Hiukset – naisen kruunu?

Marin_silmin-0049

Tunnustan.

Olen varmasti Suomen laiskin hiusten laittaja.

Olin koko nuoruuden lyhyehkö hiuksinen ja hiusväri vaihteli tummanruskeasta hopeanvalkoiseen. Kävin kampaajalla joka kuukausi, sillä vaikka lyhyt tukka olikin kovin huoleton, niin sitä piti jatkuvaan siistiä, ettei malli kasvanut yli.

Tätä jatkui vuosia, kunnes kyllästyin. Ajan löytäminen joka kuukausittaiselle kampaajakäynnille alkoi olla vaikeaa ja päätin, että kasvakoon. Ja nehän kasvoivat, nopeastikin vielä. Kun tukkaa oli kasvateltu n. 1,5 vuotta, istahdin kampaajan penkkiin. Olin varannut lyhyen tukan ajan vanhasta muistista. Kampaaja katsoi minua ja sanoi, että kyllä tämä jo pitkästä tukasta menee, mutta onneksi hänellä on koko loppupäivä aikaa. Ja minä olin järkyttynyt, ”eihän minulla voi olla pitkää tukkaa, minä olen aina ollut lyhyttukkainen”. Pyysin, että leikataan hartiamittaan, ja se oli kompromissi: puolipitkä tukka. Ja siinä mitassa on pysytty viimeiset vuodet.

Marin_silmin-0045

Marin_silmin-0051

Meni kauan ymmärtää, että en olekaan enää se huolettoman lyhyen tukan omistaja vaan puolipitkän ylipaksun reuhkan kanssa taisteleva nainen. Jotenkin identiteettiini oli aina kuulunut lyhyt tukka, ja koin että pitkähiuksiset naiset ovat jotenkin naisellisia Naisia isolla N:llä ja pitävät ulkonäöstään hyvää huolta ja vääntävät kiharoita ja kampauksia joka päivä. Ja minä nyt en varsinaisesti kuulu tuohon ulkonäöstään huolta pitävään kategoriaan 😉 .

Nolottaa tunnustaa, että käyn nykyään kampaajalla n. 1-2 kertaa vuodessa. Pyydän leikkaamaan latvat hartiamittaan ja vaaleita raitoja. Enkä vielä tänäkään päivänä osaa tehdä yhtään kampausta. Hiukset ovat aina auki, oli kyseessä arki tai juhla. Urheillessa ja tukan ollessa makuuni liian pitkä (silloin havahdun ja varaan kampaaja-ajan) pidän sen ponnarilla kotona. Toisaalta tukkani on kyllä hyväkuntoinen, paksu ja piikkisuora, joten siinä mielessä sen kanssa pärjää sen suurempia murehtimatta.

Tänään oli vuoden 2016 ensimmäinen kampaaja, saa nähdä jääkö ainokaiseksi tuo kerta, vai leikataanko loppuvuodesta reuhka taas lyhyemmäksi.

Onko hiukset naisen kruunu?

Marin_silmin-0040

neuletakki Zara / t-paita Zara / farkut Topshop / kengät Terhi Pölkki / vyö Hermès / laukku Hermès / korut Cos ja Efva Attling

4 kommenttia artikkeliin ”Hiukset – naisen kruunu?

  1. Kiva blogi 🙂 Luin ihan nopeesti postauksen läpi. Itse tykkään pitkistä hiuksista ja vyötärömitalla mennään muutaman vuoden kasvattamisen jälkeen. Pitkät hiukset on siitä hyvät, että niiden laittamiseen menee vähemmän aikaa kuin lyhyiden, mikäli jaksaa sitä selvityshommaa pesujen jälkeen 😉

    Tykkää

    1. Kiitos Adele73 kommentistasi. Pitkät hiukset on upeat, mutta minä onneton en osaisi tehdä niille mitään…

      Olen aina kuvitellut että pitkät hiukset olisivat vaikeammat kuin lyhyet, mutta oppia ikä kaikki 🙂 .

      Tykkää

  2. Päivitysilmoitus: Uudet hiukset? | Marin silmin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s