Ajattelin jakaa teille hieman tunnelmallisia luontokuvia juhannusviikonlopulta. Kameraan ei taltioitunut yhtään kuvaa ihmisistä, ainoastaan luonnosta ja eläimistä. Ihan hyvä välillä niinkin, omasta naamasta otettuja kuvia ärsyttää välillä suunnattomasti katsoa ja selata läpi. Juhannus oli oikein onnistunut ja univelkaa kertyi hieman. Söimme hyvin, saunoimme ja kävimme jopa uimassa aattona ja poltimme kokon. Muut kömpivät nukkumaan kuka milloinkin ja minä istuin yksin terassillamme kolmeen asti yöllä ja katselin järvelle ja ihailin luontoa. Juhannuspäivänä lähdimme perinteiselle maakuntamatkailulle, tällä kertaa Suonenjoen kauniisiin järvi- ja metsämaisemiin.

Eilinen oli kummallinen päivä, tuntui kuin olisin ollut unen rajamailla koko päivän. Heräsin jo yöllä kolmelta kovaan rankkasateeseen mökillä ja se teki tytöistä levottomia. Alma kaivautui syvälle peittojen alle ja Marsa pyysi päästä sänkyyn. Nostin tytön sänkyyn ja hän halusi tyynyjemme väliin nukkumaan ja päätti potkia minua tassuillaan koko loppuyön, ihan kuin sade olisi ollut minun vika. Kuuntelin sateen ropinaa ja kaukaista ukkosta, kunnes vaille viisi päätin että nyt nousen ja lähden ajamaan kohti Vaasaa. Sadekin juuri sopivasti lakkasi ennen kuin hyppäsin veneeseen. Kun viiden tunnin ajomatka oli autoiltu, olin koko päivän kuin unessa. Iltakin meni sohvalla ihmetellessä tämän viikon aikatauluja. Luin kirjaa ja torkuin. Haaveilin edessä häämöttävästä lomasta.

Tällä hetkellä nimittäin hoidan viimeistä työviikkoa ennen kesälomaani. To do -lista on pelkästään töissä kilometrin mittainen ja kotona oleva lista ei kyllä pituudessa häpeä. Nyt olen suunnitellut hieman lomagarderobiani, sillä kun perjantaina starttaan tien päälle, en tiedä milloin seuraavan kerran tulen käymään Vaasan kotona. Ja tiedossa on heti ainakin muutama reissu.

Odotan lomaa. Vaikka rakastan työtäni ja odotan syksyn haasteita innolla, tuntuu että takki on hieman tyhjä nyt. Mieli kaipaa jo taukoa ja aikataulutonta elämää hetkisen. Kun pääsee hetkeksi muihin ympyröihin, ideat alkavat taas laukata ja uutta voi syntyä, niin se vain on. Ennätän myös antaa enemmän aikaa blogilleni, olen tuntenut huonoa omaatuntoa hiljaisista hetkistä ja viikoista. Kun asiaa olisi valtavasti, mutta ei viisaita sanoja eikä oikein aikaakaan laittaa ajatuksia sanoiksi. Lomalla lupaan päivittää ahkerasti. Edes omaksi iloksi.

Ihanaa viikkoa juuri Sinulle. Oletko jo lomalla?