on ympäriinsä, huomannut kuinka paljon olen kaivannut syreenin tuoksua ja vain nauttinut kauniista luonnostamme. Miten suuri voima voikaan luonnolla olla eheytymiseen ja ehjäksi tulemiseen. Miten paljon se antaa voimia ja energiaa ja tuo hyvää mieltä. Olen onnellinen, että osaan arvostaa ja nauttia kauniista luonnostamme. Ehkä olen vähän luonnonlapsi ja maalainen, jonka täytyy päästä välillä metsään purkamaan sydäntään ja jättämään huolet ja murheet sammalten syleilyyn, jotta taas jaksaa arjessa.

Olimme tänään Seinäjoella hoitamassa asioita ja harjoittelemassa Kyllikin kanssa kaupunkikoiran elämää erilaisessa ympäristössä ja kävimme lähtiessämme syömässä Mallaskosken Panimoravintolassa terassilla ja voi että miten kaunis tuo miljöö olikaan. Nämä kuvat ovat tämän päiväiseltä reissultamme. Ruoka ei varsinaisesti ollut mitään gurmeeta, mutta hyvin lähti nälkä ja paikan (oma?) siideri oli maukas, mutta se ympäristö ja kosken alue. Ai että. Niissä sielu lepäsi. Ja Kyllikille 10+ tästä päivästä, neiti oli ihan super. Kyllä hänestä vielä kelpo yksilö saadaan.

Niin, ja mikä tässä yhtäkkisessä kesässä on niin haastavaa? No ei osaa jotenkin pukeutua oikein. Tällä viikolla joko on ollut aivan liikaa päällä tai sitten minun makuun liian vähän (esim. Hermesin Oraneilla meinasin paleltua) ja koko ajan täytyy vähän hakea että mitä sitä tänään päällensä laittaisi. Mutta pieniä pulmiahan nämä on.

Ihanaa viikonloppua juuri Sinulle. Olet ihana.

t-paita Isabel Marant / farkut Zara / liivi maje / kengät ja clutch Chanel / aurinkolasit Prada